Tauno Tiusanen

EU - hyvä vai huono?

Toisen maailmansodan jälkeen pohdittiin Euroopassa sitä, miten jatkossa sodat Saksan ja Ranskan kanssa voitaisiin jatkossa estää. Tältä osin merkittävä tulos saavutettiin 1950-luvun lopulla, kun Roomassa solmittiin EEC:n (Europen Economic Community) perustamissopimus, joka aloitti Euroopan talousintegraatiohankkeen.

 

Kyseessä oli tulliliitto, mikä tarkoitti sitä, että joukko maita päättää edistä keskistä kauppaansa poistamalla tullit ryhmään kuuluvien maiden keskeisessä kaupassa. Samalla sovitaan siitä, että kaupan esteistä (esim. tulleista ja pakotteista) ryhmän ulkopuolisten maiden kanssa päätetään yhteisesti, ei siis jäsenmaissa.

 

Ensimmäisen tulliliiton loi Bismarck, joka oli Preussin liittokansleri. Hän kävi voittoisan sodan Ranskaa vastaan ja yhdisti pikkuvaltioista koostuneen Saksan tulliliitoksi, josta lopulta tuli liittovaltio.

 

EEC:n alkuperäiset jäsenmaat olivat Länsi-Saksa, Ranska, Italia ja ns. Benelux-maat, joihin kuuluivat Belgia, Hollanti ja Luxemburg. Britannia ei siis kuulunut EEC:n alkuperäiseen joukkoon.

 

Britannian ympärille syntyi vuonna 1960 vapaakauppa-alue, EFTA (European Free Trade Area). Myös tässä rakennelmassa jäsenmaat päättivät poistaa kaupan esteet keskisessä kaupassaan, mutta päätösvalta kaupasta kolmansien maiden kanssa jätettiin kokonaan kansalliselle tasolle (toisin kuin tulliliitto EEC:ssä). Suomi pääsi EFTA:n liitännäisjäseneksi heti kun se perustettiin ja täysjäseneksi 1980-luvulla. Jäsenyyden tyypillä ei kuitenkaan ollut mitään varsinaista käytännön merkitystä, vaan se oli vain poliittista peliä. Suomi ei saanut olla minkään länsimaisen ryhmän täysjäsen, koska se ei sopinut Moskovalle. Vasta 1980-luvulla Moskovassa havaittiin, että täysjäsenyyden ja liitännäisjäsenyyden ero oli vain nimellinen.

 

Viime vuosisadan lopulla käytettiin pari vuosikymmentä EEC:n ja EFTA:n yhdistämiseen. ”Euroopan yhdysvaltojen” piti ajaa kaikessa ohi Amerikan yhdysvalloista. Tässä huumassa EU:n nimikkeellä tunnettu yhteisö sai vielä 1990-luvulla kolme uutta jäsentä: Suomen, Ruotsin ja Itävallan. Nämä kolme maata olivat perinteisesti varjelleet liittoutumattomuuden ja taloudellisen itsemääräämisoikeuden säilymistä. Kylmän sodan kaudella Suomi ei voinut edes harkita EEC:n (tulliliiton) jäsenyyttä, koska määritelmän mukaan Suomen valtiolle ei olisi jäänyt mahdollisuutta hoitaa kauppasuhteita Neuvostoliittoon bilateraalisesti (kahdenkeskeisesti).

 

Suomi sai kuitenkin luvan Moskovasta solmia vapaakauppasopimuksen EEC:n kanssa vuonna 1973. Tuolloin meille tärkeä kauppakumppani, Britannia, liittyi myös EEC:n jäseneksi. Tullivapaan viennin säilyminen Britannian markkinoilla oli Suomen taloudelle elinehto (EFTA:n puitteissa tullit oli jo poistettu Suomen ja Britannian kaupassa).

 

Lupa Moskovasta saatiin ovelalla keinolla. Lupauduimme EEC-vapaakauppasopimuksen kanssa samanaikaisesti tekemään yhteistyösopimuksen SEV:n kanssa. Tätä lyhennettä tuskin kukaan enää tuntee. Kyseessä oli Keskinäisen talousavun neuvosto, joka oli kommunistimaiden integraatioelin. Lyhenne tuli organisaation venäjänkielisestä nimestä.

 

Suomi kävi bilateraalista kauppaa jokaisen SEV:n jäsenmaan kanssa. Maksuvälineinä käytettiin pääasiassa kahdenvälisiä clearing-rahoja. Poikkeuksena 1970-luvulla Puolan kanssa siirryttiin ”väliaikaisesti” käyttämään valuuttamaksuja. Tavasta tuli pysyvä.

 

SEV ei siis käytännön tasolla vaikuttanut mitenkään Suomen idänkauppaan. Kyseinen yhteistyösopimus konkretisoitui ainoastaan silloin, kun juhlittiin sopimuksen vuosipäivää. Viimeinen juhla järjestettiin vuonna 1988 Moskovassa. Muistan tapahtuman erittäin hyvin, koska pidin siellä puheen idän ja lännen välisistä suorista sijoituksista, joista tein silloin väitöskirjaa. Seuraavaa vuosipäivää ei enää juhlittu, koska viisi vuotta myöhemmin ei eurooppalaista kommunismia ollut enää olemassa, joten SEV järjestönä kuoli luonnollisen kuoleman.

 

EU:n itälaajennus aloitettiin 1990-luvulla. Entisille SEV-maille ilmoitettiin, että jäsenyysehdokkailta vaadittiin toimivaa demokratiaa, oikeusvaltion periaatteiden noudattamista, ja toimivan markkinatalouden luomista. Jäsenyysehtojen täyttymistä vauhditettiin rahalla. EU loi tätä varten mm. PHARE-ohjelman. Toimin itse sivutoimisesti konsulttina PHARE-rahalla Latviassa.

 

Iso itälaajennus tapahtui lopulta vuonna 2004, jolloin kahdeksan post-kommunistista maata, sekä Malta ja Kypros, pääsivät jäseniksi. Bulgaria ja Romania, SEV:n köyhimmät maat, pääsivät EU:n piiriin pienellä viiveellä, vuonna 2007.

 

On täysin uskomatonta, mitä kommunistisen kauden kauhutarinoiden jälkeen on uusissa EU-maissa saatu aikaan koskien elintasoa ja ihmisoikeuksia. Ihmisiä lähti länteen, mutta monet ovat palanneet ja täten auttaneet kotimaitaan eteenpäin lännestä karttuneilla tiedoillaan.

 

EU:n arvostelijoille parempana vaihtoehtona tietysti olisi ollut se, että miljoonia ja taas miljoonia epätoivoisia ihmisiä oli kommunismin loputtua saapunut Länsi-Eurooppaan. Ilmeisesti he kaipaavat Eurooppaan lisää Ukrainan kaltaisia maita, joilla ei ollut turhaa painetta tehdä itseään ”EU-kelpoisiksi” yrittämällä saada korruptiota kuriin ja rehellisiä yrityksiä kasvamaan. Henkilökohtaisella tasolla voin vain todeta, että EU on myös saanut paljon hyvää aikaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

18Suosittele

18 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (56 kommenttia)

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Kyseessä oli Keskinäisen talousavun neuvosto, joka oli kommunistimaiden integraatioelin."

Mitä muuta EU on kuin toisinto kommunistien integraatioelimestä? Keskinäistä talousapua ja integraatiota kansalaisten mielipiteestä välittämättä. Kansoja sekoiteltiin jo kommunistien aikana ettei liika kansallismielisyys pysäyttäisi superliittovaltioprojektia. Silloiset kansanviholliset ovat nykyään populisteja ja huligaanit rasisteja. Mikä on muuttunut, demokratiaa tuhottiin molemmissa?

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Juuri näin se oli ja on, kuten Tiusanen ansiokkaasti kirjoittaa.

Käyttäjän aveollila kuva
Antero Ollila

Reaalikommunismissa toteutui kansojen ja yksilöiden vankila, taloudelliset katastrofit nälänhätineen ja aseiden käyttö aatteen levittämiseksi. EU on laajentunut kansojen vapaaehtoisen liittymisen kautta. EU:ssa ei ole toteutunut kommunismin kauheuksia. Nykytilanteessa muutamat demokraattiset EU-maat ovat tulleet tilanteeseen, jossa ne vakavasti arvioivat, onko niiden kansallisten etujen mukaista enää olla EU:n jäsen. Britit jo äänestivät, että haittavaikutukset ovat etuja suuremmat. Muitakin tullee perässä.

Itse olen sitä mieltä, että niin kommunismi kuin EU ovat utopioita. Utopia on asiantila, jossa suljetaan silmät realiteeteilta. Väitän, että eurooppalaiset kansat eroavat liian paljon kulttuuriltaan, uskonnoltaan, kieleltään ja taloudelliselta suorituskyvyltään, jotta demokraattinen Euroopan liittovaltio onnistuisi. EU-fanit haluavat EU:n kohdatessa vaikeuksia painaa eteenpäin vielä pidemmälle suoraan liittovaltioon eli suljetaan silmät todellisuudelta. Mahdollinen lopputulos on, että EU:hun jää liittovaltiota kannattavat ja muut jäävät ulos. Kun EU joutui testiin pakolaiskysymyksessä, osoittautui, että EU oli täysin hajalla.

Käyttäjän StefanTallqvist kuva
Stefan H. Tallqvist

Tauno, huomasin että olemme molemmat syntyneet vuonna 1941.

Tutustuin Euroopan lähes kaikkiin maihin erilaisten tieteelisten konferenssien kautta, erikoiseti radioastronomian merkeissä. Politikka ja valtio kiinnosti minua silloin varsin vähä. Se asia on tullut eläkepäivillä vasta mukaan, historian ja isoisäni tutkimusten kautta.

Tauno Tiusanen: ”Tältä osin merkittävä tulos saavutettiin 1950-luvun lopulla, kun Roomassa solmittiin EEC:n (Europen Economic Community) perustamissopimus, joka aloitti Euroopan talousintegraatiohankkeen.”

Vuosina 1957…1958 solmittiin Roomassa useita erilaisia sopimuksia joista vähitellen muodostui EU. Todennäköisesti ideologeilla oli mielessä jonkinlainen jatko klassiselle Rooman valtakunnalle.

Itse asiassa sain näitä valtio-opin vaikutteita jo hyvin nuorena 1940 luvulla.

Axel Fredrik Charpentier oli Suomen oikeuskansleri vuosina 1918–1928:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Oikeuskansleri

Charpentier omisti vuodesta 1914 lähtien Hahkialan kartanon Hauholla. Siellä asui kesäisin Isoisäni, ja vanhempani. Roomalainen oikeus oli Charpentierin ala Helsingin Yliopistolla samaa aikaan kun Isoisä tutki siellä Lähi-idän maitten vanhoja valtioita ja lainsäädäntöä.

Hyvin paljon klassisen Rooman lainsäädännöstä on itse asiassa ollut pohjana länsimaitten lainsäädännölle, itäisen Rooman kautta.

Muistan että isoisältä sain herkkuja, kuten viikunoita, joita hän oli tuonut matkoiltaan. Se oli suuri herkku noina sodan jälkeisinä vuosina.
Mutta jostakin syystä olin vielä paremmissa väleissä oikeuskanslerin kanssa, josta käytin kutsumanime ”kiltti isoisä” eli ”snälla farfar”.
=

Kun nyt EU on saatu aikaan pitkän prosessin kautta, ja olemme päässeet mukaan Euroopan ytimeen, minulle on käsittämätöntään että eräät ovat niin negatiivisia asian suhteen.

Pikkuvaltiot, jotka haikailevat menneitä aikoja itsenäisinä kansanvaltioina, eivät ole seuranneet aikaansa. Integraatio on ehdottomasti se joka tulee lisääntymään tukevaisuudessa.

Kehittäkäämme siis yhteistyötä Euroopan kanssa ja joka suuntaan.

Englannin Brexit oli pieleen mennyt kansanäänestys jonka tarkoituksena oli kehittää, ei repiä suhteitaan EU:n suutaan.

Kaukonäköisesti meidänkin tulee kehittää EU suhteita vähitellen, neuvottelemalla asioista. Tällaiset asiat ovat hitaita kehittymää, mutta yksittäiset harkitsemattomat ja liian nopeat askeleet voivat olla kohtalokkaita.

Toivon siis että maamme poliitikot toimivat hitaasti ja harkiten.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Mikäli tämä hidas integraatio ja lopputavoite liittovaltio olisi demokraattinen ja siis kansalaisten laaajasti hyväksymä ja kannattama niin miksi media ja poliitikot eivät tästä uskalla keskustella ja tehdä kirjoituksia?

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Mikäli tämä hidas integraatio ja lopputavoite liittovaltio olisi demokraattinen ja siis kansalaisten laaajasti hyväksymä ja kannattama niin miksi media ja poliitikot eivät tästä uskalla keskustella ja tehdä kirjoituksia?"

Hyvä kysymys.

Vastaus on sama sekä median, että politikkojen osalta.

Sekä politikot että media elävät suuren yleisön suosiosta.

Myös YLE on ohjelmapolitiikallaan osoittanut sen että se arvostaa tavattomasti katsoja- ja kuuntelijalukuja, vähän samaan tapaan kuin politikot arvostaa galluppeja. YLE on siis siinä mielessä samalla viivalla kaupallisen median kanssa, joka kirjaimellisesti elää suosiosta, kuten politikotkin.

Muutosvastarinta myös edistyksellisiä hankkeita kohtaan on kansan keskuudessa valtava, sen takia media ja politikot eivät voi keskustella itse asiasta, eli liittovaltiosta, vaan se on aiheena jopa kielletty aihe, tabu.

Sen takia keskustellaan vain syventyvästä integraatiosta, liittovaltiosta keskusteleminen olisi lorun loppu sille politikolle tai sille medialle joka aiheen ottaisi käsittelyyn. :)

Edes yksityisen blogistin ei kannata julistaa olevansa liittovaltion kannalla. Vaikka se ei olisikaan blogistin uran loppu, sillä voisi kuitenkin olla sellaisia negatiivisia vaikutuksia joista blogisti ei välitä. Sen takia minäkään en julista olevani liittovaltion kannalla. :)

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

En ole Makkosen tapaan EU-vastustaja. Kuitenkin komppaan käsitystä demokratiavajeesta tarkasteltaessa asiaa kansalaisten näkökulmasta. Päätöksentekijöitä pitäisi valita suorilla vaaleilla sitä enemmän, mitä tiiviimmäksi EU muodostuu sen saadessa lisää uusia tehtäviä ja vastuita.

Suomi voisi aivan hyvin näyttää mallia muille eu-maille valitsemalla oman komissaariehdokkaansa suorilla vaaleilla. Vaaleilla valittu komissaari edustaa Suomen näkökulmaa komissiossa yhtä lailla, kuin hallituksen piirissä sovittava henkilö. Presidentti meillä valitaan suorilla vaaleilla, eikä kukaan epäile hänen lojaaliutta Suomelle.

Komissio on jäsenmaista riippumaton toimija, joten demokratiaa voitaisiin kehittää sen kautta helpoiten. Jäsenmaille jäisi edelleen mahdollisuus komission ehdotusten hyväksymiseen/hylkäämiseen neuvostossa. Itse komission tekemät direktiiviehdotukset nauttisivat vaalien kautta tullutta kansalaisten komissiolle antamaa valtakirjaa. Tällä tavalla jäsenmaiden hallitusten ja kansalaisten painoarvo näkyisi EU:n toiminnassa.

Parhaiten EU:n hyväksyntä kansalaisten tasolla saadaan suorien vaalien mahdollistaman osallistuminen avulla. Tätä Suomen tulisi edistää, eikä mikään estäisi aloittamasta yksinkin tätä valintakäytäntöä. On Suomen oma asia miten täällä komissaariehdokas valkataan.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"En ole Makkosen tapaan EU-vastustaja."

Tarkentaisin, olen EU:n liittovaltiokehityksen vastustaja.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #25

Eikös Makkonen olekaan sitä fixit porukkaa, mitä Väyrynen tai nuoret ja radikaalit persut edustaa?

Tai, jos nekin haluaa vain fixit- äänestystä, muttei fixitiä, kuten Boris brexit Johnsonkaan ei halunnutkaan brexitiä, vain äänestystä brexitistä.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #25
Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee Vastaus kommenttiin #25

Kiitos oikaisusta. Liittovaltiokehitykseen liittyen, sen vastustus ja kannatus -keskustelu pyörii pelkästään EU:lle siirrettävien tehtävien ympärillä.

Itse edistäisin ihan riippumatta tuon liittovaltio-ulottuvuuden etenemisestä tätä "kansalaisten unionia", mikä vahvistuisi parhaiten suorien vaalien kautta. Nykyisissäkin EU:n puitteissa. Mielestäni demokratiaa voitaisiin syventää, vaikka muuta ei syvennettäisikään. Vastustaako liittovaltiokehityksen vastustajat sitäkin?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #29

Nykyinen EU ei halua kansalaisvaikuttamista, suorista kansanäänestyskyselyistä puhumattakaan, tämä on tullut selkeästi ilmi komission ja omien poliitikoidemme kautta. Liittovaltiokehitystä ei voi nykyisellään pysäyttää kuin vaatimalla koko EU:n alasajoa, ainakin se voi aiheuttaa keskusteluntarvetta ylimmilläkin askelmilla.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Blogistin kuvaavama EU on se hyvä puoli asiasta.
Mutta kun maiden itsemääräämisoikeutta rajoitetaan, kun aletaan rakentamaan EU:lle omia sotavoimia ollaan huonoilla teillä.

Ranskan ja Saksan ulkoministerit tekivät heti Brexit äänestyksen jälkeen aiepöytäkirjan. Se tuli julkisuuteen, koska Puolan ulkoministeri vuoti sen.

Mm. EVM-pankkia, täysin epädemokraattisesta laitoksesta aiotaan kehittää edelleen jonkinlaiseksi EU-pankiksi.

Komissaareilla, vaikka heitä ei ole valittu, on suurin valta EUssa, jne. jne.

Henry

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Hyvä ja ytimekäs katasaus lähihistoriaan aiheen tiimoilta. Sisälsi kaiken oleellisen ja oikeassa muodossa.

Tuo EEC vapaakauppasopimuksen somiminen vuonna 1973 ei sujunut lainkaan helposti. Mainitsemasi SEV-huijaus oli yksi osa siitä, mutta siihen sisältyi laaja kotoperäinen vastustus. Kansalaisadressin nimilistan kärkipäästä löytyvät mm. Erkki Tuomiojan ja Tarja Halosen nimet.

Ensiksi mainittu oli vieläpä niin tomera puuhamies nuoruuden innossaan, että hankki tuntemattomasta lähteestä käsiinsä salaisen Zavidowo raportin, josta kävi ilmi, että Neuvostoliiton ylin johto oli varoittanut Kekkosta solmimasta EEC vapaakauppasopimusta. Sitten hän toimitti raportin ruotsalaiselle lehtimiehelle julkistettavaksi. Ja sehän julkistettiin, jonka jälkeen syyttömiä virkamiehiä eroteltiin, kun vuodon paljastajaa ei koskaan saatu kiinni.

Mutta Suomi solmi vapaakauppasopimuksen mielenosoittajien parkuessa eduskuntatalon portailla punalippuineen.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Tiusasen ansiokkaassa kirjoituksessa toistuu moneen kertaan, miten kuhunkin tilanteeseen saatiin lupa Moskovasta. Se toimi hyvin suomettumiskaudella. Tuskin muu toimintatapa tuli monelle mieleenkään.

Sama asenne painaa koko puolustuskeskustelua ja varsinkin kun puhutaan NATOsta ja siihen liittymisesta. Se ei käy ilman isonveljen lupaa. Epäilen suomettumisen jatkeen toimivuutta. Ajat ovat muuttuneet.

Käyttäjän aveollila kuva
Antero Ollila

Ei Suomi ole tarvinnut eikä tarvitse Venäjän lupaa Nato-päätökseen. Suomi meni jo taka-ovesta Natoon, vaikka sitä ei rohjeta tunnustaa. Tilanne näkyy esimerkiksi taannoisessa Nato-kokouksessa. Mikäs pidättelee suoralta Nato-liittymiseltä? Ettei olisi tuo demokratia, joka on meidän hallitusmuotomme. Vain luokkaa 25 % kannattaa suoraa Nato-liitosta. Poliitikoilta ei löydy kanttia tehdä tätä liikettä ja hyvä niin. Isäntämaa-sopimuksen merkitystä suurin osa kansasta ei tajua, koska siitä ei kukaan puhu mitään: Viesti valtionjohdosta Naton päämajaan ja olemme Naton Euroopan-komentajan alaisia mukaan lukien hyökkäyssota.

Maantiede ei ole muuttunut mihinkään, vaan meillä on aina suurvalta naapurina. Sen tajusi kokoomuksen Paasikivi. Kysymys on kahdesta vaihtoehdosta. Uskotaanko, että Venäjä hyökkää tänne rauhantilan vallitessa. Nato-haukat uskovat niin, mutta 75 % kansasta ei usko. Jos olemme Natossa, niin sotatilanteessa meistä tulee sotatanner vailla vertaa. Virolainen mummo sen kiteytti: Naton sotilaat eivät ehdi vetää sukkia jalkohinsa, kun ne on työnnetty Itämereen.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

"Maantiede ei ole muuttunut mihinkään, vaan meillä on aina suurvalta naapurina. Sen tajusi kokoomuksen Paasikivi. Kysymys on kahdesta vaihtoehdosta. Uskotaanko, että Venäjä hyökkää tänne rauhantilan vallitessa. Nato-haukat uskovat niin, mutta 75 % kansasta ei usko. Jos olemme Natossa, niin sotatilanteessa meistä tulee sotatanner vailla vertaa."

Samaa mieltä. Maantieteelle emme voi mitään. En usko Venäjän hyökkäävän rauhan aikana, mutta sotatilan aikana kyllä. Miten tuo sinun sotatanner syntyy, kun minun järkeni mukaan yksikään Nato-maa ei suunnittele sodan aloittamista Venäjän kanssa. Siinä kun ei ole mitään järkeä.

Venäjältä sellaista ratkaisua voi kyllä odottaa. Se ei kuitenkaan ole Naton jäsenmaiden huoli. Ulkopuolisten kyllä.

Venäjän propagandassa Nato kuvataan hyökkäysliitoksi, mihin se ei itsekään usko. Muiden tahojen ajattelussa Nato edustaa siviilijohdon ohjauksessa olevaa rauhanturvaorganisaatiota.

Käyttäjän aveollila kuva
Antero Ollila Vastaus kommenttiin #50

Kilpajuoksu kohti sotaa on menossa koko ajan. Molemmin puolin vastataan toisen huutoon ja lyödään vielä hieman paremmaksi. On niitä sotia ennenkin lähtenyt käyntiin jopa vahingossa. Lännessähän asia on kiteytetty niin, jonka Merkel sanoi, että Venäjä on rikkonut kansainvälistä oikeutta ja siihen ei voi luottaa.

Jos lähdetään katsomaan lännen (Nato, USA) ratkaisuja, niin ei ne kaikki ole menneet ihan kansainvälisen oikeuden mukaan. Irak II aloitettiin tiedustelutiedot vääristämällä ja sitä käytettiin muodollisena syynä hyökkäyssotaan.

Lopputulos: kyllä se sota saadaan aikaan, jos sitä halutaan. Nyt lännessä ja täällä meilläkin tuntuu olevan asenne semmoinen, että soditaan vaan, niin kyllä se Venäjä siitä tokenee. Niin varmaan käykin, mutta millä hinnalla? Ja varsinkin täällä Suomessa.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Nyklytilanne siis on Suomen osalta ulkopoliittista kieroilua. Kuulutaan NATOon, mutta ei myönnetä sitä virallisesti. Eikö olisi jo aika lopettaa piilottelu, josta kukaan ei mitään hyödy, niin tai hyötyvät ne lukuisat "asiantuntijat", jotka mitä erilaisimpia spekulaatioita pyörittelevät.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #54

Toisaalta, mitä hyödyttää täysjäsenyys, jos mikään ei sen myötä muutu nykytilanteeseen nähden.

Tämähän on vastaava tilanne kuin Norjan ja Sveitsin EU- jäsenyyden suhteen, mikään ei todellisuudessa muuttuisi vaikka ne virallisesti liittyisivät EU:hun. Sama tilanne taitaa myös olla Englannin tulevan brexitin osalta. Englannin eri EU:sta ei muuta sen suhdetta EU:hun. Se olisi ainakin toivottavaa.

Psukologisia vaikutuksia sillä varmaankin on että Suomi ei ole virallisesti osa natoa. Se ettei olla wirallisesti jäsen huojentaa kansalaisten pelkoja siitä että olisi pakko wirallisesti osallistua Naton sotiin. Saattaa olla että epäwirallisesti Suomi on jo siihen sitoutunut, mutta emmehän tiedä.

Pitää aina muistaa että suurten maiden sitoumukset pienten maiden auttamiseksi ovat yhtä tyhjän kanssa.

Isot maat ovat oikeasti sitoutuneet vain omien kansalaistensa etujen ajamiseen ja kun nämä kaksi etua, omien kansalaisten ja pienen liittolaismaan kansalaisten edut menevät ristiin, omien kansalaisten etu on se joka voittaa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Tiusasen ansiokkaassa kirjoituksessa toistuu moneen kertaan, miten kuhunkin tilanteeseen saatiin lupa Moskovasta."

Lait eivät sentään tulleet Moskovasta kuten nykyään Brysselistä. Suomi rakennettin rikkaaksi ja velattomaksi hyvinvointivaltioksi ennen EU:ta, EU:n aikana on ollut pelkkää alamäkeä, työttömyyttä, velkaantumista ja lähes kaikki on myyty ulkomaille.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Katso alla olevasta käyrästä kuinka Suomen talous on kehittynyt juuri EU:hun littymisen jälkeen:

https://fred.stlouisfed.org/series/CLVMNACNSAB1GQFI

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Kiitokset Kuikalle talouskehitystä valaisevasta kuvasta. Makkosen ja monen muunkin pitäisi ennen mielipiteen laukaisua tutustua tarkemmin tosiasioihin.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Katso alla olevasta käyrästä kuinka Suomen talous on kehittynyt juuri EU:hun littymisen jälkeen"

Todellisuus on ihan tätä päivää, ei nykyisyyttä haeta historiasta. Varsinkin etelä-Eurooppa otti velkaa kaksin käsin kun euroalueeseen pääsi ja EKP takasi, tämä näytti aluksi nätiltä mutta takaisinmaksun aika tuli ja mekin pääsimme maksamaan muiden kulutusjuhlia.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #16

Italia taisi olla ihan perustajajäsen ja tällä hetkellä juuri Italian pankkien ongelmat huonojen lainojen suhteen ovat ne kaikkein hankalimmat.

Huonoa taloudenpitoa on ollut Euroopan eri puolilla. Euroopan maat ovat ottaneet liikaa velkaa ja Euroopan pankit ovat antaneet lainaa liian löysästi sekä valtioille että yrityksille ja yksityisille.

EU on organisaatio jolla ei ole muuta tekemistä näiden Euroopan ongelmien kanssa kuin se että ne ovat myös EU:n ongelmia. EU ei ole aiheuttanut niitä, mutta EU:n pitäisi osallistua ongelmien ratkomiseen. Sitä varten EU on olemassa, kuten myös sitä varten että luotaisiin yleiseurooppalaista lainsäädäntöä jolla tällaisia toilauksia pystytään estämään.

Ei Suomen valtion velkaantuminen, kuten ei sekään jos Suomen pankit lainaavat liien heppoisin perustein ole EU:n vikoja. Jos EU yrittää varoittaa tällaisesta kehityksestä, niin sitten moititaan siitä että EU tulee sekaantumaan muiden asioihin ja itsenäisyys menee.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja Vastaus kommenttiin #17

Velallisella on vastuu raha-asioistaan, mutta kyllä euro vei talouksia aivan väärään suuntaan. Korko on hinta riskistä. Jos sitä alennetaan vain siksi, että olet jossain yhteisvaluutassa, niin vikaan menee. Ja niin meni. Järjestelmällä on siis iso osansa ongelmista.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #21

"Korko on hinta riskistä. Jos sitä alennetaan vain siksi, että olet jossain yhteisvaluutassa, niin vikaan menee. Ja niin meni. Järjestelmällä on siis iso osansa ongelmista."

Eikös lainan myöntäjän pidä tietää risiki. Nehän on näitä vapaan markkinatalousen vapaita toimijoita, taloudellisen koulutuksen saaneitä pankkiireja.

Korot ovat lähellä nollaa jos nämä arvioivat ettei riski ole sen arvokkaampi.

EU ei määritä korkoja eikä riskejä, mutta jostain syystä riskitaso arvioidaan matalaksi. Olisikohan EU:n asiota ettei ole riskia.

Tai jos eurokriittinen arvioi asiaa niin sehän on tietenkin EU:n vika ettei ole riskiä.

Kuluttajan kannalta riskittömyys on tietenkin etu, koska velka tulee halvemmaksi sillä tavalla.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #33

"EU ei määritä korkoja eikä riskejä, mutta jostain syystä riskitaso arvioidaan matalaksi."

Ei nyt pitäisi trollia ruokkia mutta etkö ole tietoinen euroalueen yhteisvastuista?

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Suomen BKT:n kehityksen ja EU-jäsenyyden linkittäminen toisiinsa on syytä tehdä varovaisuudella. Tiedämme, että juuri jäsenyyden tullessa Nokia oli globaalisti nousussa ja vei osaltaan taloutta poikkeuksellisesti eteenpäin. EU:lle krediittien antaminen on sikäli kyseenalaista, että jo pitkään ennen jäsenyyttä oli vapaakauppa-alueet kautta Euroopan.

Tämä käyrä antaa vähän toisenlaisemman kuvan, kun aikajännettä venytetään:
http://fi.tradingeconomics.com/finland/gdp-growth-...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #20

Eihän tuossa ole aikajännettä venytetty, vaan supistettu ja tarkoitushakuisesti näytetty parin valitun vuoden kvartaaleittain. Kokonaiskuvan saa nimenomaan siitä käyrästä, jonka ylempänä pukkasin.

Vapaakauppa-alueet eivät salli tavaroiden vapaata liikkumista, kuten EU:n sisällä on asian laita. Vapaakauppa-alueiden merkitys on siinä, että useimpien tavaroiden tullitariffit on nollattu, mutta tullaus tapahtuu edelleen. Sekin aiheuttaa sekä vaivaa, ajankulua että kustannuksia.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja Vastaus kommenttiin #23

Klikkaa MAX.

Kaikki tullataan, mitä Suomeen tulee EU:sta riippumatta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #28

Ei tullata! Kauppatavaran voit lähettää Pariisiin samalla dokumentaatiolla kuin Kuopioon.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #28

Sen MAX -klikkauksen takana on kasvuprosentteja, jotka BKT:n kasvaessa väkisinkin ovat luonnollisella tavalla taipuvaisia pienenemään vuosikymmenien saatossa. Näin on käynyt koko läntisessä maailmassa.

Mutta siltikään tuon kuvan perusteella ei ole havaittavissa kovin paljon pienenemistä. Kaikki mikä on nollaviivan yläpuolella kasvattaa kakkua edellisestä vuodesta, mutta tuolla esitystavalla kumuloitunut kasvu ei tule visuaalisesti havainnollistetuksi.

Käyttäjän SauliAittola kuva
Sauli Aittola

Tuossa näkyy Nokian vaikutus, mikä oli poikkeuksellista juuri liittymisen jälkeen. Ei siis ole EU:n vaikutusta.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Norja: https://fred.stlouisfed.org/series/CLVMNACNSAB1GQNO

Sveitsi: https://fred.stlouisfed.org/series/CLVMNACNSAB1GQCH

Ehkä 1990-luvun puolivälistä vuoteen 2008 on ollut hyviä aikoja monelle länsimaalle.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Lait kyllä tehtiin Suomessa, mutta luvat niiden tekemiseen kysyttiin Kremlistä.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

MTV:n kyselyn mukaan enemmistö suomalaisista vastustaa kansanäänestystä NATO:a. Ehkä brittien kansanäänestyksestä jotain opittiin Päätöksen mahdollisesta liittymisestä pitää tehdä taho, jolla on tietoa päätöksen seurauksista. Ajat ovat tosiaan muuttuneet, eikä Suomen pidä kysyä venäjältä mihin läntisiin organisaatioihin haluamme liittyä.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Nanny-state- eli holhousvaltioindeksin mukaan Suomi on kärkisijoilla. Se tarkoittaa sitä että suomalaiset saavat päättää omista asioistaan vähemmän kuin mitä kansalaiset muualla.

Kuitenkin tiettyä mielikuvaa viljelevät kekkaheijapoliitikot pitävät isoa melua jostain itse päättämisistä kun ne itse asiasta haluavat päättäjiksi päättäjien paikalle. Ne pitävät kansalaisia lampaina.

Kuka ei välttämättä osaa sanoa miten yhteistyön tiivistyminen vielä johtaa koska eihän unioni tai Suomi ole koskaan valmis. Ne kehittyvät jatkossakin.
Onko edessä sitten jossain vaiheessa Yhdysvaltaon, Saksan tai Sveitsin kaltainen liittovaltio, jossa kansalaisilla on huomattavasti enemmän päätösvaltaa omiin asioihinsa kuin mitä meillä täällä Suomessa.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Tyypillinen virhe EU:ta positiivisesti arvioitaessa on laittaa jonkin maan jäsenyyden jälkeinen hyvä kehitys yksioikoisesti EU:n ansioksi. Etenkin poliittisen taustan omaavat arvioijat ylikorostavat EU:ta ja jopa unohtavat kansalaisten sekä yritysten taloudellisen toimeliaisuuden itsensä eteen.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tuli vielä mieleeni 70-luvun alun taistolaisajoista, kun Teinilehti oli heikäläisten käsissä. Vapaakauppasopimuksesta taisteltaessa Teinilehden kannessa oli piirros, jossa oli kolmivaiheinen raketti. Ensimmäisessä vaiheessa luki kyljessä teksti "EEC vapaakauppasopimus", toisessa vaiheessa "EEC täysjäsenyys" ja kolmannessa vaiheessa luki "NATO".

Saattaapa olla, että taistolaiset olivatkin tässä mielessä profetaalisia. Toivotaan niin, vaikka aikaa onkin vierähtänyt enemmän kuin he ehkä uumoilivat.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Taistolaiset ovat nykyään kiihkeimpiä federalisteja, niitä helpoimmin aivopestäviä joille oma ajattelu on vaikeaa.

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Integroitu EU ei pysty olemaan seuraaviin 50 vuoteen normaalia kansakuntaa vastaava alue. Esim. jos tulee vaikeuksia, on entisten kansallisvaltioiden luultavasti paljon helpompi irtaantua siitä kuin Esim. Katalonian Espanjasta. Itse koen globalisaation olevan taakse jäävä vaihe, eikä sen vuoksi kannattane muodostaa monoliitti-EU:ta.

Itse en ole kovin vakavasti EU:ta vastaan. Uskon sen kohtaavan oman luonnollisen loppunsa pikapuoliin. Ja EU:ssahan meidän on oltava katkeraan loppuun asti niiden muutaman muun valtion kanssa, joiden perustuslakiin jäsenyys on kirjattu (montakohan sellaisia valtioita muuten on?). Mutta mistä tahansa sotilasliittoutumasta voi olla vaikea irrottautua.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tulliton vapaakauppa-alue ja passiton matkustaminen ovat toki säilyttämisen arvoisia asioita.

USA:n tyylinen liittovaltio on rehellisesti sanottuna ongelmallisempi asia, koska eurooppalaiset kulttuurit ja kielet poikkeavat niin suuresti toisistaan. Siksi olisi syytä pelastaa EU luopumalla direktiivityylisestä lainsäädännöstä muiden kuin kauppaa, pääomien liikkumista ja matkustamista koskevien pykälien kohdalta.

Yksi vaihtoehto olisi myös sallia direktiivien luojien keskuuteen tasavertainen edustus kaikkien jäsenmaiden kesken riippumatta väestömäärästä. Silloin Maltalla olisi sama sananvalta kuin Saksalla.

Käyttäjän aveollila kuva
Antero Ollila

Vapaakauppa on se asia, joka riittää toistaiseksi Euroopalle. Passi taskussa tässä mennäään nytkin ja se ei ole mikään ongelma kuten ei ole rahanvaihtokaan. Schengen-alueesta ja vapaasta liikkuvuudesta on enemmän haittaa kuin hyötyä.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Itse koen globalisaation olevan taakse jäävä vaihe, eikä sen vuoksi kannattane muodostaa monoliitti-EU:ta."

EU:ta moni ei surisi, mutta globalisaatiota kyllä jokainen, sillä globalisaatio tuo taloudellisen hyvinvoinnin.

EU taas on seurausta globalisaation vaatimista ja mukanaan tuomista uusista rakenteista, ei sen kummempaa. Globalisaatio on asia no. 1. EU on sen seurausilmiö, jota ei toki tarvita jos jokapaikassa elettäisiin jälleen omavaraisesti.

Jos Suomessa voidaan tuottaa tulevaisuudessa kaikki itse, polttoaineet, vaatteet, ruoka, kulkuneuvot, kodinkoneet, viihde-elektroniikka, tietokoneet jne. mitään globalisaatiota ei silloin tarvita, muuten tarvitaan.

Käyttäjän IiroKoppinen kuva
Iiro Koppinen

EU on hyvä ja oikeastaan ainoa vaihtoehto paitsi, että se toimisi kunnolla ja olisi välttänyt finanssi-, pakolais-, turvallisuus-, vähemmistö- ja separatismi-, brexit-, "demokratiavaje-", ym ym federalismilla.

Ilkka Huotari

Aika paljon tässä lasketaan EU:n ansioksi? Esim. "Sotien välisenä aikana Tšekkoslovakia oli Euroopan vauraimpia ja demokraattisimpia maita.", joten siitä on varmaan helppo jatkaa kommunismin jälkeen. Ja toisaalta esim. Romania ei ole ollut mikään samanlainen menestystarina.

Joten olisiko enemmän merkitystä maakohtaisilla eroilla (kulttuuri, ym.), kuin EU:lla. Toki markkinatalous auttaisi, jos sen vain saa toimimaan, mutta siihen ei näytä olevan mitään helppoa keinoa, kuten nuo haastavat esimerkit näyttävät.

Käyttäjän MikkoNiska kuva
Mikko Niska

Niin menestymisemme kuin tappiomme ovat ensi sijassa omissa käsissämme.

Käsillä olevina aikoina meidän tulisi kyetä puhkaisemaan se kupla, jossa elämme. Kuten matkailijat ovat huomanneet, pääosin missä tahansa ilmansuunnassa maamme rajojen ulkopuolella, syntyy arkielämästä tyystin toisenlainen vaikutelma.

Sitä voisi nimittää taloudelliseksi ja elämänjanoiseksi toimeliaisuudeksi.

Ruohonjuuritasolta tarkasteltuna olemme taantuneet loputtomassa sääntelyvimmassamme lähinnä korporaatio- ja byrokratiataloudeksi. Kaikilta matkoiltani - niin läntisiin kuin kaukaisempiinkin maihin kohdistuneissa - palattuani olen tehnyt saman havainnon. Suomi on tyhjä, passiivinen, henkisesti ja fyysisesti autioitunut maa.

Tähän voi vaikuttaa ainoastaan suomalaisin keinoin. Euroopan demonisoidusta yhteisöstä tai oikeastaan mistään suuresta entiteetistä ei ole meille vastusta, jos vain löydämme oman, perikansallisen sisukkuutemme ja taistelutahtomme.

Ainoa merkittävä vastustaja on suomalainen viranomainen.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Ainoa merkittävä vastustaja on suomalainen viranomainen."

Siitä päästäisiin kätevästi eroon vaihtamalla se EU- viranomaiseksi. :)

"Niin menestymisemme kuin tappiomme ovat ensi sijassa omissa käsissämme."

Tästä olen samaa mieltä.

Nyt kuitenkin Suomessa eletään yli varojen, eikä poliittinen järjestelmä näytä kykenevän muuttamaan tilannetta.

Kilpailukyvystä, mikä on avain selviytymiseen globaaleilla markkinoilla, hallitus ja politikot Suomessa eivät myöskään pysty huolehtimaan.

Työmarkkinajärjestöillä olisi valta kilpailukyvyn suhteen muuttaa tilanne ja tietoisuus tästä taitaa olla jo aika hyvällä tasolla, mutta silti yhteiskuntasopimuksesta ei saatu tarpeeksi kattavaa, jotta sillä olisi tarvittava vaikutus.

Globaali maailmantalous on se puite jossa toimiminen mahdollistaa suomalaisten elintason säilyttämisen. Globaalista taloudesta luopuminen ei ole edes vaihtoehto.

Globaalissa taloudessa ponnistueluissa auttaa EU. EU:sta luopuminen olisi virhe. EU ei ole ratkaisu, ratkaisu on Suomen omissa käsissä. Ratkaisu on velaksi elämisestä luopuminen ja kilpailukyvyn palauttaminen.

EU on kuitenkin etu, josta ei pitäisi luopua, se on kuin työkalu, joka on parempi työkalu kuin kansallisella tasolla toimiminen. Työkalua pitää toki osata käyttää hyväksi. Se ei ole työkalun vika jos se makaa käyttämättömänä ja unohtuu jonnekin nurkkaan pölyttymään.

Pitäisi siis pyrkiä lisäämään vientiä EU:n alueelle kaikin mahdollisin tavoin. Paras tapa kasvattaa vientiä on kuitenkin oman kilpailukyvyn parantaminen, eli myytävien tuotteiden hinta-laatusuhdetta pitää parantaa.

Parempaa markkina-aluetta kuin EU ei ole olemassa. Ei ole olemassa viennin esteitä. Tuotteiden tulee tietenkin olla direktiivien mukaisia, mutta se vaatimus koskee myös kilpailijoita markkinoilla ja direktiivi suojelee kuluttajaa.

Käyttäjän MikkoNiska kuva
Mikko Niska

- puollan lämpimästi KAIKKIEN suomalaisten viranomaisten, (poislukien poliisi-, pelastusala, puolustusvoimat sekä niihin verrattavissa olevat tahot kuten rajavartiosto) korvaamista EU-viranomaisilla. Lisäksi EDELLYTÄN että mekin olisimme OIKEASTI, myös tavallisia kansalaisia koskien, EU:n jäseniä.

EU-kriittisyys kumpuaa nähdäkseni suurelta osin siitä, että suomalaisille kävi kuin proverbiaaliselle pässille, jota vietiin narussa. Luvattiin yhtä, toimitettiin toista. Petoksen tämän lupauksen osalta tekivät vain ja ainoastaan suomalaiset, EU:ta on turha syyttää. Puollan EU-jäsenyyttä ja tahtoisin sen toteutuvan myös ruohonjuuritasolla.

Jukka Lampinen

Tässä artikkelissa pisti simään se, miten EEC muuttui yllättäen EU:ksi, sivuutettiin se että järjestelmien erot on valtavat.
Ja ne erot, on juuri se oleellisin seikka, kaikki taitanee olla sitä mieltä, että EEC oli hyvä järjestelmä.
Samaa kertoo kirjoittajakin, kun EEC järjestelmän hyvillä puolilla ylistää EU:ta.
EU:un liittovaltio osuus pitää purkaa ja jättää muut rakenteet jäljelle.
Hallittu alasajo on oikein hyvä vaihtoehto, mutta se ei onnistu, muutakuin EU:ta vastustamlla tai uhkaamalla erota.
Kaikki vaihtoehdot on vaikeita, mutta huonoin on EU vankila.
Vankilassa ei hyviä puolia ole, tai on pari, turvallisuus ja vakaus.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Kaikki vaihtoehdot on vaikeita, mutta huonoin on EU vankila.
Vankilassa ei hyviä puolia ole, tai on pari, turvallisuus ja vakaus."

Mikä he***atin vankila? Suomi on vankila, EU on vapaus.

Mutta ei EU vielä täydellinen vapaus ole.

Henkilökohtainen vapaus tulee vasta sitten kun maailmassa ei ole enää valtioita, eikä niiden rajoja.

Kuvittele mitä siitä seuraisi jos Helsingin seutu sulkisi rajansa muulta Suomelta, estäen tavaran ja ihmisten kulun, vaikkapa oman väestönsä työpaikkojen turvaamiseksi, suojellakseen pääkaupunkiseudun tuotantoa halpatuonnilta maakunnista, tai estämään vieraita savolaisia tai pohjalaisia kulttuurivaikutteita pilaamasta stadin omaa ainutlaatuista kulttuuriperimää?

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

" Kuvittele mitä siitä seuraisi jos Helsingin seutu sulkisi rajansa muulta Suomelta, estäen tavaran ja ihmisten kulun, vaikkapa oman väestönsä työpaikkojen turvaamiseksi, suojellakseen pääkaupunkiseudun tuotantoa halpatuonnilta maakunnista, tai estämään vieraita savolaisia tai pohjalaisia kulttuurivaikutteita pilaamasta stadin omaa ainutlaatuista kulttuuriperimää? "

Tuossa edellä todetaan se, mikä ei riittävän hyvin länsimaissa ymmärretä kansalaisten piirissä. On itsekkyyttä suojella omia markkinoitamme estämällä köyhemmistä maista tuontia, ja näin rajoittaen hyvinvoinnin parantumista taloudeltaan kehittyvissä maissa.

On virheellistä hyvinvointipolitiikkaa Suomessa säilyttää tähän aikaan sopimattomat korporaatiot (AY, EK, Apteekkariliitto, Taksiliitto, ym.) ja suojella niiden yhteiskunnallinen valta-asemaa. Niin kuin Putin sisäpoliittisista syistä luo uhkakuvia oman kansan kustannuksella, meidän omat korporaatiot toimivat samalla tavalla levittäen propagandaa, joka parhaiten uppoaa niiden vanhoille kannattajille.

Vapauttamalla markkinat, luopumalla yleissitovuudesta ja siirtymällä minipalkkalainsäädäntöön, pystytään säilyttämään työpaikkamme, painamaan hintatasoa alaspäin kotimarkkinoillamme, sekä säilyttämään kilpailukykymme tasolla, joka mahdollistaa hyvinvointivaltion säilymisen. Menneisyydessä vanhat rakenteet olivat ok Suomen ollessa kehitysmaa, työlainsäädännön ollessa olematon, kansalaiset huonosti koulutettuja, jne. AY ja EK olivat aikansa yhteiskunnallisen kehityksen avain, mutta niihin uskominen pitäisi lopettaa tämän päivän olosuhteisiin sopimattomina.

Palkka ja hintatason pitäisi antaa kellua alaspäin työpaikat säilyttääksemme ja täystyöllisyyteen päästäksemme. On turha kadehtia yritysten omistajia, sillä yritysten tulot tippuvat ostovoiman tasalla.

EU:ta on turha syyttää omasta tyhmyydestämme ja perimältään ahneesta ja itsekkäästä ajattelustamme, mikä johtaa Suomen talouden ja suomalaiset itsensäkin lamaan kaikella tapaa.

Parhaiten liberaalia politiikkaa ja vapaakauppaa edistää EU. Yksin emme ymmärtäisi omaa parastamme. Se mikä nähdään EU:n harjoittamana kurjistamispolitiikkana, on hyväksi meille, jos noudatetaan ko. politiikkaa lääkkeet päivittäin nauttien, eikä kertaluonteisesti "shokkihoitona".

Jotta EU pidemmän ajan saatossa ei muuttuisi yhdeksi korporaatioksi ja kansojen vankilaksi, olisi syytä luoda sille demokraattiset rakenteet kansalaisten äänen välittymiseksi suoraan vaalien kautta EU:n päätöksentekoon ja unionin kehittymiseksi oikeaan suuntaan.

Käyttäjän petteripietikainen kuva
Petteri Pietikäinen

EU:n kannattaminen ja sen vastustaminen sekä integraation syventäminen ja löyhän talousliiton kannattaminen... nämähän ne menevät sekaisin.

Jukka Lampinen

On tullut parikin vastausta joissa minua on lainattu, molemmissa on se vika että viestiäni ei ole luettu kunnolla.
En minä ja tuskimpa juuri kukaan muukaan, kannattaa eristäytymistä.
EU:un kannattajat, vie aina harhaan keskustelua, väittämällä näin.
Minäkin hyvin selkeästi ilmaisin kannattavani EEC:tä, sen puitteissa voidaan tehdä kaikki samat, hyvät kauppa ja raja-tulli sopimukset.
Myös lait voidaan yhtenäistää ja mitäpä niitä muuttamaan, kun ne jo yhtenäiset hyvin pitkälle ovat.
EU voidaan muuttaa EEC:ksi, vain EU:ta vastustamalla. Muutos on niin iso, että ei voi yhtäaikaa esiintyä EU:un kannattajana.

Juuso Hämäläinen

Terve Tauno, olet minuakin aikanaan opettanut. En tiedä opinko mitään, mutta se johtui itsestäni.

Tasapainon vuoksi olisi mukavaa saada lukea arviosi EUn haitoista. Ne ovat nimittäin silminnähden valtavat, mitenkään kieltämättä muutamia saavutuksia.

Itse en usko vapaaseen markkinatalouteen yhtään enempää kuin kommunismiin. Molempien jäljet ovat surkeat. En myöskään näe mitään luottamuksen arvoista pankki- ja finanssijärjestelmässä, se enemmänkin vaikuttaa käsittämättömältä laillistetulta huijaukselta. Jotenkin mikään ismi ja oppi ei vedä puoleensa vaan pragmaattisuus ja järjen käyttö tilannekohtaisesti.

Toimituksen poiminnat