*

Tauno Tiusanen

Huono, huonompi, ideologia

Viime vuosisata oli ismien aikaa. Maailma jakaantui kapitalistisiin ja kommunistisiin maihin. Natsismi jätti häpeällisen tahransa ihmiskunnan historiaan. Taiteessa tyylisuunnat määritettiin dadaismiksi, realismiksi, jne. Ihmiselämä ja ihmiset luokiteltiin ja karsinoitiin erilaisiksi ismeiksi, joiden sisällöstä käytiin eliitin keskuudessa ”sivistynyttä” keskustelua kyllästymiseen asti.

 

Esimerkiksi yhteiskuntatieteissä vallitsi etenkin viime vuosisadan toisella puoliskolla kahtiajako: ”edistykselliset” voimat kannattivat vasemmistosuuntausta (sosialismi ja kommunismi). Kaikki muut kannattivat ”taantumusta” eli perinteistä markkinataloutta ja siihen liittyviä liberalismin periaatteita.

 

Koko vuosisadan ajan keskusteltiin Euroopassa siitä, mitä sosialismi oikeastaan on. Määritelmän mukaan jokainen sai työpanoksensa mukaan korvausta sosialismin vallitessa. Kaikki olisivat automaattisesti tasa-arvoisia. Uusi yhteiskunta kehittyisi sosialistisesta kommunistiseen ajan myötä ja kaikki eläisivät onnellisena elämänsä loppuun asti.

 

Lopputuloksena oli se, että kommunistimaissa hallitsi vahva ”johtava luokka”, ts. nomenklatuura, joka otti oman (runsaan) osuutensa yhteisistä varoista. Rahvaalle jätettiin vain murusia.

 

Samaan aikaan läntisessä Euroopassa syntyi ilmiö, joka yhdisteli elementtejä sosialismista ja kapitalismista: sekatalous. Länsi-Euroopan sekatalouksissa markkinatalous luo puitteet hyvinvointiyhteiskunnalle. Yleisen hyvinvoinnin luonnissa sekataloudet voittivat itäiset kommunistitaloudet täysin ylivoimaisesti.

 

Laittamalla kaikki kortit yhteen ideologiaan hävittiin siis viime vuosisadalla aika rankasti. Tämän osoitti sekä talousjärjestelmien välinen kilpailu, että toinen maailmansota.

 

Unelmoijat eivät kuitenkaan koskaan lopu. Suomessakin populismi, natsismi ja anarkismi ovat kokeneet uuden tulemisen. Näitä liikkeitä masinoidaan yleisesti Euroopassa samalta suunnalta kuin stalinisteja aikoinaan.

 

Näillä kaikilla on, sponsorin lisäksi, myös melko lailla sama pitkän aikavälin tavoite: nykyisen yhteiskunnan ja demokratian korvaaminen jollakin epämääräisellä teoreettisella mallilla. Mielellään sellaisella, jonka joku mielipidekirjoittelija on vetänyt hatusta pari sataa vuotta sitten.

 

Luulisi, että viime vuosisadasta oltaisiin jo opittu, että mikään yksittäinen poliittinen ideologia ei ole ratkaisu yhteiskunnan ongelmiin. Kun yksi ideologia pääsee niskan päälle, oli kyseessä populismi, natsismi, kapitalismi, kommunismi, tai anarkismi, muodostuu aina johtava luokka, eliitti, joka sortaa muita ihmisiä.

 

Ymmärrettäväähän se on, että yhteiskunnallisten ongelmien oikea, kestävä ratkaiseminen on kamalan työlästä ja aikaa vievää näin demokratian puitteissa. Pikavoittojen saaminen itselle on hankalaa. Helpompi on vaan huudella iskulauseita, tuhota omaisuutta, vihata vääränlaisia ihmisiä, leikkiä mielensäpahoittajaa, kun joku kritisoi omaa ideologiaa, tai vaikkapa keksiä kryptisiä aforismeja lippalakeista.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän aveollila kuva
Antero Ollila

Yksi kysymys lauseesta: "Kun yksi ideologia pääsee niskan päälle, oli kyseessä populismi, natsismi, kapitalismi, kommunismi, tai anarkismi, muodostuu aina johtava luokka, eliitti, joka sortaa muita ihmisiä." Olen samaa mieltä lauseen sisällön kanssa, mutta yksi ei mielestäni kuulu joukkoon ja se on populismi. Mikä on se johtava luokka, joka muodostuu populismin saatua vallan? Mikä on populismin syvin olemus? En ole sellaiseen määritelmään törmännyt.

Olen sitä mieltä, että populismin syvin olemus on tietoisesti valehdella äänestäjille, että he pystyvät kääntämään kehityksen suunnan. Koska ideologia perustuu valheelle, niin vallan saatuaan tällaiset populistiset liikkeet sulavat kuin lumi auringon paisteessa. Sen takia populismi on pitkällä aikavälillä vaaraton ideologia, koska sillä ei ole mitään eväitä minkäänlaiseen muutokseen.

Saa laittaa paremmaksi.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Kapitalistinen yhteiskunta on luokkayhteiskunta, jossa eri luokkiin kuuluvien ihmisten edut ovat ristiriidassa toisiaan vastaan. Tämän takia kapitalistisessa yhteiskunnassa ei ole olemassa mitään sellaista kuin koko kansan etu. Siksipä ei kapitalistisessa yhteiskunnassa myöskään ole olemassa mitään sellaista politiikkaa, jolla koko kansan etua voitaisiin ajaa.

Tämä johtaa siihen, että kapitalistisessa yhteiskunnassa vallitsee jatkuva sisäinen poliittinen kitka. Heti kun vaalit ovat ohi, valituiksi tulleet poliitikot alkavat valmistautua seuraaviin vaaleihin. Eikä sillä oikeastaan ole väliä, koska valta joka tapauksessa on kapitalisteilla eikä poliitikoilla.

Kapitalistisessa yhteiskunnassa vallitsee rahanvalta, ja siksi sillä ei ole paljon väliä, kuka mitäkin sanoo. Se ei nimittäin vaikuta mihinkään -- niin kauan kuin se ei johda siihen, että kapitalismista luovutaan ja siirrytään sosialismiin.

Selvyyden vuoksi tarkennan, että vaikka sanat 'kapitalismi' ja 'sosialismi' päättyvät kirjaimiin 'ismi', viittaan noilla sanoilla tässä kirjoituksessa tuotantovälineiden omistussuhteisiin enkä ideologioihin.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Ismi se on aforismikin, joka viimeisessä virkkeessä esiintyy. Eikä Fingerpori-sarjakuvassa uskottu ismeihin edes silloin, kun lääkäri diagnosoi reumatismin. Mutta nyt on heitot heitelty, ja päästään asiaan!

Antero Ollila huomauttaa populismin olevan väärässä seurassa, ja sitä mieltä olen minäkin. Populismi ei ole aate, vaan ideologisen asteikon ulkopuolelle sijoittuvaa rahvaan liehakointia ja oppositioon asettumista. Tämä(kin) käy mainiosti ilmi maan ykköspopulistin Timo Soinin kirjallisesta tuotannosta.

Koska populismi elää valtapiirien ulkopuolella, on populisti hallitusherrana käsitteenäkin mahdoton, kuin kala kuivalla maalla.

Sitten sitaatti: – Kuinka ei ymmärretä, että euro ei vain toimi? Jos meloni ja omena pitävät samankokoista lippalakkia, niin kaikki voivat nähdä, että se ei vain sovi, siteeraa sivusto Soinin uutistoimisto Bloombergille aiemmin tänä vuonna antamaa kommenttia. (Market Watch -verkkojulkaisun referointia Taloussanomissa 18.4.2011) Mitäs kryptistä tuossa on?

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Eikös se lippalakkivertaus ollut hyvä. Sehän kertoi, että hyvin erilaisten talouksien survominen samaan muottiin tuottaa ongelmia. Samaa ovat sanoneet melkoisen monet taloustieteilijätkin, mutta fiinimmin sanankäänetein. Ja eikös niitä ongelmia myös ole ilmaantunut.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth

Kyllähän jo 1800-luvulla ongelmakuvaukset olivat hyviä, esim. Erfurtin ohjelma kertoo hyvinkin täsmällisesti kapitalismin ongelman. Sitä kirjoittaja ei vain tuossa vaiheessa vielä voinut tietää, että sosialismin ongelma on täysin identtinen kapitalismin ongelman kanssa. Molemmissa yksityisomistus lakkaa kun yksi taho käytännössä omistaa kaiken, olipa se sitten maailmanvaltio tai globaali yritys. Kumpikin yksittäinen taho vain epäonnistuu kaikissa pyrkimyksissään ylläpitää järjestystä, koska valvottavaa on liikaa.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Kyllähän niitä ismejä riittää. Käytännöllisesti katsoen ainoa ismi jota olen valmis jokseenkin varauksetta kannattamaan, on pragmatismi. Noista muista ismeistä, kommunismista, anarkismista ja ties mistä poiketen se on jokseenkin ainoa, jossa asioiden hyvyyttä tai huonoutta arvioidaan todellisen tuloksen perusteella. Mutta sepä ei olekaan poliittinen ideologia.

Käyttäjän aveollila kuva
Antero Ollila

Sitten on vielä nämä kaksi toimiviksi osoittautunutta asiaa: demokratia ja markkinatalous. Markkintalous ei ole sama asia kuin kapitalismi.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth

Kyllä siinä Erfurtin ohjelmassa markkinataloudenkin ongelmallisuus kuvataan erinomaisen selkeästi. Markkinatalouden ongelma on se, että markkinat rajoittuvat maapallolle. Kapitalistinen järjestelmä, jota vielä kiritetään markkinataloudella, on täsmälleen yhtä paha ongelma kuin kommunismi. (Kannattaa oikeasti lukea tuo ohjelma, se selittää hyvin myös sen, miksi demarit haluavat tuhota yrittäjät.)

Toimituksen poiminnat