Historian suomettuminen
Itsneäisyyspäivänä Suomen sotaveteraanit saivat jälleen ansaitsemaansa huomiota. Suomettumisen kaudella, kun elimme Neuvostoliiton varjossa, Suomen itsenäisyyden pelastajia ei ollut tapana muistella tai tuoda esiin.
Valittavasti edelleen historiaa karkeasti vääristellyt suomettumisen kausi elää ja voi hyvin monien suomalaisten mielissä. Veteraanien tekemien uhrausten muisteleminen ei kaikille vieläkään sovi. Tyypillisenä esimerkkinä tästä voidaan esimerkiksi mainita maisteri Tarja Kivimäen mielipide Helsingin Sanomissa (HS 7.12.2015). Hänen mukaansa ”itsenäisyytemme oli uhattuna maailmansodassa – kuten koko Euroopassa Hitlerin aloitettua valloitusretkensä. Maanosa kävi sotaa natsismia vastaan; tosin eri puolilla kuin Suomi.”
Kirjoittaja ei mainitse sanallakaan sitä, että Stalin ja Hitler jakoivat Euroopan keskenään ennen sotaa ns. Molotov-Ribbentrop -sopimuksella. Sopimuksen päämäärään kuului sosiaalidemokratian tuhoaminen Euroopassa. Tässä kahden verisen diktaattorin veljeilyssä Suomi, Baltian maat ja Moldavia (silloin osa Romaniaa) määrättiin Stalinin valtapiiriin. Tämän lisäksi Puola jaettiin jälleen kerran Venäjän ja Saksan kesken. Jokainen kirjoitus Suomen historiasta on epätäydellinen ilman mainintaa Stalinin ja Hitlerin liittosopimuksesta.
Suomessa ajattelu on edelleen jumiutunut mustavalkoisuuteen. Stalin ja kommunismi hyvä. Hitler ja natsismi huono. Todellisuudessa molemmat diktaattorit olivat massamurhaajia ja imperialisteja, joiden panttivangeiksi muu, moniarvoinen ja demokraattinen, Eurooppa jäi. Stalinin haaveena oli se, että länsivaltiot väsyttäisivät toisensa keskinäisessä sodassa ja lopulta hän nousisi kommunistisella uskonnollaan maailman valtiaaksi.
Kiitos Tauno – ehkei se isossa kuvassa sentään enää ihan noin ole TIETOISUUDEN tasolla enää –
”Suomessa ajattelu on edelleen jumiutunut mustavalkoisuuteen. Stalin ja kommunismi hyvä. Hitler ja natsismi huono.”
Mutta saataisiinko niitä värejä lisää kun sohaistaan – nimittäin se miten vahvana Stalinin perintö vieläkin vaikuttaa Suomessa TIEDOSTAMATTAMME on se maamme kohtalonkysymys.
Tutustupa ajatuksiini ja on siellä parit linkitkin. JOs kiinnostaa olisi kiva kuulla sinusta –
http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2082…
Ilmoita asiaton viesti
”Veteraanien tekemien uhrausten muisteleminen ei kaikille vieläkään sovi.”
– Minulle ainakin sopii! Paras, juuri siihen tarkoitukseen valittu ajankohta on kansallinen veteraanipäivä 27.4. Itsenäisyyspäivä 6.12. voitaisiin käyttää iloisemmin, monipuolisemmin, ja sikäli kun muistellaan, keskittymällä varsinaiseen itsenäistymiseen. Demokraattinen yhteisö valitsi kansallisen itsenäisyyden parlamentin enemmistön voimin, hajaäänin kuten vapaaseen päätöksentekoon jokseenkin aina kuuluu.
Veteraaneiksi päätyneet miehet olivat vuonna 1917 joko pikkulapsia tai vielä syntymättä.
Ilmoita asiaton viesti
Tuomo – olen muuten veteraanin (alkuperäisen) pojan poika. Aika harvan alle viisikymppisen pappa on ollut mukana kansalaissodassa. Selittyy sillä että oli yksi sukupolvi välissä papalla ennen kuin alkoi isäksi 48 vuotiaana 1941 jolloin oma isäni syntyi.
Olin 8 ikäinen kun Emil pappa kuoli, mutta vielläkin muistan tuon salaperäisen miehen olemuksen ja joitain Vilppulan juttuja mitä se kertoi. Sota maanveljiään vastaan on pahin yhteiskunnallinen juttu mitä voi ihminen joutua kokemaan.
Ehkä papan perintö vaikuttaa minuunkin loppuelämäni..?
***
(Tauno – kävin toisessa blogissasi myös kommentoimassa – http://taunotiusanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2060… )
Ilmoita asiaton viesti
”Ehkä papan perintö vaikuttaa minuunkin loppuelämäni..?”
– Aivan varmasti. Jo pelkkä tieto isovanhempien (ja omien vanhempien) tekemisistä ja kohtaloista ohjaa meitä johonkin suuntaan, ja samalla jostain pois.
Minullakin on ollut sodankäyneitä melko läheisiä sukulaisia nopeasti laskien kahdeksan, joten vaikutteilta ei ole voinut välttyä. Isä kolmine veljineen osallistui viime sotiin, ja äidin isä veljessarjansa vanhimpana vuoden 1918 kansalaissotaan valkoisten puolella. Ja tämän vapaussoturi-papan kolme nuorempaa veljeä taistelivat talvi- ja jatkosodissa. Niin että jos isoisäni velipojat kapinan kukistamisesta vähän myöhästyivätkin, niin parikymmentä vuotta myöhemmin saivat varmasti tapella tarpeekseen.
Oli siinä veteraanikaartia kerrakseen, ja ihmeen kaupalla sukuni sai kaikki poikansa rintamalta hengissä takaisin! Täysin ei osumilta vältytty, mutta pintaraapaisuthan ovat silkkaa sankaruutta, ainakin muisteltuina näin vuosikymmenten jälkeen.
Ilmoita asiaton viesti
Suomalaisen suuri ongelma on siinä että emme ole vielä koskaan saaneet käydä asioita läpi kunnolla.
Se ei ole ollut sallittua eikä yhteiskunnallisesti toivottavaa suomalaisen poliittisen eliitin mielestä heidän omien etujensa vuoksi.
Tuo ristiriita on ollut monelle liikaa ajan saatossa ja kun sitä on jatkunut liian kauan asioitten syy-yhteyksiä ei edes tajuta enää.
Suomalainen politiikka ja systeemi on siksi hyvin kaukana ihmisen perustarpeista byrokratioiNeen.
Olemme rakentaneet monimutkaisen sillisalaatin jota ei kannata yrittää parantaa. Vanha on heitettävä roskiin ja rakennettava uusi.
Suomitalon sata vuotta vanhat perustukset eivät kestä uuden rakentamista.
***
EDIT – perustukset voivat vaikka kestääkin (en ole valtiosääntöoikeuden asiantuntija) mutta se Rintamamiestalo joka 60 ja 70 luvulla peruskorjattiin muovilla ja lastulevyllä on ainakin jo kokonaan purkutavaraa…
Ilmoita asiaton viesti
Yhdysvalloissa viettävät itsenäisyyspäivää liki festivaali tunnelmissa. Ymmärtääkseni heillä on koko päivän joka puolella tapahtumaa ja illasta ihmiset juovat, syövät, juhlivat ja tanssivat sekä ampuvat ilotulitteita.
He juhlivat itsenäisyyttä teemalla celebrate kun taas me Suomalaiset teemalla memorize.
Ilmoita asiaton viesti
Stalinin ja monen muunkin kommunistijohtajan saavutukset pääsevät pahasti unohtumaan nähtävästi tarkoituksin. Meille tulee tänäkin päivänä pakolaisia Afganistanista, koska kommunistihömelöt veivät aatteen maahan ja tekivät aikanaan aatteen puolustamiseksi vieläpä v. 1979 järjettömän päätöksen viedä neuvostojoukot puolustamaan tovereita aatetta vieroksuvia uskonnollisia ryhmiä vastaan.
Kapinallisten rinnalla taisteli mm. herra nimeltä Osama Bin Laden.
Ilmoita asiaton viesti
Historian pitkässä kuvassa II maailmansota oli Venäjän vallankumouksen jatke, jossa oli ollut kyse myös bolsevikkien ja mensevikkien välisestä valtataistelusta. Venäjän sisällissota on eräs maailmanhistorian verisimmistä. Vallan- ja verenhimoinen Stalin on eräs historian taitavimmista manipuloijista, joka II maailmansodassa jatkoi keskenjäänyttä urakkaansa. Ihmetellä täytyy näitä tässä ajassa eläviä suomalaisia stalinin ihailijoita!
Ilmoita asiaton viesti
Jukka juuri noin! Ja kun kokonaisuutta miettii niin tuolla venäläisellä perinnöllä ei kannattaisi lähteä toisen totalitaristinkaan eli Putinin kelkkaan.
Jos Putin olisi elänyt Stalinin aikaan niin olisiko tahti ollut aivan sama kuin isäaurinkoisella?
Suomi vuonna 2015 – tulella ei pidä leikkiä eikä sekään ole hyväksyttävä syy jos ei ymmärrä mitä on tekemässä, vai onko taivaspaikkoja jo jossain jaettu mistä emme tiedä –
http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1969…
Ilmoita asiaton viesti
Viime vuosisadalla ihmisten tappamisessa siihen asti suurimmiksi syyllisiksi osoittautuivat nimenomaan Hitlerin ja Stalinin hirmuhallinnot johtajineen, propagandisteineen ja kätyreineen. Eikä noiden jälkeenkään ole ihan vastaaviin saavutuksiin pystytty.
Näiden kahden aatemaailmalla on monia yhdistäviä tekijöitä eikä lapasesta karannut kansallisuusaate kaikkein vähäisin (joko omien vähemmistöjen ja/tai naapurivaltioiden) kustannuksella. Toki erojakin löytyy.
Suurimpana yhdistävänä tekijänä on kuitenkin totalitarismi ja pyrkimys sellaiseen.
Koska historia ei ala nollasta vaan on aina menneisyyden jatkumoa, ovat nykypäivän kriisitkin enemmän tai vähemmän seurausta menneisyyden tapahtumista.
Kummasti nykypäivän kriisipesäkkeet (Libya, Syyria, Afganistan, Somalia) tapahtuvat paikoissa joiden johtoa suuri ja mahtava NL aikanaan tuki ja aseisti.
Ilmoita asiaton viesti
Ymmärtääkseni Hitler järsi Alsheimerin taudista ja vainoharhaisuudesta minkä takia Natsisaksan valta oli ennemmin SS-joukkojen johtajistolla. Aiheesta oli joskus tv-dogumentti.
Ilmoita asiaton viesti
Neuvostoliiton kommunisteilla oli ehkä alkuvaiheessa tavoite vapauttaa kaikki maailman proletaarit mutta huomasivat pian näiden olevan eri mieltä.
Senjälkeen, varsinkin ennen Molotov-Ribbentrop-sopimusta keskittyivät omien kansallisten vähemmistöjensä eliminointiin. Holodomor, kulakit, muiden kansallisten vähemmistöjen pakkokarkoitukset ja joukkosurmat.
Senjälkeen myöhemmin oli helppoa hoidella ruotuun myös toisinajattelijat.
Sodan aikana tekivät yhdessä saksalaisten kanssa selvää lähes koko valloittamansa itä-Euroopan vähemmistöistä. Niin Baltiassa, Puolassa kuin Valko-Venäjällä.
Eikä vähemmistökansallisuuksilla tuolla idässä tänäkään päivänä kovin hyvin mene. Puhumattakaan kansalaisjärjestöistä joita kilvan nimetään ’ulkovaltojen agenteiksi’
Ilmoita asiaton viesti
Itsenäisyyspäivän aseet on pantu pusseihin ja hurmeen roiskinta loppunut, mutta puusilmien paraati vain jatkuu?
Jukka Kuhanen kirjoittaa: ”Venäjän sisällissota on eräs maailmanhistorian verisimmistä.” Ja miksikö?
Yhdysvallat, Britannia, Ranska, Suomi ja 17 muuta ulkovaltaa hyökkäsi 1918-1922 Neuvosto-Venäjälle ja yritti palauttaa verisen keisarivallan Venäjälle. Ei onnistunut.
Samaa yritettiin Hitlerin Saksan, fasistien ja toisen maailmansodan avulla. Ei onnistunut.
Yritys on kova nytkin Venäjän kaatamiseksi. Ei näytä onnistuvan.
Ilmoita asiaton viesti
Vai hyökkäsi Yhdysvallat, Britannia, Ranska, Suomi ja 17 muuta ulkovaltaa 1918-1922 Neuvosto-Venäjälle?
Taitaa olla kyse Rauno Lintusen omasta historiankirjoituksesta Venäjän SISÄLLISSODAN kohdalla ja erinomainen esimerkki venäläisestä uudesta historiantulkinnasta supisuomalaisittain tulkittuna. Mitähän tuohon ”totuuteen” oikein sanoisi? Ehkäpä HUH HUH…
Ilmoita asiaton viesti
Lintusen tulkinnat perustuvat hyttysen piston tasoisiin tapahtumasarjoihin kuten juuri linkittämäsi lähteet kertovat Venäjän sisällissodan kokonaiskuvaa ja sen aiheuttamia miljoonia kuolonuhreja tarkasteltaessa.
Ilmoita asiaton viesti
Kuinkahan olisi Neuvostoliiton käynyt, mikäli Setä Samuli ei olisi avustanut saattueineen maata Hitleriä vastaan ?
Setä Samulihan auttoi tosin maata pariin otteeseen jo aiemmin ennen sotaa mm. v. 1920 laivaamalla suuret määrät ruokaa ja viljaa nälänhätien yllättäen iskettyä komentotalouden alamaisiin.
Ilmoita asiaton viesti
Samoin Ukrainan viljat rahdattiin Venäjälle ja myös ulkomaankaupattiin tulojen saamiseksi. Hinnan maksoivat ukrainalaiset talonpojat verellään.
Se oli valtiojohtoinen kansanmurha.
Kansanmurhia ei voi mielestäni pistää pahemmuusjärjestykseen. Siinä vaiheessa kun tuo tappaa neljä miljoonaa, ja joku toinen viisi miljoonaa, lakkaa kiinnostamasta noiden pahemmuusjärjestys.
Historian häpeätahroja molemmat.
Ilmoita asiaton viesti
Suomi tietysti hyökkäsi Neuvostoliittoon, kun muutama sata aunuksenretkeläistä lähti vapauttamaan heimoveljiä. 😉
Ilmoita asiaton viesti
Niin, no pitihän yrittää muinainen Novgorodin tasavalta vallata takaisin Suur-Suomeksi niin että itäraja vedetään uralille, länsiraja Västerbottenin tuollepuolen sekä eteläraja puolenväliin Latviaa.
Ilmoita asiaton viesti
Minulle talvisota oli puolustus sota ja jatkosota puolestaan hyökkäys ja asemasota. Silti on ihmisiä joiden mielestä jatkosota oli myös puolustus sota eivätkä hyväksy Suur-Suomi aatteen olemassa oloa. Se jos mikä on historian vääristämistä. Jatkosodan aikaan luotiin intoa liittää kuola, vienankarjala, Inkeri ja Viro osaksi Suomea, suunniteltiin rajanvetoa Uralille asti, tai näin siis opin aikoinaan koulun historian tunnilla.
Ilmoita asiaton viesti
#10 Janne Suuronen
Milloin Suomi muka kävi vapaussodan, ainakin historian kirjoissa puhutaan rauhanomaisesta itsenäistymisestä mitä seurasi poliittinen sisällissota.
Ilmoita asiaton viesti