Hyvinvointia ei voi jakaa jos sitä ei luoda

Läntinen hyvinvointi on syntynyt pääomien kasautumisesta, jota investoinnit ruokkivat.  Suomessa kansantalouden poistot ovat olleet pitkään suurempia kuin investoinnit. Tämä tarkoittaa sitä että pääomakanta pienenee. Joka puolestaan johtaa siihen, että emme voi ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaamme. 

Investoija tekee päätöksensä sen perusteella mistä saa mahdollisimman suuren voiton mahdollisimman pienellä vaivalla. Mielikuvat ovat tältä osin ratkaisevia. Jos Suomen talous on taantumassa, se antaa investoijille huonon kuvan. Investointien vähentyminen taas edelleen heikentää talouden tilaa. Voi siis sanoa että Suomen taloudella on vuosikausia mennyt tasaisen harmaasti, koska se vaikuttaa tasaisen harmaalta. Tilanne ruokkii itse itseään.

Investointi-ilmapiirissä tärkein tekijä on kauppapolitiikka, joka on EU-mailla yhteinen. Tuontia ja vientiä voi harjoittaa EU:n sisällä ilman tullimaksuja. Tämä on Suomelle suuri etu, sillä EU on markkina-alueena suurempi kuin USA.

Myös veroilla on suuri merkitys investointipäätöksiä tehtäessä. Useat maat, kuten Viro ja Irlanti, ovat pitkään tarjonneet yritykselle edullista verotusta. Tämä oli esimerkiksi Irlannin talousihmeen perustekijä maan liityttyä EU:n jäseneksi vuonna 1973.

Inhimillinen pääoma on myös tärkeä investointeihin vaikuttava tekijä. Suomen taloushistorian suurimman teollisuuslaitoksen tarina kertoo siitä, miten vaikeaa inhimillisen ja fyysisen pääoman yhdistäminen on jälkiteollisella kaudella. Teknologista kehitystä ei kannata pysäyttää kun ollaan huipulla.

Hyvinvointivaltioiden rahoitus perustuu progressiiviseen tuloverotukseen. Eräiden mittausten mukaan progression mittakaava Suomessa on maailman jyrkin. Pelkästään todella rikkaiden veroilla yhteiskuntaa ei voi pitää yllä. Näin ollen hyvinvointivaltion ylläpitäjänä toimii korkeasti koulutettu inhimillinen pääoma, jonka ansioita ja erityisesti lisäansioita verotetaan ankarasti.

Suomen talouden kauhuskenaariossa konkreettisten investointien lama jatkuu, mikä rapauttaa edelleen maan fyysistä pääomakantaa. Samalla yritteliäs osa inhimillisestä pääomasta siirtyy maihin, joissa olosuhteet ovat Suomea otollisemmat. Schengen-sopimus luo optimaaliset puitteet inhimillisen pääoman liikkuvuudelle. Myös uuden sukupolven kielitaito antaa hyvät lähtökohdat kansainväliselle liikkuvuudelle. Tässä kauhuskenaariossa julkisen sektorin rahoitus, joka jo nykyisin pyörii pitkälti lainarahalla, luhistuu, koska potentiaalisesti parhaat veronmaksajat häipyvät.

Länsimaiset hyvinvointivaltiot ovat hybridejä, ts. kapitalismin ja sosialismin sekasikiöitä, jotka syntyivät viime vuosisadalla. Kyseessä on huikea taloushistoriallinen saavutus, joka on ehdottomasti säilyttämisen arvoinen. Hyvinvointivaltiot voidaan säilyttää vain siinä tapauksessa, että tuottavat pääomakannat pystytään uudistamaan ja siten pysymään kilpailukykyisinä globaalitaloudessa.

Ruotsissa ja Saksassa, kahdessa hyvinvointimallin pioneerimaassa, sekatalouden kilpailukyvystä on huolehdittu suhteellisen hyvin. Tämä tarkoittaa sitä, että investointi-ilmapiiri molemmissa maissa sallii talouselämän dynamiikan säilymisen. Vain elinkeinoelämän voimin voidaan hyvinvointivaltion rahoituspohja säilyttää terveenä.

Taloudellisesti Suomi on saari. Ulkomaankaupan yhteydessä on turvauduttava merikuljetuksiin. Maamme on kylmä ja harvaan asuttu. Lämpö- ja kuljetuskustannukset ovat asukasta kohden korkeat. Suomessa infrastruktuuri on kuitenkin hyvin toimiva, joskin sen kunnossapito on kallista.

Maantieteelle emme tunnetusti mahda mitään. Suomi ei yksin pysty turvaamaan koskemattomuuttaan kriisin sattuessa. Arvokkaita, korkean teknologian investointipäätöksiä tehdessä tämäkin seikka otetaan huomioon.

Suomen luottoluokitus on edelleen hyvä. Mutta ei enää huippuluokkaa. Luottoluokituksen lasku on huolestuttava merkki, ja vaikuttaa myös investointi-ilmapiiriin. Mikäli investointi-ilmapiiriä ei saada kuntoon, ei Suomella ole enää hyvinvointia jota jakaa.  Investoinnit ovat meille elintärkeitä.

taunotiusanen
Lahti

Professori emeritus (Glasgow'n yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto). Muuten ihan terve. Rasismin vastustaja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu