Tauno Tiusanen

Euron valuvika

Raha on vanha ja hyvä keksintö. Nykyaikainen hyvinvointivaltio ei voisi toimia ilman rahaa, joka on maksuväline ja arvon mitta. Jos rahaa ei olisi olemassa, jouduttaisiin monimutkaisesti vaihtamaan tavaroita ja palveluita arvioimalla niiden suhteelliset arvot. Jos käyn parturissa ja sanon maksavani palvelun pitämällä esitelmän Venäjän taloudesta, parturi todennäköisesti kutsuisi paikalle poliisin tai lääkärin, mahdollisesti molemmat.

 

Markkinatalousmaissa oli pitkään tapana kiinnittää valuuttojen ulkoiset arvot johtovaluuttaan (dollariin) paikallisten keskuspankkien toimesta. Globalisaation edistyessä kiinteiden valuuttakurssien käyttäminen kävi jatkuvasti vaikeammaksi, kun tuotteet, pääomat ja ihmiset liikkuivat entistä enemmän yli rajojen. Kiinteät valuuttakurssit sopivat huonosti uuteen tilanteeseen. Kelluvat valuuttakurssit yleistyivät.

 

Viime vuosisadan historiassa Euroopan integraatio muodostaa pitkän ja värikkään tarinan. Vanhalla mantereella käytiin kaksi maailmansotaa kohtaloikkain seurauksin. Tämän jälkeen Ranskassa ja Saksassa otettiin järki käteen solmimalla 1950-luvun lopulla sopimus tulliliitosta maiden välillä. Myös Italia, Belgia, Hollanti ja Luxemburg tulivat mukaan. Ennen vuosisadan loppua tästä liitosta oli kehittynyt 15 maan yhteismarkkina, EU, jossa on jo 28 jäsenmaata.

 

Yhteismarkkinoille luotiin yhteinen valuutta, euro. Samalla luotiin säännöt, joiden mukaan kaikissa rahaliiton maissa piti noudattaa budjettikuria. Pääsäännön mukaan valtion velkataakka ei saanut ylittää 60 prosenttia paikallisesta bruttokansantuotteesta, eikä budjettialijäämä 3 prosentin rajaa bkt:sta minään vuonna. Näitä sääntöjä ei alun perinkään noudatettu.

 

Yhteisvaluutan valmisteluvaiheessa ekonomistit keskustelivat siitä, mikä on ”optimaalinen valuutta-alue”. Todettiin, että parhaassa tapauksessa liiton jäsenmaat ovat taloudessaan suunnilleen samalla tasolla kehitysasteeltaan.

 

Ruotsi, Tanska ja Britannia ilmoittivat jäävänsä rahaliiton ulkopuolelle. Jäljelle jäi 12 maata, joista Kreikka hylättiin, mutta pääsi mukaan parin vuoden viiveellä.

 

Vuoden 1999 alussa rahaliittoon osallistuvien maiden piti ilmoittaa se vaihtokurssi, jolla ne astuvat euroon. Laskin tuolloin tulevien euromaiden eroja vuodelta 1998. Rikkaat maat, Saksa ja Itävalta, olivat noin 2,5 kertaa rikkaampia kuin alueen köyhin maa, Portugali (laskettuna bkt per capita, dollareissa, siis yhteismitallisesti).

 

”Köyhissä” maissa hinnat ovat suhteellisen halpoja ja ”rikkaissa” maissa taas suhteellisen kalliita. Laskin että Portugalin escudo oli noin 35 prosenttia aliarvostettu. D-markka puolestaan oli 19 prosenttia  yliarvostettu (molemmat luvut vuodelta 1998). Portugalin escudoon nähden D-markka oli siis 54 prosenttia  yliarvostettu.  Erot olivat valtavia.  Kyseessä ei siis ollut optimaalinen valuutta-alue.

 

Euron alkuperäinen arvo oli 1,18 dollaria. Tämä kurssi laski nopeasti alle 0,9 dollarin. Kolmeen vuoteen euro esiintyi vain kirjanpidollisena yksikkönä. Euro ei siis ollut ”todellinen” raha. Vasta 2002 eurosetelit ja kolikot ilmestyivät markkinoille. Tämän jälkeen euron arvo nousi nopeasti. Noin 10 vuotta sitten eurosta sai 1,5 dollaria, jolloin kannatti lähteä New Yorkiin shoppallemaan. Vientiteollisuudelle tämä tilanne oli euroalueella haitaksi. Saksan mahtava vientipotentiaali on luonnollisesti ollut euron ”vahvuuden” taustalla.

 

”Köyhät” euromaat ovat hyötyneet rahaliitosta siksi, että ne ovat saaneet suhteellisen halpaa lainarahaa markkinoilta. Jos Kreikka olisi lainamarkkinoilla operoinut omalla drakhmallaan euron sijaan, olisi koroissa näkynyt drakhman devalvaatioriski. Euro siis auttoi Kreikkaa ylivelkaantumaan.

 

EU:n siirtymätalouksista, entisistä kommunistimaista, Slovenia, Slovakia, Viro Liettua ja Latvia ovat liittynet euroalueeseen. Rahaliitolla on siis edelleen vetovoimaa ja se tarjoaa jäsenmailleen useita hyötyjä.

 

Euroalueen jäsenmailla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta maakohtaiseen devalvaatioon ulkomaankaupan nikotelleessa. Suomen markan aikana rahan ulkoinen arvo devalvoitiin noin kerran vuosikymmenessä. Tämä tapa puuttuu nykyisin talouspoliittisesta työkalupakista. Devalvaation huonona puolena on kuitenkin hintojen nousu, eli tuontitavarat kallistuvat. Tämä johtaa usein myös kotimaisten tuotteiden hintojen nousuun: kun kilpailevan tuotteen hinnat nousevat, kannattaa niitä nostaa myös itse. Devalvaatiota voi verrata huumeiden käyttöön, siitä tulee kyllä hyvä olo, mutta vain hetkeksi.

 

Suomella on perinteisesti ollut kolme tärkeää vientimaata, Ruotsi, Saksa ja Venäjä. Ruotsin kruunu on pysynyt melko heikkona, joten euron viime vuonna alkanut heikkeneminen ei ole parantanut Suomen hintakilpailukykyä länsinaapurissa. Saksan kanssa meillä on sama raha, joten valuuttakurssit eivät tässä kaupassa vaikuta. Venäjällä ulkomaantalous on poliittisten kiistojen näyttämöä. Venäjän ulkopolitiikka on heikentänyt ruplan arvoa, mikä vaikeuttaa Suomen ”idänkauppaa”.

 

Ekonomistille euron synty ja kehitys on ollut jännittävä näytelmä seurata. Ainakin Kreikka näyttää pitävän huolen siitä, että dramatiikka ei eurosta katoa mihinkään.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (37 kommenttia)

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Monesti luullaan, että vaihtoehdot ovat euroalueeseen kuuluminen tai siitä pois.

Muitakin vaihtoehtoja Suomella on.

Monesti luullaan, että työmarkkinajoustot ovat ainoa keino nykytilanteessa.

Muitakin keinoja Suomella on.

Esimerkiksi:

Keinoja on. Kun ne nähdään ja niitä osataan käyttää.

Kokonaan toinen kysymys on, että mitkä ovat todelliset juurisyyt koko maailman talouslamaan?

Yksi syy on nopeutuva ja kiihtyvä muutos maailmassa.

Nämä ovat faktoja. Rajojen merkitys on vähentynyt oleellisesti.

Anna-Leena Nieminen

Onko sittenkään? Eli onko rajojen merkitys vähentynyt oikeasti?

Esimerkiksi onko vapaus lisääntynyt? Ei ole vaan päinvastoin.

Professori Hans-Hermann Hoppen mukaan valtion rajat ja passit ovat luonnottomia(pakkokeinoja)....


"Libertaarissa yhteiskunnassa ei ole hallituksia eli poliittista vallankäyttöä joten sisämaalla(kotimaan kansalaisilla) ja ulkomaalaisilla ei ole eroa. Tämä ero syntyy vain ja ainostaan perustamalla valtio, jolla on hallussaan alueellinen hyökkäyksen monopoli(verotus).

Alueesta johon hallituksen verotusvalta ulottuu tulee "sisämaa", ja jokainen sen ulkopuolella asuvasta tulee ulkomaalainen. Valtion rajat (ja passit), ovat "luonnoton" (pakkokeinojen) instituutio.

Todellakin, niiden olemassaolo (ja kotimainen hallitus) tarkoittaa kaksitahoista vääristymää suhteessa ihmisten luontaiseen taipumukseen yhdistyä muiden kanssa.

Ensinnäkin, sisämaa ei voi sulkea pois valtiota(verottajaa) omasta omaisuudesta, mutta siihen sovelletaan mitä voisi kutsua "pakko integraatioksi" valtion virkamiesten taholta.

Toiseksi, jotta voi tunkeutua toisten yksityisomaisuuteen verottamalla heitä, hallituksen on aina hallittava olemassa olevia teitä, ja se työllistää verotuloilla tuottamaan entistä enemmän teitä* ja saamalla näin entistä paremman pääsyn kaikkeen yksityisomaisuuteen, mahdollisena veron lähteenä.

Siten teiden ylituotannossa ei ole kyse pelkästään viattomasta alueiden välisen kaupankäynnin helpottamisesta - transaktiomenojen alentamisesta - kuten sinisilmäiset taloustieteilijät haluavat meidän uskovan, mutta siihen liittyy pakkointegraatiota (erillisillä paikkakunnilla keinotekoista erottelun poistamista)."

https://www.lewrockwell.com/1970/01/hans-hermann-h... (IV luku)


* Juuri nyt Suomessa ajankohtaista!

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Myöskään Taivaassa, Paratiisissa tai muissakaan utopioissa ei ole passeja eikä pakkokeinoja.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Valitettavasti ihminen on olento joka haluaa kuulua johonkin ja muodostaa oman laumansa, passi on tarkoitettu kertomaan mistä maasta olet, keihin kuulut, kuka itse olet ja toimimaan matkakertomuksena.

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #31

"Todellakin, niiden olemassaolo (ja kotimainen hallitus) tarkoittaa kaksitahoista vääristymää suhteessa ihmisten luontaiseen taipumukseen yhdistyä muiden kanssa".

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ehkäpä pian voimme todeta:

"Ainakin Kreikka näyttää pitävän huolen siitä, että drakmatiikka ei eurosta katoa mihinkään."

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

"Jos rahaa ei olisi olemassa, jouduttaisiin monimutkaisesti vaihtamaan tavaroita ja palveluita arvioimalla niiden suhteelliset arvot." ei välttämättä. Muinaisina aikoina suoran vaihdon lisäksi käytiin välillistä vaihtokauppaa mm. turkiksilla ja jalometalleilla. En pitäisi mahdottomana, että vielä palattaisiin samaan.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Välillisestä kaupasta jäi jälki kieleen, sillä Suomessa käytetään yhä "rahaa" mikä tarkoittaa oravannahkaa. "Markka" taas oli Saksalainen hansakaupanajan painomitta.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Juu, ja "penni" on vanha kantaturkkilainen sana, joka tarkoitta erästä pientä siementä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #7

Ja Punta tarkoittaa yhtä paunaa sterling hopeaa.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #10

Ja pauna heinää Sterling hopeassa ei ole hääppönen määrä. Päästään sanontaan puhua puuta heinää (puuta=punta), mikä tarkoittaa puhua ohi suun ja puhua palturia. On se suomen kieli niin vänkä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #10

Näin. Muutakin hauskaa löytyy, kuten puolan zloty, joka tarkoittaa kultaa. Kiinan "bi" (/pi/) tarkoittaa piistä tehtyä rengasta ja on vanha esiuralilainen laina kiinan kielessä.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #12

Skandinavian ja Viron kruunu tarkoittaa valtion valuttaa ja muuta omaisuutta mutta yhtäaikaa myks koronaa eli ulointa kerrosta, reunusta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #12

Eikös Suomen rikoslaissa ole edelleen voimassa olevia pykäliä, joissa tuomioksi on määritelty tyyliin: "vetäkön sakkoa kolmesataa riikintaaleria"? Tuo rahayksikkö on siis säilynyt Kustaan ajoista koko autonomian ajan läpi aina eurosuomeen asti.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #14

Säilynyt myös puhekielessä tarkoittaessa isoakolikkoa tai velkakirjaa. Taaleri eli dalar taas on ennestään tarkoittanut hopeaa ja siitä ovat perua myös Jenkkien dollarin (suom. taala) ja Slovenian tolarin nimitys. Ruotsin Taalainmaa (Ruots. Dalarna) ja Böömiläisen kaupungin Joachimsthaler (suom. Joakiminkaivos) ovat saaneet nimensä hopeakaivoksistaan.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #16

Joo, USAnkin "taala" on tuota samaa "böömiläistä rahaa", "Joachimsthaler geld" (viimemainittu taas tuo sama "kulta" kuin Puolassa.

Englannin "salary" taas tulee siitä, että palkat maksettiin aikoinaan ruokasuolana, sal (lat.) = suola. Rahan lingvistinen(kin) historia on jännittävä. Ehkä erikoisin on suomen "kiihtelys", "40 rahaa", joka sekin on vanha turkkilaiskielistä saatu laina, jossa lukusana 40 on lanennut yhteen rvotermin kanssa.

Seppo Hildén

Aikoinaan raha-sanaa ei edes Suomessa ollut, vaan sitä tarkoittaessa puhuttiin oravannahoista, koska oravannahat merkitsivät rahaa kirjaimellisesti. Esim. vielä 1950-luvulla 100 oravannahalla sai ostettua lehmän. Hyvä metsästäjä sai tuon kasaan jo viikossa. Siksi hyvinä oravavuosina oravanmetsästyksen aikaan joulu-tammikuussa savottojakin hiljeni kun miehet lähtivät oravia metsästämään. Sillä teki moninkertaisen tilin metsurinhommiin verrattuna.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #21

Suomessa siis käytiin kyllä oravannahka kauppaa mutta niitä nahkoja kutsuttiin rahaksi josta juontaa myös germaanisen kurren kaveri orava.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Nykyisenä digiaikana kaupat voi kirjata suoraan, tieto välittyy valon nopeudella. Rahasta on tullut ylettömän kallis turhake.

Jukka Laine

Työmarkkinoiden joustamattomuus jo mainittiin. Mikä rahapolitiikka voi korvata jäykät työmarkkinat. Suomen talouspolitiikka on ollut täysin ala-arvoista. Velkaelvytys ilman uudistuksia on ollut hullujen hommaa.

Entäpä Ruotsi. Aika tasaista menoa vuodesta 2002 poislukien 2008-2009 Yhdysvalloista lähteneen finanssikriisin. Myös Tanska elpyi finanssikriisistä, kiitos joustavien työmarkkinoiden vaikka heidän valuutta on sidottu euroon.

http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/valuutat/valu...

http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/valuutat/valu...

Pitää vielä mainita että oma markka onnistuttiin möhlimään omalla rahapolitiikalla aikanaan täystuhoon. Se vei monelta omaisuuden ja terveyden.

Ja nyt on myös verotuksen tasolla ja rakenteella onnistuttu estämään investoinnit ja työpaikkojen syntyminen Suomeen. Eli vaikka ei ole edes omaa rahapolitiikkaa, niin edullisella velkarahalla ja surkealla verotuksella onnistuttiin tekemään Suomesta surkein talous Euroopassa.

Mika Rajala

Laine disinformoi. Ei, Tanska ei ole elpynyt finanssikriisistä vieläkään - joustavista työmarkkinoistaan huolimatta. Tuotanto on vuoden 2005 tasolla.
Finanssikriisin jälkeen onkin käynyt niin, että Ruotsi on ottanut kiinni Tanskan per capita -bkt:ssä.

http://www.dst.dk/en/Statistik/emner/aarligt-natio...

http://data.worldbank.org/indicator/NY.GDP.PCAP.CD

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Tanskalla onkin europegi.

Puola on pärjännyt omalla valuutallaan finanssi- ja eurokriisistä. Ei taantumia.

"Jostain syystä" suurimmat ongelmat tuntuvat olevan nimenomaisesti euromailla. Japanin 240 prosentin velka suhteessa bkt:hen peittoaa kevyesti Kreikan ja on miltei tuplat Italiaan.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Juuri näin. Verotus on tehokkaasti estänyt mm. valtiota investoimasta infraan. Valtion invetoinnit infraan olisivat paljon suuremmat ilman verotust .... ..... ööö öööö ei, kun... ööööö....

Mutta kyllä kaikki on verotuksen vika.

Tai ainakin jonkun toisen...

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Ratkaisu: nykyinen verotus ja järjestelmä on käynyt liianmonimutkaiseksi ja raskaaksi joten se puretaan kokonaan. Tilalle luodaan kokonaan uusisysteemi tyhjästä. Ongelmaksi nousee miten saataisiin ratkaistua muutoksen suorittaminen niin ettei se katkaise väliaikaisesti valtion tuloja tai rasittaisi markkinoita, kulutusta ja vientiä.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Ulkoinen devalvoituminen tekee sisämarkkinat kilpailukykyisiksi. Tuonti vähenee tuontihintojen noustessa, ja se "kehottaa" tekemään itse. Tarvitaan työvoimaa. Sitä pitäisi olla tarjolla Suomessakin, mutta aivan erityisesti Kreikassa ja Portugalissa on mistä maat voisivat ammentaa.

Sen sijaan "hintojen nosto" ei ole järkevää, koska kysyntä on jo nyt lamassa. Ehkä perusidea kannattaa pitää mukana, että vaadittu hinta on kääntäen verrannollinen kysyntään? En minäkään tee turistimatkoja avaruuteen - koska se on niin kallista. Jos sellainen maksaisi satasen, niin seikkailumielellä varmastikin lähtisin toviksi katsomaan planettaamme "ulkopuolelta".

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Raha on ollut kätevä kaupankäynnin väline silloin kuin etäisyydet ovat olleet pitkiä ja tiedonkulku hidasta.
Nykyisenä digiaikana raha on tarpeeton ja sen monimutkainen käsittely on tullut aivan liian kalliiksi. Rahan käyttö nakertaa hyvinvointia kuten näkyy juuri julkaistussa säästöpaketissakin. Hekin joiden toimeentulo nytkään ei ole kohtuullisella tasolla joutuvat "osallistumaan talkoisiin"
tinkimällä riittämättömästä elintasostaan.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Aikoinaan hallitsijoilla oli tapana täydentää rahakirstuaan, eli valtiontaloutta käymällä naapurivaltioissa korjaamassa budjettivajettaan. Samalla reissulla hoidettiin myös sotavoimien palkanmaksu kerralla, antamalle niille ryöstöoikeus. Kaikki kelpasi mikä irti lähti. Nykyaikaan budjettirukkaukset tehdään pikkasen sivistyneemmin. Eräässä vaiheessa taattiin paperirahan kelpoisuus, lupaamalla maksaa tietyn arvoisesta rahasta sopiva unssimäärä kullassa. Jännää, oli se aika, jolloin ei ollut pörssejä sekoittamassa ekonomisteja.
Mitä tapahtuisi, jos me kaikki suomalaiset tyjentäisimme säästötilimme ja ostaisimme niillä miljardeilla vaikkapa taaloja sopivassa hetkessä. Olisko sillä mitään vaikutusta maailman rahamarkkinoilla. Alkaisko Suomessa toimia kahdet rahamarkkinat.
Sillon gon buuro sata, ei ol lusikka. Jos snuul ongi lusik, nii se ongi sääkri, etei puuro sadakka.

Anna-Leena Nieminen

"Pikkasen sivistyneemmin"

Ryöstämällä tulevatkin sukupolvet (valtionvelka).

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Valtiot velkaantuvat taantumassa se on normaalia ja velka maksetaan sitten nousukaudella. Velan maksaminen taantumassa ei ole normaalia, se vain pitkittää sitä kuten huomaamme.

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #26

Ei maksa nousukaudella. Sellainen väite, että maksaisi on vain keynesiläistä fiktiota.

Eikä valtio(t) mitään velkoja nytkään maksa vaan päinvastoin rahoittaa lisää julkisia menojaan epäsuorasti EKP:n avulla kuten Mises Dailyn tuore artikkeli "The ECB and the Negative-Interest-Rate Game" osoittaa...

    "And now, faced with very low or even negative interest rates on government debt, governments have been rushing to issue even more debt before announcing, in all likelihood, more vote-getting government expenditures. So, let’s not be fooled by the ECB’s charade that its actions are not indirectly financing new government expenditures."
Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #27

Nyt kyllä osui Anna-Leena naulan kantaa, pelkkää velan siirtoa kotitalousten, pankkien ja valtioiden välillä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #27

Määrittele "valtio". Viimeisimmän määritelmäsi mukaanhan säköparisto on valtio. Suosittelen uudelleenmäärittelyä.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen Vastaus kommenttiin #29

Valtio?
Sehän on pläntti Telluksella. Plänttiä asuttaa yksi, tai useampia ihmisiä. Joku Hemmo, tai yhteisö hallinnoi tätä omaksi luulemaansa reviiriä. Reviirillä on rajansa, jotka ovat merkityt joko eläimellisillä uloste-signaaleilla, tai pylväillä ja piikkilangoilla. Reviirillä harjoitetaan sisäsyntyistä taloutta monenlaisilla vaihdannaisilla. Virikkeisillä valtioilla voi olla taloudellisia yhteyksiä ympäröivien reviirien kanssa. Erimielisyydet ratkaistaan yleensä väkivalloin alistamalla muut reviirit tahtonsa alle. Yksi reviiri on siis sähköpari ja monta reviiriä yhdessä muodostavat pariston. Paristossakin toimii sama luonnonlaki. Joku pari menettää energiaansa toisien voimaantuessa toviksi. Lopuksi paristo lakkaa tyysti toimimasta. Eikä jäljelle jää, kuin voikukkaset ja sontiaiset.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #34

Ihminen on tarkka reviiristään ja omistaan. Sen sosiaalista- ja reviirikäyttäytymistä voidaan hyvin verrata saannin leijoniin, paitsi että leijona uros on uros ja leijona naaras on naaras eikä sillä ole väliä lauman hieääarkian ja jäsenten tatasa-arvon kanssa. Ihminen on kuitenkin hyvin sosiaalinen laumaeläin.

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #34

"reps"

Turhaan ei sanota, että

"Huumorin kukka se kaunein kukka" :)

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #36

Mutta edelleenkään et siis pysty määrittelemään, mitä vastustat, kun vastustat valtiota - ellet sitten vastusta sähköparistoja, kuten aiemmin esitit.

Käyttäjän RobertChellapermal kuva
Robert Chellapermal

"Devalvaatiota voi verrata huumeiden käyttöön, siitä tulee kyllä hyvä olo, mutta vain hetkeksi."

Juuri näin.

Kysynnän hintajousto myös vaikuttaa siihen kuinka tehokasta devalvaatio on, varsinkin lyhyellä aikavälillä.

Jotkut vientiyhtiöt voisivat myös nostaa hintojaan devalvaation jälkeen pitääkseen 'rahat ittellänsä'.

Jos vientimaat ovat lähellä taantumaa/taantumassa, vientien kasvu olisi myös rajoitettua.

Devalvaatio on yliarvostettua meininkiä.

Toimituksen poiminnat