*

Tauno Tiusanen

EU ja Neuvostoliitto - sama asia?

Vuosikymmenten saatossa olen saanut useita kehotuksia verrata nykyistä EU:ta ja Neuvostoliittoa sillä oletuksella, että molemmat olisivat samanlaisia luonnottomia hirviöitä, jotka pyrkivät sortamaan kansalaisia. Olen joutunut tuottamaan pettymyksiä.

 

Viimeisten tietojen mukaan Neuvostoliitossa tapettiin noin 60 miljoonaa kansalaista. Luku on peräisin Alex Jakovlevilta, joka oli Gorbatshovin kakkosmies. Jakovlevin mukaan Neuvostoliitossa oli yhteensä 40 miljoonaa pakkotyövankia, joista lähes kaikki kuolivat sairauksiin, nälkään, viluun ja ylirasitukseen. Näitä systeemin uhreja ei ole kaikissa laskelmissa huomioitu.

 

Lisäksi Jakovlevin mukaan systeemissä tehtiin 14 kansanmurhaa vähemmistöjä kohtaan. Lukemassa ei ole mukana Baltian maita joiden ”eliitit” kyyditettiin niin että vain harvat palasivat.

 

Neuvostoliitto oli liittovaltio, jossa toteutettiin keskusjohtoista suunnitelmataloutta. Tämä tarkoitti sitä, että kaikki tuotettavat määrät ja hinnat lyötiin Moskovassa kiinni. Osavaltioilla ja yrityksillä oli velvollisuus alistua noudattamaan tätä suunnitelmaa.

 

Keskusjohtoisissa suunnitelmatalouksissa on pakko noudattaa kiinteiden hintojen politiikkaa. Tämä tarkoitti sitä, että vallitsevat niukkuudet eivät heijastuneet hintoihin, joten normaalitalouden allokointi ei voinut toteutua.

 

Vuosikymmenien ajan oli selvää, että suunnitelmatalous, joka ei edes pyri kustannusten minimointiin, päätyy resurssien valtavaan tuhlaukseen ja sitä kautta ympäristökatastrofiin. Energiaa, terästä, sementtiä, jne. käytettiin tuoteyksikköä kohden noin 2-3 kertaa enemmän länteen verrattuna. Resurssiköyhille pienille itäblokin maille tämä merkitsi melko nopeaa tuhoa.

 

Suunnitelmataloudesta seurasi käytännössä mm. seuraavaa: tuotettiin tuotteita joita kukaan ei halunnut, tuotettiin huonolaatuisia tuotteita, tuhlattiin suunnattomasti luonnonvaroja, sekä tuhottiin ympäristöä. Kansan elintaso ja hyvinvointi olivat erittäin alhaisia, eikä esimerkiksi ruokaa ollut aina kauppojen hyllyillä. Myös elinikäodote oli matala.

 

Tässä kirjoituksessa olen maininnut vain pari eroa, joita Neuvostoliiton ja EU:n välillä on. Ne ovat kuitenkin mielestäni jokseenkin oleellisia, vaikka ne tuntuvat usein "Neuvostoliitto ja EU, sama asia" -litaniaa papukaijamaisesti toistelevilta unohtuvan. EU:ssa ei ole siis tapettu, karkotettu tai pakotettu orjatyöhön miljoonittain omia kansalaisia. EU:ssa ei ole toteutettu kansanmurhia. EU ei myöskään ole suunnitelmatalous, joka heikentää kansalaisten hyvinvointia. 

 

Yhteismarkkinoiden luominen, missä tavarat, ihmiset ja pääomat voivat liikkua vapaasti on huikea saavutus risaisessa Euroopassa. Jo se tosiasia, että EU pyrkii estämään perinteisen monopolikapitalismin, on valtava historiallinen saavutus. 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

26Suosittele

26 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (98 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kirjoitat juuri niin kuin olen itsekin aina kommentoinut noihin Neuvostoliiton ja "EUvostoliiton" vertailuihin.

Paljon muitakin eroavaisuuksia on. Esimerkiksi EU:ssa pyritään vapauttamaan matkustamista ja Schengen alueella on passivapaus kokonaan. Neuvostoliitossa sen sijaan olivat käytössä tsaarin aikaiset "kotimaan passit", jotka olivat eri väriset sen mukaan kuinka laajaan matkustusoikeuteen ne oikeuttivat. Värit eivät olleet muuttuneet tsaarin ajoista 80-luvun lopulle tultaessa. Kolhoositalonpojilla ei ollut passeja lainkaan, joten he saivat kuljeskella vain oman kylänsä raitilla.

Neuvostoliitossa oli myös valtion mallitiloja, Sovhooseja, joista joillakin suurimmilla oli omat rajavartijansa estäen talonpoikia pakenemasta tuollaiselta orjaleiriltä.

Kirjoituskoneen omistaminen oli luvanvaraista ja kaikki kirjoituskoneen haltijat piti rekisteröidä.

Venäläisillä oli käytännössä muista kansallisuuksista yliote ja he olivat etuoikeutettuja kaikissa tasavalloissa.

Mutta "EUvostoliitosta" puhujille nämä argumentit eivät kelpaa, koska mantrana on, että ei pidä puhua eroavaisuuksista, vaan yhtäläisyyksistä.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Mielestäni Neuvostoliitossa oli jotain hyvääkin, joa Kolhoosi,tai Sonhoosi koultti henkilön vaikka haravakoneteknikoksi, oli hänellä velvollisuus määräaika työskennellä kuolutuksenmaksaneen palveluksessa tai maksaa koulutus, jos siirtyi ennenmääräaikaa toisen palvelukseen.

Meillä EU-Suomessa koulutetaan yhteiskunnanvaroilla lääkäreitä, eikä heillä ole mitään velvollisuuksia toimia edes määräaikaa julkisen terveydenhuollon palveluksessa terveyskeskuksissa, vaan saavat vapaasti lähteä ulkomaille ja yksityisektorille.

Miestäni Neuvostosysteemi oli oikeudenmukaisempi.

Käyttäjän IiroKoppinen kuva
Iiro Koppinen

Nimenomaan koululaiset, opiskelijat ja virkamiehet nauttivat yhteiskunnan ylläpitoa ja palkkaa. Jos yhteiskunta haluaa, että opiskellaan myös ruotsia, jotta mummut ja papat saavat omankielisen hoidon tai asioinnin eri viranomaisissa, niin kauhea parku "pakkoruotsista". Ja muutenkin moraalittomuus ja oma etu edellä mennään. Nyt taas lääkäriliitto on parkumassa, että liikaa lääkäreitä-lääkäripula on heille strateginen etu. ja se Lylyn porukka on saanut yhteiskunnan polvilleen. Ruotsi porskuttaa meistä ohi.
EU olisi huomattavasti parempi federalistisena: ei ongelmia veroparatiiseista, Natoon-vaiko-eikö, vähemmistöt voisivat olla rauhassa, jne jne

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #39

"Jos yhteiskunta haluaa"

Mitä ihmettä tarkoittaa, "yhteiskunta haluaa"?

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman

Meillä EU Suomessa lähes kaikki koulutetaan yhteiskunnan varoilla niin metsurit kuin lääkärit ja tanssitaitelijat. Pitäisikö kaikille järjestää pakollinen työpalvelu kunnes opinnot on maksettu?

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #45

Vain lääkäreille ja heillekin määräaikainen, kumpia koulutetaan enemmä lääkäreitä, vai metsureita ?

Käyttäjän RaimoHynynen kuva
Raimo Hynynen

Tauno Tiusasta kuuntelin TKK:lla Otaniemessä -80 luvun alussa. Olen samaa mieltä Neuvostoliitosta. Aika aikaa kutakin.

Kiina on nykyisin suurvalta. Ostovoimalla mitattuna suurempi kuin USA. Voisi kysyä missä suurvallassa nykyisin pakotetaan ihmisiä pakkotyöhön. En löydä yhtään. Silti voidaan pohtia sitä mihin suuntaan suurvallat kehittyvät. Neuvostoliitto on menneen vuosituhannen aikaa ja toivottavasti ei enää palaa. Kuitenkin kun strategian tutkimuslaitoksen Strattforin George Friedman kirjoitti EU eliitin muistuttavan Brexitissä Venäjän Romanoveja, niin tämä panee pohtimaan. Uskoiko eliitti brittien äänestävän eroa EU:sta. Tämä pohdinta eli Romanovit ja EU:n eliitti voisi olla paljon hyödyllisempi jos halutaan syvällisesti pohtia mitä EU on. Brittein ero todistaa, että EU ei ollut ikuinen kuten ei ollut Romanovien Venäjä eikä NL. Ei ole USA:n suuruuskaan. Tähän päivään liittyen kannattaa myös seurata Etelä-Euroopan pankkeja ja Deutsche Bankkia.

Mikä suurvalta on ollut pitkään. Kiinan historia ja kulttuuri on n. 3000 vuoden mittainen. Olemmeko me auringonlaskun aluetta kuten Timo Vihavainen kirjoitti kirjassaan 'Länsimaiden Tuho'.
https://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%A4nsimaiden_tuho

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Kait tuossa vertauksessa viitataan lähinnä "ei-valittujen-komissaarien-keskuskomiteaa" Neuvostoliiton vastaavaan.

Toisaalta kun EU lähettelee bullan, eli sakkojen uhalla vaatii jotain, niin olisiko siinä jotain paavin valtaan viittaavaa? Vaikkakin bulla oli lähinnä kirkonkirous vähän niinkuin islamilainen fatva?

Ja kait nämä direktiivit ovat jonkinlaisia 'keisarin käskykirjeitä', joiden noudattamisesta vastaa kunkin maan paikalliset satraapit?
Orjatyön eri aspekteista saadaan toki itse päättää.
____________________________

Niin, ei sekasikiö nimeltä EU oikein istu historian mihinkään laitokseen yks'yhteen, kyllä se sen verran erilainen on.

Joka tapauksessa Suomen protektoraatti on antanut paljon valtaa keskuskomitealle, vaikka alunperin homman piti vain koskea publikaaneja ja heidän toimiaan.

Henry

Käyttäjän aveollila kuva
Antero Ollila

EU on aivan uusi poliittinen ilmiö, jolle ei löytyne suoraan historiallista esikuvaa. Olen tuonut käsitykseni aikaisemminkin esiin, että se on kuitenkin luonteeltaan utopia, jossa uskotaan, että kyllä Eurooppa on tarpeeksi homogeeninen toimiakseen yhden hallinnon alaisena. Mielestäni ei ole ja siihen se tulee sortumaan. Hajoaminen on jo alkanut. Kommunismissa uskottiin, että ideologia voi kasvattaa oikean kommunistisesti ajattelevan ja käyttäytyvän ihmisen, joka laittaa yhteiskunnan edun oman edun edelle. EU:ssa uskotaan, että kansakunnat laittavat EU:n edun oman kansan edun edelle. Eivät laita, kun yhtenäistäminen viedään tarpeeksi pitkälle.

Lopuksi huumoria a la' radio Jerevan. Kysymys: Milloin pääsemme todelliseen federalistiseen EU:hun? Vastaus: Se siintää jo horisontissa. Kysymys: Mikä on horisontti? Vastaus: Se on kuviteltu viiva maan ja taivaan välissä, joka etenee katsojasta poispäin samalla nopeudella, kuin katsoja lähestyy sitä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Radio Jerevanin kuuntelijakysymys:

-Radiossa kerrotaan, että maataloustuotteiden tuotantokiintiöt on jälleen ylitetty sadalla prosentilla. Miksi jääkaappini on tyhjä?

Radio Jerevan vastaa:
-Yhdistäkää jääkaappi suoraan radioon!

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Miten Kiina tai Intia voivat olla yksi valtio, vaikka niiden sisällä on valtaisasti erilaisia etnisiä ryhmiä, kieliä ja kulttuureja?

No toisaalta sen saattaa osaksi selittää, että Kiinassa han-kiinalaiset voittivat ylhäisimmän aseman kaikista Kiinn alueen kansoista ja pakotti muut valtansa alle. Eräs amerikkalainen maailmaa matkannut ja lukenut mies totesi, että han-kiinalaisten valtius Kiinassa on vähän sama asia kuin, että "the Germans won".

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto

EU:ssa ja Neuvostoliitossa on yksi hyvin selkeä ero. EU:sta voi erota rauhanomaisesti. Britannian on tehtävä poliittinen päätös siitä, että haluaako se pysyä EU:ssa vai lähteä omille teilleen.

Neuvostoliitossa vastaava ei ollut mahdollista. Neuvostoliitto piti myös itäisen Euroopan sateliittivaltioitaan kovalla kurissa. Unkari huomasi sen 1956 ja Tsekkoslovakia 1968. Milloin EU tai sen jäsenvaltiot ovat käyttäneet sotilaallista voimaa pitääkseen EU:n koossa?

Käyttäjän VilleMaki kuva
Ville Mäki

EU:lla ei vain ole sellaista voimaa, jolla pakottaa jäsenmaat pysymään EU:ssa toisin kuin Neuvostoliitossa. Ja EU:sta eroaminenkaan ei ole ihan helppo juttu. Ja kovasti Brexitin vastustajat yrittivät pelotella brittejä jäämään unioniin. Tosin kyllä Brexit-puolikin harjoitti melkoista valehtelua.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Hohhoijaa! Yhtäläisyyksistäkin voidaan lista laatia. Kannatan listausta unionissa olevista korjattavista asioista. Oma ehdotukseni häiritsevistä puolista tiivistetysti seuraavassa.

EU on laajentumishaluisempi kuin Putinin Venäjä. Jopa Turkkia kaivataan harmiksi lisävallan saamiseksi ja vallan laajentamiseksi maantieteellisessä mielessä.

EU:ssa suhtaudutaan unioniin paljolti yhtä uskonnollisesti kuin Iranin teokratian ylivertaisuuteen uskovat suhtautuvat omaan hallintoonsa.

EU:n vallanjako on yhtä läpinäkymätön kuin Kiinan kansantasavallan kommunistipuolueen valta Kiinan johtamisessa. Nekin jotka uskovat unionin hallinnon demokraattisuuteen, eivät kykene hahmottamaan kenellä todellinen valta EU:ssa kulloinkin on.

Bryssel on yhtä vallanhimoinen kuin Turkin Erdogan. Lisävaltuuksia pyritään lisäämään kriisien kautta. Niin meitä hallitaan täällä lännessä. Ihan samassa tarkoituksessa kuin toisaalla järjestetään vallankumouksia.

Erdogan erotti 60.000 väärin ajattelevaa valtion palveluksesta. Hyi, hyi, todetaan EU:ssa. Meillä täällä on satojatuhansia väärin ajatelleita, joilla eteneminen EU:n sisälle tyssää vääriin kantoihin jo alkuvaiheessa. Politiikassa pitäisi olla tilaa eri lailla ajatteleville, muutoin eletään kuin Pjonjangissa.

Kriitikot tuntuisivat haluavan mieluummin kansalaisten intressit huomioivaa koheesion lisäämistä. Noudatettava nykylinjana on turkilaisten ja muun maailman suosiota kalasteleva hajaannusta synnyttävä ulospäin suuntautuva hurlumhei. Yhtenäisyyden tavoittelusta tai demokratian vahvistamisesta ei puheen partta.

Käyttäjän aveollila kuva
Antero Ollila

Käytäntö osoittaa, että todellinen valta on Angela Merkelillä. Mikään ei toteudu, jos hän ei anna sille siunausta. Toisaalta hänen ajamansa asiat yleensä toteutuvat, koska tietty joukko provinssien päämiehiä, ensimmäisten joukossa Suomi, ymmärtää tehdä, mitä Merkel haluaa.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Varmasti Saksalla on enemmän valtaa kuin muilla jäsenmailla. Toisaalta, tarkasteltaessa ministerineuvostossa käytettävää lainsäädännön hyväksymisvallankäyttöä ja komission vallankäyttöä toisiinsa, on valtasuhde kääntynyt hiili- ja teräsunionin ajoista.

Komissiosta on tehty poliittisesti riippumaton ja hallittavista jäsenmaiden tahdosta riippumaton virallinen EU-toimielin. Sillä on valta päättää mitä lakiehdotuksia etenee tai ei etene. Komissio myös valmistelee direktiivit. Se siis käyttää valtaa, mitä ei edes neuvostolla ole.

Meillä on tapana ajatella, että päätösketjussa viimeinen on se päättäjä. Näin ei ole EU:n päätöksenteossa. Vaikutusvaltaisiin päättäjä on komissio, minkä valtaa ei ylitä neuvosto eikä parlamentti. Yksikään laki ei etene päätöksentekoon hyväksyttäväksi ilman komission lupaa. Moniko poliitikoistamme ymmärtää alistetun asemansa eu-päätöksenteossa ministerineuvostossa rampatessaan.

Kuitenkin vaikka komissaarit käyttävät koko maanosaan liittyvää lainsäädäntövaltaa, heidät edelleen valitaan poliittisena virkanimityksenä. Suomessa vain kepulainen, demari tai kokoomuslainen voi päätyä komissaariksi. Kuinka moni suomalainen tietää sen.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto Vastaus kommenttiin #15

EU:ssa on myös demokraattisesti vapailla vaaleilla EU -maiden kansalaisten valitsema Euroopan neuvosto, jossa tällä hetkellä on 751 meppi-jäsentä. Sen tehtävänä on seuraavaa:

- hyväksyy Euroopan komission ehdotuksiin perustuvaa EU-lainsäädäntöä yhdessä EU:n neuvoston kanssa
- päättää kansainvälisistä sopimuksista
- päättää EU:n laajentumisista
- arvioi Euroopan komission työohjelmaa ja pyytää komissiolta lainsäädäntöesityksiä

ja edelleen vallankäytön valvonnassa seuraavat tehtävät:

- toimii kaikkien EU:n toimielimien demokraattisena valvojana
- valitsee Euroopan komission puheenjohtajan ja hyväksyy uuden komission kokonaisuudessaan; kykenee äänestämään epäluottamuslauseesta ja siten pakottamaan komission eroamaan
- myöntää vastuuvapauden eli hyväksyy EU:n talousarvioiden käytön
- käsittelee kansalaisten vetoomukset ja tarvittaessa aloittaa tutkinnan
- käy rahapoliittista keskustelua Euroopan keskuspankin kanssa
- esittää kysymyksiä komissiolle ja neuvostolle
- tarkkailee vaaleja

EU -parlamentissa on 8 poliittista ryhmää ja yksi riippumattomista mepeistä koostuva ryhmä.
Suomalaisia meppejä on suomalaisista puolueista seuraavasti: kok 3, sd 2, kesk 3,
ps 2, vih 1, r 1, vas 1.

Lähde: Euroopan Unioni,
https://europa.eu/european-union/about-eu/institut...

http://www.europarl.europa.eu/meps/fi/search.html?...

Kun olen nähnyt elävää kuvaa Neuvostoliiton parlamentin, joka koostui käytännässä vain kommunistisen puolueen jäsenistä, kurinalaisista kokouksista ja toisaalta katsonut EU -parlamentin räiskyviäkin kokouksia, niin voin todeta, että eroa on kuin yöllä ja päivällä. Jokainen voi itse päätellä kummassa ysittäinen edustaja on voinut ottaa vapaasti kantaa asioihin ja kummassa kiihkeä taputtaminen, aina sopivassa kohdassa, on aloitettu kuin käskystä. Kannattaa myös katsoa kuulijoiden käyttäytymistä Venäjän Duuman tilaisuuksissa, joissa presidentti Putin on pitänyt puheitaan.

Yllä olevaan vedoten totean , että eurostoliitosta puhuminen asettaa esittäjänsä huvittavaan valoon.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee Vastaus kommenttiin #59

Eurooppa-neuvostossa ei ole 751 jäsentä. Elin kyllä on olemassa ja kokoontuu kerran neljässä vuodessa rupattelemaan.

Minusta tuo listasi on masentava. Toimielimiä riittää, mutta kukaan ei tiedä kukan häntää heiluttaa, missä tilanteessa ja millä perusteella se asema on tullut ansaittua, millä päätöksiä päästään tekemään.

Vaikka on hierarkia olemassa, kukaan näistä päättäjistä ei ole poliittisessa vastuussa kenellekään niiden elinten tekemistä ratkaisuista.

Vertailu Neuvostoliittoon on yksi uusi unionin lakkautusta edistävien kikka kolmonen. Heitetään neukkuliittopeitto ongelmien ja puutteiden päälle, ettei päästäisi puhumaan oikeista aiheista.

Tämän arvostelun yläpuolella oleva rakennelma tuhoutuu eu-patrioottien johdolla kauan ennenkuin EU:sta tulee mitään mitä voisi verrata USA:han kansallistunteen ja demokratian näkökulmasta. Sitä useimmat kriitikot kovasti pelkäävät.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto Vastaus kommenttiin #68

Kiitos huomautuksesta. Kysessä on EU parlamentti, jossa ovat ne 751 mep -edustajaa. Pahoittelen virhettä, vaikka uskon että asiaan perehtyneet ymmärtävät missä nämä 751 edustajaa ovat. Joskus vanha menee sanoissaan sekaisin puhumattakaan kirjoitetuista virheistä. Suosittelenkin menemään EU:n virallisille sivuille, niin voi varmistaa oikean tiedon saamisen.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #59

Markku, Euroopanneuvosto on antanut ihmisoikeuden julistuksen, eikä sillä ole mitään tekemistä EU:n kanssa, sillä kuuluuhan Vejäkin Euroopan neuvostoon.

Käyttäjän IiroKoppinen kuva
Iiro Koppinen

Mikä vika Angelassa-yksi harvoja täysipäisiä nykyään.

Käyttäjän jounijuntumaa kuva
Jouni Juntumaa

Aukee: tältä pohjalta on mahdoton lähteä korjaamaan mitään. Tarvitaan tarkempaa analyysia. Tiusanen näytti metodologista mallia.

Arto Granlund

Heikostipa Aukee tuntee edesmenneen NL:n ja nykyisen EU:n, näillä kahdella, kun ei ole mitään yhteistä tekijää. Toki omasta päässä voi "säveltää" mitä tahansa samanlainsuuksia, mutta ei niillä totuuden kanssa oe mitään tekemistä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tietysti liittovaltioilla tai valtioliitoilla on aina tiettyjä lainalaisuuksia ja dilemmaksi muodostuu aina keskusvallan ja paikallisvallan välinen suhde. Mutta siinä mielessä Yhdysvallat muistuttaa enemmän Neuvostoliittoa kuin EU. Siis vain siinä mielessä.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Yhdysvaltain osavaltioilla on pitkälle oma lainsäädäntö Neuvostoliitossa kaikilla sama ja EU:sa Direktiivit.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

1990 -luvun puolessa välissä vietin kuukauden Georgian sekä Floridan osavaltioissa ja tapasin siellä paljon keskiluokkaisia ihmisiä. Yksi yhteinen piirre heillä oli Washingtonin keskushallinnon haukkuminen. Silti siellä yhdessä sun toisessa tilaisuudessa aluksi laulettiin USA kansallishymni käsi sydämmellä. Ja USA:n pienoislippu liehui joka päivä talojen seinään kiinnitetystä tangosta. Mutta siellä näkyi myös paljon osavaltioiden lippuja Stars and stripes -lipun rinnalla.

En tiedä kuinka paljon entisessä Neuvostoliitossa yksityiset kansalaiset kritisoivat ulkomaalaisille Kremlin keskushallintoa. Niin ehkä se sitä ei tehty, koska Neuvostoliitossa ei keskiluokkaa ollut, koska kuulemma kaikkihan olivat siellä tasa-arvoisia ilman luokkajakoa. Miten lienee nyt Venäjällä ?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #60

Kävin ensimmäisen kerran Neuvostoliitossa Tallinnassa lukioaikana vuonna 1974 ja ainakaan eestiläiset eivät juuri muuta tehneetkään kuin kritisoivat omaa maataan. Silloin Suomen taistolaisaikana tilanne oli hyvin outo, kun ensimmäiset ihkaelävät nuoret neuvostoparatiisin asukit, joita tapasin, toinen toisensa jälkeen sanoivat suoraan, että "tämä on pelkkää paskaa". Venäläisten kanssa ei eestiläisnuorilla näyttänyt olleen minkäänlaista kanssakäymistä. Vallitsi täydellinen apartheid.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto Vastaus kommenttiin #61

Totta on, että kritiikkiä oli neuvostojärjestelmää kohtaan epävirallisesti. Itsellänikin on kokemuksia ( paikalla nähtynä ) 1980 -luvun puolenvälin paikkeilta Rigasta, jossa kantaväestö tappeli kapakassa kovapuusta tehtyjen tuolien avulla venäläisiä vastaan. Siinä sai Suomi-poika väistyä sivuun, ettei olisi saanut osaansa "harhalaukauksista".

No nykyjään balteilta saa ihan julkisestikin kylmän konkreettisia kuvauksia heidän sovjet-ajastaan. Siperia tuli toisen maailmansodan jälkeen monelle heikäläisistä tutuksi ja osa ei sieltä koskaan palannut. Kaikkia ei viety Siperiaan saakka vaan "asia" hoidettiin saman tien. Näihin synkkiin aikoihin voi tutustua mm. balttian museoissa tai keskustelemalla vanhempien balttien kanssa. Tieto siellä on toki siirtynyt nuoremmallekin sukupolvelle.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #60
Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Voi olla joo, vaikka elinkin 24 vuotta rinnakkain ko. järjestelmän kanssa. Onko tuolla mitään merkitystä tässä tapauksessa, sillä en näe tekstissäni kohtaa missä verrattaisiin NL:ää unioniin tai unionia NL:ään.

En oikeastaan jaksaisi vääntää siitä mitä saa tai ei saa verrata mihinkin. En myöskään jaksa kinata kanssasi tunnenko minä jotain tarpeeksi vai en.

Faktoja ovat nuo listaamani ongelmat EU:ssa, mitkä vaativat korjaamista oikeaan suuntaan. Sinun intohimosi vain hajottaa koko rakennelman.

Suosittelen eu-fiileille kiihkotonta luomuksensa tarkastelua. On normaalia demokratiassa, että politiikassa kehityksen suunnasta saa olla eri näkemyksiä. On vaan niin, että viikunanlehtenä toimii nyt asetelma, missä mielipide pelkistetään joko EU:ta vastaan tai sen puolesta olevaksi. Kyse on ihan samasta asiasta kuin mihin taistolaiset syyllistyivät suhteessa Neuvostoliittoon, eli sokeaan järjestelmän ihannointiin.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Joo kyllähän USA:nkin nykyisen tyyppisen liittovaltion synnyttäminen kesti yli sata vuotta. Siinä käytiin yksi itsenäisyyssota ja yksi sisällisotakin ennen kuin liittovaltio alkoi hahmottua nykyisiin uomiinsa. Siihen mahtui myös vakava taloudellisnen kriisi ja mm. monta pienempää kansannousua, joita kovalla kädellä kukistettiin. Silti USA:ssa tänä päivän käydään reipasta ja avointa demokraattista presidentinvaalikampanjaa, jossa sanoja ei säästetä puolin eikä toisin.

Olen sitä mieltä, että kyllä EU:stakin saadaan vielä "soiva peli" jos tiedostetaan sen tuomat edut ja aitoa halua yhtenäiseen sekä sisämarkkinoiltaan laajaan EU:hun on. Tässä yhteydessä kannattaa myös pohtia sitä , mikä olisi vaihtoehto eurooppalaisille pienille ja keskisuurille kansallisvaltioille ?

Sellainenko vaihtoehto kuin Suomella oli sodanjälkeisellä YYA -aikakaudella sen ollessa yksin Neuvostoliiton kyljessä tai sellainen vaihtoehto kuin Itä-Euroopan valtioilla oli ? Tuota muuten kannattaisi nykyjään kysyä myös mm. puolalaisilta ja unkarilaisilta sekä tsekeiltä ja slovakeilta. Ehkä siellä EU:n tukiaisten aikana joku muistaa menneen ajan vielä.

Suomessakin alkaa olla vähenemäään päin se sukupolvi, joka eli YYA -aikakaudella ja jonka piti sopeutua siihen niin sanoissaan, teoissaan kuin politiikassaan. Toki meillä on niitäkin veteraanipoliitikkoja, jotka laittava YYA -aikaan sopeutumisen ja viisaan politiikan välille yhtäläisyysmerkin. Niin, silloin näin oli , koska pienellä maalla ei muita vaihtoehtoja ollut. Nyt vaihtoehtoja on toistaiseksi.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #63

Yhdysvaltain syntymisen ratkaisi äänellään suomalaisperäinen Marttisen Jussi (Johon Morton)

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto Vastaus kommenttiin #83

Niinhän se taisi olla. Suomalainen ratkaisi tulevan supervallan kohtalon. Mutta olihan USA:n federaatiolla monta mutkaa matkassaan ennen kuin siitä tuli nykyinen suurvalta.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Eikö Bolitbyroolla ja komissiolla ole mitään yhtäläisyyttä ?

Käyttäjän aveollila kuva
Antero Ollila

Kyllä EU:ssa on oireita terveen järjen hylkäämisestä ja yksittäisellä ihmisellä vastaava käyttäyminen johtaisi ohjattuun pakkohoitoon. EU voi pysäyttää kellon, jos haluaa eli aika seis! Kun naudan korvasta putoaa pari merkkiä, liha muuttuu ongelmajätteeksi. Tähän ei pystynyt kommunismi eikä fasismi eikä natsisimi.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Pykäliin on tietysti kirjoitettu lehmien korvamerkinnöistä, mutta kyllä EU:ssa saa tervettä järkeä käyttää tuollaisen korvamerkinnän "putoamisen" kohdalla.

EU:ssa ei kuitenkaan tuomita kuolemaan mummoja, jotka syöttävät lehmille leipää, kuten tapahtui 70-luvulla Neuvostoliitossa eräälle kolhoosimummolle. Neuvostoliitossa vallitsi silloin viljapula ja leivät oli näpistetty kolhoosin varastosta. Tämä juttu nousi esille, kun samaan aikaan vouhotettiin Espanjan kuolemantuomioista ja suomalainen ammattiyhdistysliike piti yllä propagandakampanjaa iskulausein "toveri, älä matkusta Espanjaan!"

Käyttäjän aveollila kuva
Antero Ollila

Juha. Voihan olla niin, että koko korvamerkkijuttu on urbaani legenda. Joku karjankasvattaja voisi kommentoida, mitä tapahtuu, jos korvamerkit tippuvat. Onko lehmä sen jälkeen sakkolihaa ja pitääkö omistajan vielä maksaa ongelmajätteen hävitys vai. Voi olla, että vastausta saa odotella, koska ei karjanhoitajailla ole aikaa selailla kaikkia joutavuuksia netissä.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi Vastaus kommenttiin #16

Pudonnut korvamerkki korvataan tietenkin korvausmerkillä.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi Vastaus kommenttiin #16

En tiedä itse kotieläinten hoidosta ja EU:n määräämistä velvoitteista mitään, mutta naapurini valitti juuri, että hevosesta (siis aivan terveestä ja hyväkuntoisesta) ei pääse eroon kuin maksamalla muutaman satasen kuljetuksen ja teurastus- ja jätemaksun. Kaverilla on pari ravihevosta ja nyt hän haluaisi luopua toisesta eikä halukkaita ostajia ole ilmaantunut.

Aikaisemmin pätkästiin ruunaa kiväärillä ottahan ja sitten vain monttuun. Hänellä on samassa montussa jo puolisen kymmentä entistä orhia.

Käyttäjän timonenonen kuva
Timo Nenonen Vastaus kommenttiin #62

Onko metwurstin valmistus lopetettu? Siis täällä Suomessa?

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Haapavedellä omistaja käyttikin tervettä järkeä ja ampui välittömästi lehmään, kun tarkastajat puuttuivat pudonneeseen korvamerkkiin.

Käyttäjän IiroKoppinen kuva
Iiro Koppinen

No jos saa tukiaisia, voi kyllä hoitaa korvamerkit.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Näinhän Haapavetinen hoitikin.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Yhdenmerkin putominen riittää, Haapavetinen maanviljelijä ampui välttömästi lehmän jolta puuttui yksi korvamerkki josta tarkastajat muistuttivat.

Käyttäjän petteripietikainen kuva
Petteri Pietikäinen

Juu, EU:n ja Sovjet-U:n ero on totalitarismissa...

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

EU:ssa valta ei käytännössä perustu kansalaisten tasa-arvoon, vaan jäsenvaltion voimaan, joten Saksa ja Ranska sekä Italia ja Espanja määräävät, millaista unionin poliittinen hallintokulttuuri on - riippumatta siitä, mitä papereissa ja sopimuksissa lukee.

EU:a on luonnehdittu "Yhdysvalloiksi ilman kuolemanrangaistusta" tai "N-liitoksi ilman gulageja", mutta lähes kaikki ovat todenneet sen vahvan byrokratialuonteen, jossa samankaltaistamispyrkimys ikään kuin on annettu tai sisään rakennettu ns. geneettinen piirre. Joskus se myönnetään "pyrkimys liittovaltioksi", joskua "tiiviimmäksi unioniksi".

Kun katsoo, miten EU käytännössä toimii ja siinä onnistuu, siihen ovat tyytyväisimpiä ne, joille se edelleen antaa mahdollisuuden toimia "menetymisalustana" tai mahdollistaa käytännössä keinot edetä, toteuttaa itseään ja omia pyrkimyksiään.

Se päteekö tämä eurooppalaisten enemmistöön, on jäänyt epäselväksi, sillä EU:n tuottamat ongelmat eivät ylimielistä ns. EU-eliittiä koske tai haittaa. Heidän unelmansa kun ei ole sama kuin tavisten käytännön unelma.

Hyvin koulutettu, uramahdollisuuksia hyödyntämään kyennyt hyväpalkkainen - tavallaan etuoikeutettu - ihminen elää aivan eri todellisuutta myös EU:ssa kuin alemman kerroksen väki. Toistaiseksi esim. Merkel ja Hollandé keskustelevat ja sitten ilmoittavat, mitä EU tekee. Se ei voi jatkua loputtomiin.

EU ei ole Neuvostoliitto, mutta jottei se sellaiseksi enemmistön silmissä näyttäytyisi, se joutuu kuuntelemaan paljon herkemmällä korvalla myös tavallisten ihmisten ääntä, kuin mitä se tähän asti on tehnyt. Muuten unioni hajoaa sisältä päin:
Jos ihmisiä ei kuulla, ihmiset lakkaavat kuuntelemasta eliittiä - valitettavasti. Tässä vaara:
http://www.ts.fi/mielipiteet/kolumnit/634705/Kansa...

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

"EU:ssa valta ei käytännössä perustu kansalaisten tasa-arvoon, vaan jäsenvaltion voimaan... "

Muutetaan hieman mittakaavaa: Vertaa valtakunnallista päätöksentekoa ja valtaa Helsingin sekä Uudenmaan vaalipiirin näkökulmasta suhteessa esimerkiksi Oulun, Lapin tai Savo-Karjalan vaalipiireihin. Olisiko tässä nähtävissä yhtäläisyyksiä Suomen vaikutusmahdollisuuksiiin ja valtaan suhteessa Saksan ja Ranskan vastaaviin. Mutta toisaalta kyllähän Suomessa, muuallakin kuin Kehä III:n sisäpuolella, eletään ja voidaan monesti aika hyvinkin.

Tilaa, luontoa, vapaita resursseja ja mahdollisuuksia on muuallakin ja usein vielä enemmän sekä halvemmalla. Ja jopa huolimatta siitä, että poliittinen eliitti, eduskunta ja ministeriöt yrittävät jatkuvasti keksiä jos jonkinlaisia lisämaksuja ja rasitteita kansalaisille sekä yrityselämälle (esim. ravustuskirjanpito ja sen raportointi ! ). Taustalla tässä ei ole puhtaat tosiasiat, vaan usein mielikuvat, idealismit ja pikavoittojen tavoittelu. Mutta jos sittenkin saataisiin ensin liikenne- ja tietoliikenneinfra toimivaksi koko maassa. Siinä olisi aidosti kannattavaa infraan investoimista.

Paljonko uusittaisiin tiestöä, rakennettaisiin ratoja ja tietoliikenneverkkoja 3,5 - 4 miljardin tuulimyllytukiaisilla ? Vai ovatko nekin EU:n syytä ? Missä se syöttötariffin valmistelu ja päätös Suomen osalta tehtiin ? Ja ketkä sen tekivät ? Komissioko ja EU -parlamenttiko ? Paljonko tuulimyllytukiaiset ovat työllistäneet suomalaisia kun myllyt valmistetaan Saksassa, Tanskassa ja Espanjassa ( ainoa suomalainen tuulimyllytehdas meni konkurssiin jo vuosia sitten) ?

Taitaa tässä olla aivan turha syytellä EU:ta, sen Eurooppa-neuvostoa, komissiota ja EU-paralmenttia. Eiköhän meidän pitäisi katsoa peiliin ja mieluummin ennen kuin taas sidotaan Suomi, veronmaksajat, pääoma ja sen julkinen sektori sadoilla miljoonilla seuraavaan "maailmanparannus-hakeeseen".

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Kyllä kepunvoima maakuntiensuomessa määrää marssintahdin.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto Vastaus kommenttiin #85

No se kuka määrää marssitahdin maakunta-Suomessa, riippuu viimekädessä äänestäjistä. Jos maakunnissa äänestäjät haluavat, että Kepu määrää marssitahdin, niin näin se sitten on. Jos voimasuhteita halutaan muuttaa, niin se edellyttää muita näkemyksiä edustavien aktiivista liikkeellelähtöä.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Eivät ne sama asia ole, mutta muistuttavat huolestuttavasti toisiaan.

http://lokari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/219767-eu-m...

Blogini viimeiset kappaleet:

"EU:sta on ollut omat hyötynsäkin, eikä siis ole syytä toivoa sen hajoamista. Silti on tarpeen tunnustaa EU:n heikkoudet sekä pyrkiä korjaamaan niitä. Velkakriisin ratkaisuksi tarjottu liittovaltiokehitys ei kuitenkaan vakuuta. Mitä enemmän valtaa siirretään Brysseliin, sen vaikeampaa tulee elämä ”suuren ja mahtavan” reuna-alueilla olemaan.

On paradoksaalista puhua demokratiasta ja parlamentarismista kansallisten parlamenttien kohdalla, jos ollaan siirtämässä näiltä valtaa yhä epädemokraattisemmaksi käyvälle valtioliitolle. Kansalaiset eivät halunne samanlaista tilannetta kuin maassamme aikoinaan vallitsi: valtioneuvoston sijasta ylin tosiasiallinen päättävä elin oli neuvostovaltio."

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Eihän EU ole parlamenttarisminen, sillä parlamenttarismi tarkoittaa joustavaa vallanhajoitusta ja vallanrajoitusta, nythän valta on keskitetty komissiolle.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Miten komissiosta pääsee eroon, jos se toimii luokattomasti?

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #54
Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto Vastaus kommenttiin #54

Ote Euroopan parlamentin tehtävistä, kohta valvonta:

"valitsee Euroopan komission puheenjohtajan ja hyväksyy uuden komission kokonaisuudessaan; kykenee äänestämään epäluottamuslauseesta ja siten pakottamaan komission eroamaan"

Lähde:
https://europa.eu/european-union/about-eu/institut...

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee Vastaus kommenttiin #66

Mitä pahaa siinä on jos sanoo kuinka asia on? Kepu, kokoomus ja demarit vuoron perään valitsevat oman komissaariehdokkaan ~20 % eduskuntapianoarvolla suurimpana puolueena epädemokraattisesti. Siinäkin tapauksessa, että 80% muista kansanedustajista, sekä 100% koko kansasta vastustaisi ehdotettavaa henkilöä, joka on valittu puoluetoimistolla kaverikerhossa sen sisäpiiriläisistä.

Parlamentti EU:ssa kyselee komissaariehdokkaalta kuulumiset, hylkää komissaarin jos sattuu olemaan rikollinen tai natsi. Ei muuten. Parlamentin kokoonpanolla ei ole mitään merkitystä näiden ihmisten hyväksymisen suhteen, eli kansalaisten ohjausvalta ei vaikuta eu-parlamentinkaan kautta.

Kukaan ei ole kieltänyt ettei näitä näennäisdemokraattisia kytkentöjä eri elimien välillä ole, mutta on tuotu esille ettei kansanvallan toteudu niiden avulla ja kautta. Ymmärrätkö?

Kritiikki kohdistuu komissaariehdokkaan valintatapaan, ei unioniin itseensä. Jos komissaariehdokas valitaan aina epädemokraattisesti, eu-parlamentin hyväksyy vain epädemokraattisia henkilöitä.

Tätä on ehdotettu korjattavaksi siten, että puolueet asettavat oman parhaimmaksi katsomansa ehdokkaan ehdolle ja äänestäjät valitsevat niistä parhaaksi katsomansa ehdokkaaksi. Tilanne ei muutu muulta osin kuin, että eu-hyväksynnän vaativa komissaari on äänestäjien vaaleilla demokratian pelisääntöjä kunnioittaen valittu. Yhden kierroksen periaatteella sopivalla vaalitavalla.

Lisäksi komissaarikausien lukumäärä voitaisiin rajoittaa kahteen kauteen. Vaalitavasta ei tarvitse tehdä yhtään sen perustuslaillisempaa käytäntöä kuin mitä on puolueiden löysään sopimukseen perustuva valintatapa nyt on. En tiedä onko poliittista virkanimityssopimustakäytäntöä missään laissa nyt. Vähän epäilen.

Vaalimenettelyä vastustavat suuret puolueet, koska ajatusvirheensä vuoksi kokevat menettävänsä valtaa jonka kokevat nyt omaavansa. Niin ei kuitenkaan kävisi. Voidakseen nyt valita komissaariehdokkaansa, heidän pitää ensin vaaleilla päästä suurimmaksi puolueeksi eli tarvitsevat kansalta valtakirjan. Sen jälkeen pääsevät valitsemaan oman ehdokkaansa. Vaalitapamenettelyssä tilanne on sama, mutta järjestys eri. Puolue pääsee valitsemaan ensin oman ehdokkaansa. Sen jälkeen tulee vaali, missä puolueen on saatava kansalta tuki ehdokkaalleen.

Yhden puolueen sisäpiiriläisistä valinta tehtäessä "laatu" on aina heikompi kuin kaikkien puolueiden sisäpiiriläisistä paras valittaessa. Kaikki puolueet joutuisivat vaalit voittaakseen asettamaan parhaan ehdokkaansa eikä henkilöä josta toivotaan päästävän eroon.

Vaalitapa kohtelisi kaikkia puolueita tasapuolisesti. Poliitikon uran näkökulmasta ja mittakaavassa mikään ei muuttuisi. On päästävä oman puolueen kärkiehdokkaaksi ja päästävä muutoinkin vaalien kautta tukevaan asemaan.

En ymmärrä miksi tätäkin EU:n kansalaisiin lähentymistapaa vastustetaan ellei tarkoituksena ole koko rakennelman hautaaminen neuvostodemokratiaan pyrkimisen kautta.

Oletko eri mieltä jostain kohdasta ja millä perusteella?

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto Vastaus kommenttiin #73

Otteita EU:n sivustolta jossa käsitellään Euroopan kommissiota ja omia kommenttejani niihin:

https://europa.eu/european-union/about-eu/institut...

"Komission poliittisesta johdosta vastaa 28 komissaarin tiimi eli kollegio. Komissaareja on yksi kustakin EU-maasta."

Eli Suomella on aina yksi komissaarin paikka.

"Muiden komissaarien valinta
Komission puheenjohtajaehdokas valitsee mahdolliset varapuheenjohtajat ja komissaarit EU-maiden tekemien ehdotusten perusteella. EU-maiden johtajien on Eurooppa-neuvostossa hyväksyttävä ehdokasluettelo."

Eli Suomi esittää ehdotuksen omasta komissaaristaan. Käytännössä tämä toteutuu niin, että Suomen hallitus esittää komissaariehdokasta komission puheenjohtajaehdokkaalle. Millä perusteella Suomen komissaariehdokasta esitetään lienee se ongelman ydin, jos asiaa ajatellaan demokratian kannalta. Pitäisikö Suomen komissaariehdokas valita vaaleilla ? En löytänyt äkkipikaiseltaan lainsäädäntöä koskien muuta Suomen komissaarioehdokkaan valintaan liittyvää kuin perustuslain 93§ :
"Valtioneuvosto vastaa Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansallisesta valmistelusta ja päättää niihin liittyvistä Suomen toimenpiteistä, jollei päätös vaadi eduskunnan hyväksymistä. Eduskunta osallistuu Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansalliseen valmisteluun sen mukaan kuin tässä perustuslaissa säädetään."
Jos joku tietää lisää asiasta, niin kertokoon. Tämä on tärkeä asia.

Ohessa lisää komissaarin valinnasta:

"Kukin ehdokas käy Euroopan parlamentin kuultavana. Kuulemistilaisuudessa ehdokas esittelee näkemyksiään ja vastaa parlamentin jäsenten esittämiin kysymyksiin. Parlamentti äänestää kaikkien ehdokkaiden hyväksymisestä yhtenä ryhmänä. Lopuksi Eurooppa-neuvosto tekee nimityspäätöksen määräenemmistöllä."

Tämä nyt ei aivan ole "mitä kuuluu" keskustelutilaisuus. Muistelen, että ainakin mediassa Kataisen ehdokkuuden ympärillä oli paljonkin "pöhinää". Mitä se todellisuudessa oli, en tiedä. Vai oliko niin että juotiin kahvit ja sitten todettiin vain "sehän oli tässä" ? En oikein usko. Toisaalta kyseessä on EU -komissaarien ryhmän hyväksyntä, ei siis pelkästään Suomen komissaarin hyväksyntä. Näin ollen lienee loogista, että EU -parlamentti joko hyväksyy koko ryhmän tai jättää hyväksymättä. Tässä on kyllä nähtävä demokratiaa, EU:n demokratiaa, kun EU:n demokraattisesti valittu parlamentti hyväksyy komissaarien ryhmän.

Mutta mitenkä se on demokratian kanssa, kun Suomessa hallitusta muodostetaan ja ministerisalkkuja jaetaan. Paljonko siinä on enää mukana kansalaisten mielipiteet ja paljonko siinä on enää suoraa demokratiaa ? Kyllähän hallituksen muodostaminen yleensä annetaan sen puolueen puheenjohtajalle, joka on voittanut vaalit. Hän sitten käy neuvotteluita muiden puolueiden kanssa tulevasta halltusohjelmasta, jossa johtolankana on voittajapuolueen linjaukset lisättynä varteen otettavien hallituskumppanien asettamilla omilla reunaehdoilla. Ne joita hallituksen kokoaja ei ota mukaan neuvotteluihin jäävät ulkopuolelle. Näinhän kävi mm. ruotasalaiselle kansanpuolueelle syystää tai toisesta viime hallitusneuvotteluissa. Muutkin pienet puolueet jäivät ulkopuolelle ja hallituksen muodostivat kolme suurinta puoluetta. Joku voi kysyä, toteutuiko siinä demokratia.

Toisaalta, niin kuin Euroopan parlamentti voi erottaa Euroopan komission, niin eduskunta voi käytännössä antaa lähtöpassit valtioneuvostolle mutta myös yksittäiselle minisiterille ( perustuslaki 64 § ). Eli kummassakin mallissa parlamenttaarisesti valitulla parlamentilla on merkittävä valta. Se on sitten toinen asia milloin sitä valtaa käytetään.

Tokihan tätä suomalaista mallia nimetä komissaariehdokas voitaisiin tarkentaa. Paljonko se muuttaisi tilannetta en tiedä, mutta olisi ehkä hyvä, että ehdokkaan valintaprosessia Suomessa selkeytettäisiin ja avattaisiin. Miten tämä on muissa EU -kansallisvaltioissa hoidettu, se olisi hyvä tietää.

EU:n parlamentin valta Eurooppakomission erottamiseen nähden, ks. oheinen linkki ja kohta Valvonta:
https://europa.eu/european-union/about-eu/institut...

Risto Laine

Eräs ent. Nuvostoliiton asukki kertoi, että neuvostoliiton ja euroopan unionin ero ei ole muussa kuin vapaassa liikkuvuudessa, tavaraa kaupoissa joita voit ostaa. Asuntoja, että autoja ei tarvitse anoa etukäteen valtiolta ostettavaksi ja niitä saattoi odottaa jopa parhaimmassa tapauksessa 10 vuotta.

Samanlaisuus näiden kesken on: Yksi mielipide sallitaan - muita ei, keskusjohtoinen totalitarismi jonka ydintä ruokitaan ja rahoitetaan, heikommat kärsii ja joutuu uhrautumaan.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Onneksi niille jotka unionissa eivät viihdy on kaikki maailman mahdollisuudet kokeilla siipiään nauttiakseen sitten muualla kaikista niistä mahdollisista kansalaisvapauksista ja vaihtoehdoista joita unionissa ei ole tarjolla.

Neuvostoliitosta ei niin vain lähdettykään. Se saattoi maksaa jopa hengen. Rajat kiinni-liikkeen huipentuma siis.

Risto Laine

Tämä oikeastaan nähdään käytännössä lähitulevaisuudessa Brittien osalta. On uutisoitu, että Britit tulee olemaan muille jäsenmaille esimerkki siitä.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Toisin kuin Neuvostoliiton, EU:n historiaa ei olla vielä katsottu loppuun asti. Tulevaisuudessa yhtäläisyyksiä voi vielä löytyä yllättävän paljon.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Kannattaa siis ensi perehtyä kunnolla Neuvostoliiton historiaan ja sen hallintotapoihin, jotta voi sitten veratilla EU:ta Neuvostoliittoon. Tietoa on kyllä saatavilla ihan tarpeeksi.

Hyvä olisi keskustelun pohjaksi myös käydä EU:n virallisilla sivustoilla. Sielläkin on tietoa saatavilla enemmän kuin rivikansalainen ehtii lukemaan puhumattakaan omaksumisesta.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Nuevostoliitonperustuslainmukaan osavaltiolla oli oikeus erota Neuvostoliitosta, tuo oikeus ei kuitenkaan toteutunut Tsetseenian kohdalla.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto Vastaus kommenttiin #86

Eipä myöskään Itä-Saksa ( 1953 ) , Unkari ( 1956 ), Tsekkoslovakia ( 1968 ) ja Puola ( 1981 ) voineet saada yhtään omaa poliitista liikkumavaraa Neuvostoliiton itäblokin sateenvarjon alla.

Ainoa, jolla oli jonkinlaista liikkumavaraa oli Titon johtama Jugoslavia, jonka politiikkaan Neuvostoliittokaan ei tohtinut kovin suuresti puuttua. Tämä saattoi johtua parttisaaniveteraani Titon vahvasta poliittisesta ja sotilaallisesta taustastavoimasta Jugoslaviassa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #91

"Ainoa, jolla oli jonkinlaista liikkumavaraa oli Titon johtama Jugoslavia, jonka politiikkaan Neuvostoliittokaan ei tohtinut kovin suuresti puuttua."

Britit saivat nyt liikkumavaraa ja komissio odottaa kusi sukassa uusia EU-valtiota liikkumavaraa vaatimaan.

Käyttäjän VilleMaki kuva
Ville Mäki

Ei EU ja NL ihan toistensa klooneja ole, mutta ei se tarkoita, etteikö paljon yhtäläisyyksiä löytyisi.

Muun muassa tuo järjetön komentotalous on sama luokkaa kuin EU:n direktiivit. Usein järjettömiä eivätkä aina edes ota huomioon paikallisia oloja. Sitä ei tajuta Brysselissä, että mikä toimii Pohjois-Ranskassa ei vältämättä toimi Lapissa. Valta on EU:ssa hyvin keskittynyttä.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Kaikissa maailman valtioissa on enemmän ja vähemmän sekä yhtäläisyyksiä että eroja.
Sama keskusjohtoinen systeemi tietyssä mittakaavassa on myös Suomessa. Pk-seudulla ministeriön virkamiehet laativat pykäliä johon poliitikot antavat siunauksen.
Kuvitellaan että joka ikisen pykälän pitäisi toimia yhtä hyvin ympäri maata, kansalaisilta kysymättä.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Ketola, pk-seudulla ministeriön virkamiehillä ei ole suvereenia päätösvaltaa ja määrittelyvaltaa lakien sisältöjen osalta. Ministeriön virkamiehet tekevät mitä ministerit käskevät. Luulisi sinun tietävän tämän.

EU:ssa ministerineuvosto (jäsenmaiden hallituksen ministerit) hyväksyy mitä komissio päättää. Komissio on riippumaton EU:n toimielin. Vain sillä on oikeus esittää lainsäädäntöä. He käyttävät lainsäädäntövaltaa, mutta komissaariehdokkaat tulevat valituksi poliittisella virkanimityksellä, puoluetoimistojen kaveri-sopimuksella isoin puolue yksin päättäessä kenestä tulee maanosan ylilainsäätäjä. Ihmettelen miksi pienpuolueet hyväksyvät edelleen tämän järjestelyn, eivätkä vaadi muutosta joka kohtelisi puolueita tasapuolisesti.

Arto Granlund Vastaus kommenttiin #35

Heikki Aukkee, et ole tainnut pahemmin olla politiikassa mukana, näkemyksesi, että virkamiehet tekevät sitä mitä ministerit käskevät on täysin vihreellinen. Politiikot tekevät pääosin sitä mitä viranhaltijat heille esittävät ja tämä toteutuu varsinkin kunnallispolitiikassa, jossa luottamusmiehet toimivat oman työnsä ohella. Käytännössä Suomen poliittinen järjestelmä, ellet sitä tunne, on vähintäänkin yhtä byrokraattinen kuin EU:n. Ministerit voivat antaa ministeriöille tehtäväksi vetää suuria linjoja, kuten verotuksesta, työllisyydestä, sos.toimesta, mutta käytännön työn tekevät ministeriön virkamiehet ja siellä se valta käytännössä luuraa, kuntatasolla kunnanvirastolla.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee Vastaus kommenttiin #36

Tiedätkö itsekään, miksi koet niin tärkeäksi puolustaa surkeaa hallintomallia, mistä selvästikään et tiedä tarpeeksi. Pakonomainen tarve alkaa puolustamaan EU:ta joka kerta, kun otetaan puheeksi mikään asia EU:ssa mikä kaipaisi säätämistä, lähinnä synnyttää kuvan EU-taistolaisista, jotka reagoivat välittömästi ja joka kerran samalla tavalla. Normaalia kun olisi keskittyä esitettyyn asiaan, eikä EU:hun itseensä.

Luulen ettet oikein ymmärrä EU-tason toimielinten valtasuhteita, etkä sitä mitä vaikutuksia niiden riippumattomalla asemalla on demokratian toteutumisen näkökulmasta. Tietämättömyytesi paljastuu sitä kautta, että vertaat EU-päätöksentekoa Suomen päätöksentekomalliin.

Komissio ei ole virkamieskonttori, vaan virallinen EU-toimielin jolla on laajemmat valtaoikeudet kuin ministerineuvostolla silloin kun se haluaa niitä hyödyntää. Komission ei tarvitse ottaa ohjeita miltään jäsenmaalta, eikä edes silloin kun ne kaikki sitä polvillaan kerjäisivät.

Arto Granlund Vastaus kommenttiin #44

Uskon tuntevani EU:n hallintomallin, tutustuin jo siihen silloin kun Suomi ei edes ollut EU:n jäsen, enhän muuten olisi voinut ottaa kantaa kansanäänestyksessä. Aukee, epäilen, että itse olet hukassa EU:n hallintomallin ymmärtämisessä. Ei Suomen valtionhallinto kovin paljon poikkea EU:n hallinnosta, mittakaava vain on pienempi.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee Vastaus kommenttiin #74

Sopivaan sitten niin. En jaksa alkaa kinaamaan kanssasi selvästä asiasta. Minun puolestani saat olla oikeassa.

Uskon sinua, että Suomessa ministeriöiden virkamiehet muodostavat virallisen riippumattoman toimielimen, joidenka ylikansliapäällikkö neuvottelee ohi hallituksen eduskunnan puhemiehen kanssa mitäs tänään säädettäisiin.

EU-parlamentti voi erottaa myös komission. Voiko eduskunta irtisanoa Suomessa kansliapäälliköt? Onko kansliapäälliköt ja muu ministeriön virkakoneisto poliittisesti riippumattomia hallitukseen nähden. Jos noin on, näen itse sitten varmaankin unta.

Ei siinä mitään, jos et jaksa selvittää asioita, siihen sinulla on tietenkin vapaus. Me emme keskustele siitä pitäisikö EU:n olla olemassa vai ei. Me toivottavasti keskustelemme EU:n päätöksentekorakenteista. Sen vuoksi ei sinun tarvitse EU:ta puolustaaksesi turhan päiten puhua paskaa, kun kukaan ei ole EU:ta lakkauttamassa. Toivottavasti et sinäkään, vaikka en sitä usko.

EU:ssa kaikki toimii päinvastoin kuin normaalidemokratiassa. Jos esität kritiikki hallintomallista yhdellä tavalla, eu-patriootti vastaa väittämällä kritiikin sisällöstä riippuen komissiota joko virkakoneistoksi tai vaihtoehtoisesti se rinnastamalla hallitukseksi. Jos perustelet asian sitten vastaväitteen sisällön lähtökohdasta, saa kuulla lähtökohdan olevan väärä ja siksi kritiikki pielessä.

Sillä aikaa kun hullut ja idiootit käy tämän tapaista loputonta älyvapaata keskustelua, EU voi jatkaa omassa rauhassaaan itsevaltaista vallankäyttöään. Kukaan kun ei ota selvää onko kritiikin lähtökohtaväittämät faktoiltaan pielessä ja vastaukset oikein, vai mahdollisesti vastaus perustuu vääriin väittämiin ja kritiikin lähtökohtatilanne oikein. Ihan sen vuoksi, että kumpaakin väitteitä esiintyy EU-kannattavilla.

Minä luotan siihen, että niitä jotka osaavat esittää eniten perusteluja omille "faktoilleen", lopulta voittavat enemmän kuin häviävät. Olen edelleenkin sitä mieltä että te eu-patriootit olette hautaamassa EU:ta ihan tarkoituksellisesti.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #36

Aro, toteutuuko esittelijän vastuu kuntien päätöksissä?

Arto Granlund Vastaus kommenttiin #51

Aimo, ei toteudu ja se on suuri ongelma.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #36

Arto, kerropa yksikin tapaus, milloin esittelijä on perustuslainmukaan joutunut vastaamaan siitä, mitä hänen esittelystään on päätetty ?

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

"Valta on EU:ssa hyvin keskittynyttä."

... 28 henkilön käsiin, jotka valitaan poliittisen virkanimityksen tavalla. On niin monta asiaa, mitä ihmiset eivät tiedä tai ymmärrä.

En usko, että edes Neuvostoliitossa oli yhtään epädemokraattisempi järjestelmä. Mikään ei estäisi, että Suomi ensimmäisenä eu-maana valitsisi komissaariehdokkaansa suorilla vaaleilla puolueiden asettamista ehdokkaista. Tämä korjaisi demokratiavajeen Suomen osalta. Muut jäsenmaat ehkä tulisivat perässä.

Helpompi poliitikoilla on uskoa menneen ajan tilanteeseen, jolloin komissiolla ei muuta hommaa ollut kuin jakaa maataloustukia. Sen vuoksi se miellettiin ja edelleen mielletään virkamieskonttoriksi. Kun komission haluttiin olevan jäsenmaista riippumaton ja olevan vapaa minkään jäsenmaan kotiinpäin vetämisestä, siitä sitten tehtiin myös sellainen. Nyt on vain niin, että komissio puuhaa nykyään muutakin kuin jakaa maataloustukia.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Vastaavastihan Suomessa voitaisiin valita ministerit suoralla kansanvaaleilla puolueiden asettamista ministeriehdokkaista. Toimisiko se, vai eikö sillä olisi niin väliä, kunhan saataisiin tässäkin asiassa toteutettua muodollisesti suoraa kansanvaltaista demokratiaa. Seuraava askel olisikin, että yhdestä sun toisesta muustakin asiasta pidettäisiin aina kansanäänestys. Mihin sen jälkeen eduskuntaa enää tarvittaisiin ?

Kyseessä lienee siitä, paljonko me luotamme demokraattisesti valitsemiimme kansanedustajiin, tasavallan presidenttiin ja meppeihimme. Vaalien yhteydessä mutta erityisesti myös vaalien välissä kannattaa olla kiinnostunut edellämainittujen toiminnasta. Siihen tämä netti antaa nykyjään hyvät edellytykset.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee Vastaus kommenttiin #77

On vaikeaa olla tekemättä Suomi-EU, ministeri-komissaari, hallitus-komissio ym. näennäisesti samankaltaisten asioiden välillä vertailuja. Ongelma on, että kun asiaa tarkastellaan kansalaisten näkökulmasta, nuo verrattavat asiat ovat eri tasolla vallankäytön hierarkiassa, ne saavat valtaoikeutensa eri tavalla, eri elimien väliset valtasuhteet eroavat kansallisen tasoon nähden jne. Kun vertailuja alkaa tekemään, yleensä vain johtaa itseään entistä syvemmälle metsään ilman karttaa ja kompassia.

Pitäisi kirkkaasti pitää mielessä, että EU-taso on oma todellisuutensa ja kokonaisuutensa. Sitä voi tarkastella ihan vain sellaisenaan. Sen miettiminen kuinka asia olisi jos Suomessa tehtäisiin kuin EU:ssa tai EU:ssa niinkuin Suomessa, on hukkaan heitettyä aikaa.

Hedelmällisintä on pelkistää asia siihen, halutaanko komissaariehdokkaan valintamenettely tehdä demokraattisesti, kansanvallan näkökulmasta parhaalla mahdollisella tavalla, vai jättää täysin vajaaksi huolimatta komissaarin merkittävästä ja vaikutusvaltaisesta asemasta.

Mitä haittaa siitä olisi kenellekään, jos Suomen esittämä komissaari saisi valtakirjan kansalta ja valintamenettely täyttäisi kansanvallan vaatimukset. Sehän olisi askel parempaan EU:hun ja poliittisen virkanimistysmenettelyn korvaamista demokratialla. Tässä kohtaa ilmeisestikin astuu kuvaan pelko ja suru puoluetoimiston vallan poistumisesta ja menetyksestä, mikä saa vastustamisen "viinapirun" heräämään. Niin kuin aiemmin jo selitin, puolueen valta ei vähene siirtymällä vaalitapamenettelyyn.

Kysyt pitäisikö meidän luottaa enemmän edustajiimme. Komissaaria ei valitse eduskunta ja meidän edustajamme, vaan puoluetoimiston kaveriporukka. En millään pahalla kysy, mutta miksi koet mielekkääksi alkaa miettimään mitä jos kaikki kohta valitaan vaaleilla? Ei nyt puhuta kaikkien vaaleilla valitsemisesta, vaan tärkeimmän ja vaikutusvaltaisimman Suomesta valittavan EU-edustajan valitsemisesta kansanvaltaisesti.

Osaatko itse vastata miksi ei valittaisi vaaleilla henkilöä jonka päätöksentekoa ei kukaan hänen tehtävässään valvo eikä kontrolloi? Kysymys on siitä, että Katainen on meidän eu-kansalaisten edustaja komissiossa, mutta historiallisista taustasyistä johtuen emme ole vielä saaneet oikeutta valita itse sitä omaa edustajaamme.

Arkipuheissa Katainen on Suomen komissaari, mutta komissaari ei ole edustamassa Suomea ja tekemässä Suomelle mieluisia ratkaisuja. Hyväksytyksi tultuaan hänen ei tarvitse enää nauttia hallituksen, puolueensa kuin eduskunnankaan luottamusta. Hän on itsenäinen vallankäyttäjä korkeimmalla portaalla, minkä jälkeen häntä ehkä kiinnostaa eniten oma ura. Kun kukaan ei oikeasti voi komissaaria erottaa tekemänsä politiikan vuoksi parlamentin hyväksyttyä (ei valinnut) komission kokoonpano, yksittäiset komissaarit voivat tehdä ihan sellaisia päätöksiä kuin oma puoliso kyökin puolelta ehdottaa. Kukaan ei pakota mihinkään eikä rankaise mistään.

Kun vallankäyttäjän ei tarvitse nauttia toimessaan kenenkään luottamusta, voidaan hänen sen jälkeen katsoa toimivan yksinomaan kansalaisten edustajana. Katainen siis edustaa päätöksenteossa suoraan suomalaisia kansalaisia. Siksi on tärkeää, että komissaari saa valtakirjan suoraan äänestäjiltä ja joutuu edustamaan jossain määrin heidän tahtoaan, mikäli haluaa ansaita itselleen myös jatkopestin.

Kun vertaat hallituksen ministerien valitsemista vaaleilla, ontuu tämä vertaus. Eduskunnan kokoonpano muodostuu vaalien kautta ja saa valtakirjan kansalta. Eduskunnan kokoonpano vaikuttaa hallituskokoonpanoon ja sitä kautta politiikan sisältöön. Eduskunta valitaan kansalliset asiakysymykset agendalla.

EU-päätöksenteko on ihan oma ulkoinen kokonaisuutensa eduskuntavaaleissa ja merkityksetön seikka ihmisten tehdessä äänestyspäätöstä. Olisihan se hienoa, jos puolueet kertoisivat eduskuntavaaleissa kenestä tulee komissaari, jos puolue suurimmaksi nousee. Tätä ei varmasti tulla näkemään.

Eduskuntavaalit myös pidetään eri aikoina kuin komissaariehdokasta ehdotetaan suurimman puolueen toimesta. Tämä on ongelmallista, jos ajatellaan yhden puoleen valitseman komissaarin esityksen perustuvan parlamentaariseen voimasuhteeseen ja siten valtakirja ikäänkuin tulleen ansaituksi.

Hallituksen ministerien valinnalla ja vaaleilla on syy-seuraus-yhteys, mutta tälläistä ketjun olemassa olemisen väittäminen on kyseenalaistettavissa siksi, että eduskuntavaalit eivät ole EU-tason vaalit. EU-asioiden hoito komissiossa ei ole poliittisen kontrollin alla tarkasteltaessa asiaa suomalaisten kansalaisten tarkastelukulmasta ja tasolta.

Sekin kannattaa kaiken aikaa muistaa, että komissaari valitaan yhden puolueen sisäpiirissä eikä hallituksessa, vaikka hallitus ehdokkaan esittää. Jos hallitus tekisi aidosti päätöksen, kysymys olisi hallitusneuvotteluissa ratkaistavana yhtenä "pelimerkkinä" ja liikkuvana muuttujana muiden asioiden kanssa.

En keksi mitään järkiperustetta olla valitsematta komissaariehdokasta vaaleilla, mutta olen varma Putinin mielissään olosta jos sellaista askelta ei jostain syystä yhdessäkään EU-maassa kyetä ikinä ottamaan. EU:n kehittymisen estäminen mihinkään järkevään suuntaan ja koheesion lisääntymisen estäminen on Kremlin asialistalla korkeimmalla sijalla, joten en yhtään ihmettelisi, jos puolet kiihkeimmistä EU-kannattajista on Kremlin palkkalistoilla tavoitteena estää EU:sta ihmisille paremmaksi tekeminen.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto Vastaus kommenttiin #78

Kiitos että olet paneutunut kommentteihini ja analysoinut ne sekä heittänyt lisää pohdittavaa.

Sanot: " Komissaaria ei valitse eduskunta ja meidän edustajamme, vaan puoluetoimiston kaveriporukka." Tarkoitat siis ilmeisesti, että pääministeripuolueen puoluetoimiston kaveriporukka. En voi kiistää enkä myöntää asiaa, kun en tiedä. Mahdollista se toki on. Siksi komissaariehdokkaan valinta tulisikin avata ja se prosessi selkeästi kirjata lakiin ( perustuslakiin ? ). Toisaalta vielä kerran, jos ministereiden valinnoissa on eduskuntavaalien antamaa poliittista pelivaraa ja demokraattisesti valittujen puolueiden harkinnan varaa, niin miksi ei myös komissaariehdokkaan valinnassa sitä olisi ? Suurin ristiriita tässä lienee se, että meikäläisessä kansanäänestykseen perustuvassa demokratiassa pienemmät puolueet jäävä aina vähemmälle.

Sanot:
"Arkipuheissa Katainen on Suomen komissaari, mutta komissaari ei ole edustamassa Suomea ja tekemässä Suomelle mieluisia ratkaisuja. Hyväksytyksi tultuaan hänen ei tarvitse enää nauttia hallituksen, puolueensa kuin eduskunnankaan luottamusta. Hän on itsenäinen vallankäyttäjä korkeimmalla portaalla, minkä jälkeen häntä ehkä kiinnostaa eniten oma ura. "

Viimeisen virkkeen viimeiseen lauseeseen toteaisin , kuten jo aikaisemminkin, että emmekö luota niihin, jotka olemme valinneet edustajiksemme eduskuntaan ( Katainenkin pääsi eduskuntaan ) ? Emmekö voineet luottaa Olli Rehniin ? Eikö Olli Rehniä enää komissaarina kiinnostanut Suomen kansallinen tulevaisuus ? Komissaarina toki Olli Rehn ajoi tehtävänsä mukaisesti ensisijaisesti EU:n etua ei Suomen.

Presidenttivaaliehdokas Hillary Clinton on USA:n ulkoministeri, mutta ollut myös New Yorkin senaattori. Onko H.C. ajanut USA:n liittovaltion ulkoministerinä vain omaa uraansa ja mahdollisesti vain New Yorkin osavaltion etua ja unohtanut USA:n liittovalton edun ? Mikä on USA:n ulkoministerin tehtävä ? Tuskin ajaa omaa etuaan ja oman osavaltionsa etua. Tuskin hänellä olisi ollut siihen edes aikaa. Tuskin myöskään Obama olisi pitänyt ulkoministerinään sellaista henkilöä. Eikä varmaan Jean-Claude Juncker pitäisi sellaista komissaaria riveissään Euroopan komissiossa.

Sanot:
"Olisihan se hienoa, jos puolueet kertoisivat eduskuntavaaleissa kenestä tulee komissaari, jos puolue suurimmaksi nousee."
Miten tämä eroaisi siitä, että puolueet etukäteen ilmoittaisivat sen, että kenestä tulee mikäkin ministeri jos pääsevät hallitukseen. ( Onneksi meidän ei enää tarvitse ottaa hallituksen muodostamisessa huomioon niitä YYA -aikakauden "tunnettuja syitä" , vrt. Johannes Virolainen). Tuskin tätäkään tulemme koskaan näkemään.

Sanot:
"EU-asioiden hoito komissiossa ei ole poliittisen kontrollin alla tarkasteltaessa asiaa suomalaisten kansalaisten tarkastelukulmasta ja tasolta."

Olen eri mieltä. Ensinnäkin Euroopan parlamentti yhdessä Euroopan neuvoston kanssa hyväksyy ( tai jättää hyväksymättä ) EU -lainsäädännön, päättää kansainvälisistä sopimuksista, päättää EU:n laajentumisesta ( Turkki ? ), arvioi Euroopan komission työohjelmaa ja pyytää komissiolta lainsäädäntöesityksiä. Ja edelleen pitää muistaa, että jos komissio ei nauti ( näiden omaa etua ajavien komissaarien ) luottamusta, niin "kenkää" tulee.

Lainaus EU:n sivuilta taas, Europpan komissio:
"Euroopan komissio on EU:n poliittisesti riippumaton toimeenpanoelin. Se tekee lainsäädäntöehdotuksia ja vastaa Euroopan parlamentin ja EU:n neuvoston päätösten täytäntöönpanosta."

Eli on toimeenpanoelin, ei päätöksentekijä. Päätöksentekijät ovat EU:ssa: parlamentti ja neuvosto. Toimeenpanohan tarkoittaa sitä, että kun joku jolla valta on, tekee päätöksen ( joko hyväksyy tai ei hyväksy ) ja jos päätös on hyväksyvä, niin toimeenpanoelin huolehtiin siitä että jotakin alkaa tapahtua. Sinänsä tässä on varmasti kritiikin paikka. EU:ta on usein syytetty siitä, että päätöksiä tehdään, mutta niitä ei panna toimeen. Tähänhän on mm. tasavallan presidentti Niinistö usein tarttunut.

Ehkä lopputoteamuksena on, että Suomessa komissaariehdokkaan nimitysprosessi pitää avata, ohjeistaa ja tuoda kansalaisille julki.

Viimeiseen kappaleeseesi toteaisin, että komissaariehdokkaiden valinta-asia on ensisijaisesti kunkin EU -kansallisvaltion oma sisäinen asia. Siihen Putinilla tai Obamalla ei ole mitään sanomista. Koheesion, EU:n hallinnon, johtamisen, päätöksenteon ja kauppa- ja turvallisuuspolitiikan sekä päätöksentekokyvyn kannalta olen samaa mieltä: Näitä pitää tehostaa. Eräs konkreettinen toimenpide on määrittää se puhelinnumero EU:ssa , johon Brasilian, Venäjän, Intian, Kiinan, Etelä-Afrikan sekä USA:n, Kanadan ja Australian johtajat voivat soittaa.

Viimeisen kappaleen viimeistä lausetta en lähde kommentoimaan, koska en ymmärrä mitä tarkoitat sillä, että EU:ta kannattavat ihmiset olisivat vastustamassa EU -ihmisten parempaa elämää. Sehän kuulostaa ihan samalta up-side-down puheelta, kuin turkkilaisen ministerin äskeiset puheet siitä, että Turkin diktatuuriin valumista vastustavat ihmiset ( professorit, upseeri, tuomarit, opettajat ) olisivat pommivöin varustautuneita itsemurhaterroristeja.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee Vastaus kommenttiin #79

Luin kommenttisi ja olin vähän pettynyt. Olisin odottanut tasokkaampaa vastausta. Ehkä sinun pitäisi lukea komenttini ylempää kolme tai neljä kertaa ja miettiä huomiseen.

Valtiopropagandan neljä avainsanaa ovat: dismiss, distort, distract ja dismay.

Voit kyllä yrittää kiistää Venäjän keskusteluun vaikuttamisen. Vaikka olisitkin oikeassa, mitä et ole, niin sillä ei ole merkitystä lopputulokseen.

EU-patrioottien kaiken kritiikin kiistäminen, keskustelun täyttäminen vääristetyillä tiedoilla, päinvastaisten väitteiden esittäminen ilman perusteluita, takertuminen yksittäisiin lauseisiin sivuuttaen asiayhteyden ja kokonaisuuden, EU-kysymyksissä tyytymättömistä mielikuvan synnyttäminen EU-vastustajina. Siinä pitkä lista mikä kuuluu propagandan keinovalikoimaan. Noita on tämänkin blogin kommentteissa ihan riittävästi esiin tullut. Samaa tekniikkaa on hyödynnetty systemaattisena toimintana koko euro-kriisin ajan. Ainakin seitsemän vuotta systemaattisesti.

Muutakin tarvitaan. Päättäjien postilaatikoiden täyttäminen järjettömällä ja paikkaansa pitämättömällä kitinällä saadaan synnytettyä kuva tietämättömästä tyhmistä EU-kriitikoista. Blogien täyttäminen kommenteilla, missä EU-patriooteilta kuulostavat julistavat EU:n erinomaisuutta, luo yhteiskuntaan harhan perimältään tyytyväisistä kansalaisista, joka kaipaa vain vähän valistamista. Kasvavaan tyytymättömään kansanosaan tämä vaikuttaa siten, että heistä tulee entistä tyytymättömämpiä päättäjiinsä jotka elävät omahyväisesti omassa kuplassaan, eivätkä kuuntele mitä ihmiset oikeasti ajattelevat. Brexit ja muut väärin äänestämiset ovat ihan itse aiheutettuja reaktioita poliittiseen päätöksentekoon, kun tyytymättömyyden on annettu kasvaa mittasuhteisiin, mitä Venäjä voi hyödyntää.

Edellistä tapahtuu ympäri Eurooppaa kaiken aikaa. Euro-taistelun unioni jo hävisi, minkä jäljiltä unioni eteni hyvän matkaa hajoamisen tiellä. Sillä aikaa kun muutama meppi ylistää kuinka hienosti euro-kriisit on nyt tullut hoidettua, ollaan vaikuttamisessa siirrytty uuteen vaiheeseen jo muutamia vuosia sitten. Nyt vaikutetaan jäsenmaiden valtiojohtoon suoraan. Elämme neuvostotodellisuudessa, missä propagandan harjoittelu ja hyödyntäminen aloitettiin jo ennen vallankumousta.

Kun sinä ja minä väittelemme täällä, olit kuinka aito mielipiteissäsi tahansa, tämä keskustelu palvelee Venäjän etua, on EU:n yhtenäisyyttä heikentävää, kansalaisten tyytymättömyyttä kasvattavaa, luottamusta päättäjiin heikentävää, jne. EU-kannattajat ovat Putinin miehiä hänen asiallaan. Myös minä olen Putinia palvelemassa, mutta meillä on ero. Minä pyrin vaikuttamaan EU:n kehittymiseen parempaan suuntaan ja sinä pyrit sen estämään.

Unioni ei voi voittaa kuin muuttumalla kansalaisten haluamaan suuntaan ja korjaamalla rakenteelliset ongelmansa. Niistä perustavanlaatuisin ja syvällisin on komissioon liittyvä demokratiavaje ja sen täydellinen riippumattomuus eu-kansalaisiin nähden. Tällä negatiivinen takaisinkytkentä, mikä heikentää unionia. Ellei EU-poliitikot tätäkään ymmärrä ja osaa korjata kansanvallan mukaiseksi ja kansalaisten mielen mukaiseksi, eivät he osaa mitään muutakaan ongelmaa kuntoon pistää tyydyttävällä tavalla.

Käyttäjän hrautomaki kuva
Hannu Rautomäki

EU-komission harjoittama sanelu alkaa muistuttamaan entistä enemmän NKP:n keskuskomitean vastaavaa.
Neuvostoliiton lainsäädäntö ohitti tasavaltojen lainsäädännön, ja samoin EU-jäsenmaiden kansallinen lainsäädäntö on alisteista EU-lainsäädännölle.
Molemmille on ominaista keskusvaltaisuus, se lisääntyy EU:ssa koko ajan, ja luonnollisesti EU-jäsenmaiden itsemääräämisoikeuden tappioksi.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

#28

Jos kaikki kansallinen lainsäädäntö olisi alisteista unionille niin kansalaisilla olisi oikeus valittaa niistä asioista joissa kokee tulleensa kohdelluksi muiden unionimaiden kansalaisia huonommin.

Valitettavasti niin ei lähes koskaan ole. Lainsäädäntävalta on omilla poliitikoillamme eikä sellaisesta kansallisesta pätöksenteosta ole valittamista vaikka se olisi taloudelle tai kansalaisoikeuksille haitallista.

Siinäpä unionille kehittämisidea.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

EU:ssa on käytössä väestön pakkosiirrot.

Jukka Laine

Neuvostoliitossa ei ollut laajenemiskomissaaria. Neuvostoliitto tosin pyrki levittämään kommunismin ilosanomaa, mutta vastapainoksi EU pyrkii levittämään demokratiaa ja laajemaan rauhanliikkeen arvolle sopivasti. Barbaarit sotivat keskenään ja EU tuo sitten rauhan. Neuvostoliitossa oli väestön siirtoja mutta ei tiettävästi rakennettu muureja väestön eristämiseksi?

Jos EU olisi syntynyt sata vuotta sitten, niin uhrilukuja voitaisiin verrata. Vastaavaan aikaan ihmisiä kuoli maailmanlaajuisesti eri maissa eri syistä runsaasti. Toisaalta nyt ihmisiä kuolee lähi-idässä ja Ukrainassa demokratisoitumisen takia. Myös Euroopassa kuolee ihmisiä väkivaltaisesti eri syistä. Paljonko Neuvostoliitossa kuolisi ihmisiä tässä ajassa.

EU tulee rankaisemaan Britanniaa varoituksena muille. Se on ainoa asia mikä on varma. Eli emme tiedä vielä EU:sta eroamisen hintaa.

Käyttäjän IiroKoppinen kuva
Iiro Koppinen

Pääasia, että skotit pääsevät briteistä ja EU:n ja Pohjoismaiden Neuvoston turvasatamaan.

Käyttäjän tapiomakelainen kuva
Tapio Mäkeläinen

Neuvostoliiton laajemiskomissaarin nimi oli Stalin ja apurina T-34. Maa ei suurista satsauksistaan huolimatta onnistunut saattamaan maan ihmistä kuun pinnalle mutta sen sijaan laajoille aloille kuun maiseman maan pinnalle. Luin kirjan Neuvostoliiton vuosisata. Huh Huh. Hyviä ovat Tiusasenkin kirjat. Nuoruuteni lähipiirissä oli miehiä jotka olivat ihan neuvostokaupan ytimessä.Kyllä ne jutut oli aikamoisia. Siellä Vennäällä vasta oikein eliitti olikin. Pari SF insinööriä liikkui niin pitkään nomenklatuuran piirissä että rupesivat itsekin uskomaan systemiin.
Minusta tämä keskustelu on ihmeellistä. Kai se nyt on selvä mikä hirviö kommunistien Venäjä oli. Ihme että tässä näinkin hyvin on pärjätty. Minun elämääni Eu ei ole tuonut muuta kuin hyvää. Työssäni tonttia on ollut lähes jokaisessa Eu maassa ja kun vertaa miten hankalaa on muualla maailmassa niin kyllä minä brittien päätöstä ihmettelen. Ruotsi tuossa vieressä kasvaa humisten ja on yli 10 miljoonainen kansa kohta. Meillä ministerit ei jaksa mennä edes oman tonttinsa kokouksiin kun on sauna. Pare vaan olla mukana tässä konklaavissa kun vaihtoehtoa ei vaan ole.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Laine, Neuvostoliitossa ei siis toteutettu väestön pakkosiiroja eikä satelliittivaltiossa rakennettu Berliininmuuria, vaan kaikki On neuvosovastaista propakandaa.

Käyttäjän IiroKoppinen kuva
Iiro Koppinen

EU olisi paljon tehokkaampi federalistisena: ei olisi ongelmia esim:
-finanssit ja Kreikka
-veroparatiisit
-turvallisuus Nato-vaiko-eikö
-vähemmistöt: katalaanit, skotit, ahvenanmaalaiset
-kansainvälinen rikollisuus
-päällekkäinen byrokratia
-"demokrataiavaje"
jne jne

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"EU olisi paljon tehokkaampi federalistisena"

Tarkoitatko että liittovaltiossa komissio luovuttaisi vallan takaisin demokratioille? Miksi se näin tekisi, valtaa ei olla koskaan aiemmin annettu pois ei komissiokaan sitä tekisi.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Otetaan EU:ssa mallia USA:n federaatiosta. Siellä osavaltioilla on oma perustuslaki, hallitus ja lait sekä oma parlamentti.

Katso tarkemmin esimerkiksi:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdysvallat#Osavalti...

Maalaisliiton ( nyk. Keskusta ) oppi-isä, Santeri Alkio, kirjoitti jo vuonna 1920 ajatuksen Euroopan yhdysvalloista. Tämä tahtoo monelta keskustalaiseltakin nykyjään kiireessä unohtua.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Niinhän Alkio oletti, että osavaltioille jäisi oma lainsäädöntö ulko-ja puolustuspolitiikka lukuunottamatta.

Onko EU:la edes puolustusvoimia ?

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto Vastaus kommenttiin #89

Eli niin kuin Yhdysvaltojen federaatiossa osavaltioilla on.

Ei EU:lla ole vielä yhtenäisiä puolustusvoimia. Mutta sen peräänhän mm. tasavallan presidentti Sauli Niinistö on kuuluttanut. Olisi Naton johtamisenkin kannalta hyväksi, jos EU -maat muodostaisivat yhden puolustuksellisen kokonaisuuden nykyisten lukuisten kansallisten puolustusvoimien sijaan.

Sotilaallisesti EU:n puolustusvoimien muodostaminen ei ole suuri ongelma, koska lähes kaikki EU -maat ovat jo Natossa ja toimivat Naton käytäntöjen mukaisesti. Myös nekin EU -maat, jotka eivät kuulu Natoon, toimivat pitkälti Nato -standardien mukaisesti, niin materiaalin kuin operatiivisen toiminnan osalta.

EU -puolustusvoimen luomisen suurin haaste lieneekin poliittinen. EU -maiden sitoutuminen yhteisiin puolustusvoimiin edellyttää EU:n hallinnoinnin, johtamisen, päätöksenteon ja toimeenpanon tehostamista ja tiivistämistä nykyisestään. Eli puhutaan käytännössä Alkion ideoimasta "Euroopan yhdysvalloista".

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #90

Tarkoitat siis sitä, että ulko-ja puolustuspoliitta jää EU:le . mutta paikallinen lainsäädäntövalta jää osavaltioille kuten Yhdysvalloissakin.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto Vastaus kommenttiin #95

Tämä voisi olla yksi malli, joka toimii USA:ssa. Toki se edellyttää, EU:n hallinnon, johtamisen, päätöksenteon ja yhtenäisemmän politiikan tiivistämistä ja tehostamista. EU -valtioiden on sitouduttava entistä lujemmin EU:hun ja sen arvoihin.

EU:ssa tulee myös entistä selvemmin tehdä linjaukset EU:n lainsäädännön ja hallinnon roolin ja siihen kuuluvien kansallisvaltioiden vastaavien roolien välillä. Esimerkiksi on selkeästi tuotava esiin kuinka sitovia direktiivit missäkin tapauksessa ovat ja mikä on kansallisten valtioiden oma sovellus- ja tulkintavara niissä. Joskus tuntuu, että tämä esimerkiksi ympäristö ja ilmastoasioissa, on epäselvää.

Ei EU ole vielä valmis USA:n tyyppiseen federaatioon. Eikä EU:n tarvitse ottaa yksi yhteen jenkkimallia federaatiosta, sen verran erilaiset taustat EU:lla ja USA:lla on. Esimerkiksi oikeuskäytäntö taitaa erota jonkun verran vanhan ja uuden mantereen välillä. Mutta EU:n kannattaisi benchmarkata USA:n federaation kehitysprosessi.

Käyttäjän mattiosaisa kuva
Matti Säisä

Ei materialistina näen entisen Neuvostoliiton ja EUn suurimpana erona niiden suhtautumiseesa yksilön vapauteen. Sanan ja mielipiteen vapauteen, liikkumisen vapauteen, ammatinvalinnan vapauteen, mahdollisuuteen elellä vapaana vankileirien ulkopuolella, vapauteen nauttia taiteesta jota ei ole tuotettu järjestelmän ehdoilla, vapauteen seurata mitä ulkopuolisessa maailmassa tapahtuu, elellä vapaana pelosta että naapuri tai lähisukulainen valvoo ja kantelee jne.

Näin siitä huolimatta että kyllä kaikkinaisella vapaudellakin on ongelmansa.

jorma Hakkinen

"Vuosikymmenten saatossa olen saanut useita kehotuksia verrata nykyistä EU:ta ja Neuvostoliittoa sillä oletuksella, että molemmat olisivat samanlaisia luonnottomia hirviöitä, jotka pyrkivät sortamaan kansalaisia."

Mihin tällaisia täysin yhteensovittamattomia ja yhteismitattomia eri aikakaudessa olevien yhteiskuntien vertailuja tarvitaan? Ja kuka niitä tarvitsee? Vihjeen voi saada Tiusasen kirjoituksesta: se on lähinnä luettelo Neuvostoliitossa tapahtuneista kauheuksista - EU:sta ei kirjoituksessa itse asiassa kerrota mitään. Ts. peitellään EU:n ja varsinkin euron täydellistä epäonnistumista luoda "kansalaisten ja alueiden hyvinvoinnin Eurooppa" (vilkaiskaapa vaikkapa työttömyys- ja köyhyystilastoja eurostatista)jaarittelemalla n. 25 vuotta sitten kaatuneen valtion negatiivisista puolista, positiiviset unohtaen. Esim. eräs amerikkalainen kasvatustieteilijä on todennut: "Neuvostoliitto on ollut ainoa imperiumi, joka opetti kaikki kansalaisensa lukemaan."

P.S. Miksiköhän kukaan ei ole vertaillut Yhdysvaltoja ja EU:ta keskenään sekä kansalaisten elinoloja näissä. Eivätkö nämä olisi sopivimmat vertailukohteet, sillä molemmat elävät samassa ajassa ja vieläpä monin tavoin samankaltaisessa yhteiskunnassa?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Stalinin vankileireillä virunut Unto Parvilahti kirjoitti Suomeen palaamisensa jälkeen muistelmateoksia Neuvostoliitosta. Eräässä yhteydessä hän totesi kirjassaan, että häneltä on kysytty miksei hän kirjoita mitään positiivista kyseisestä maasta. Hän tuumaili siihen, että suurin syy on se, ettei hän ole löytänyt juurikaan mitään positiivista kaiken sen kauheuden keskeltä.

Antoi kuitenkin sen verran periksi, että äityi hiukan kehumaan Neuvostoliiton terveydenhoitoa, koska maassa oli kaikille ilmainen lääkärillä käynti jo silloin. Lääkärien tasosta hän ei maininnut mitään, mutta tuo ilmaisuus oli siihen aikaan hyvin erikoinen asia kaikkiin länsimaihin verrattuna.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Muutamia suuntaa antavia tunnuslukuja euroalueen , USA:n , Iso-Britannian, Venäjän sekä Suomen sijoittuisessa talouselämän kokonaisuuteen:

Alue/ BKT milrd $ / työttömyys % / velka % bkt:stä/ väestö milj. :

Euroalue: 11 540 milrd $ / 10 % / 91 % / 339 milj.
USA: 17 979 milrd $ / 5 % /104 % / 322 milj.
Suomi: 230 milrd $ / 9 % / 63 % / 5,5 milj.
Venäjä: 1 326 milrd $ / 5 % / 18 % / 146 milj.
Saksa: 3 356 milrd $/ 4 % / 71 % / 81 milj.
Ranska: 2 422 milrd $ / 10 % / 96 % / 67 milj.
Iso-Britannia: 2 8479 milrd $ / 5 % / 89 % / 65 milj.

Lähde: Trading Economics

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Kyllä Aleakirjan julkaisema Hjalmar Fromin teos Kremlin kiertolaisia teos olisi syytä lukea meidänkin historiastamme.

Toimituksen poiminnat