*

Tauno Tiusanen

Feminismiä tarvitaan yhä

Olen yksinhuoltajaäidin lapsi. Isäni kaatui jatkosodassa. Olin tuolloin neljän kuukauden ikäinen, joten minulla ei ole isästäni mitään muistikuvia. Isäni kuoleman jälkeen jäi äitini harteille neljän lapsen yksinhuoltajuus ja evakkomatka Viipurista Raumalle.

 

Äidin elämä ei olut helppoa tätä ennenkään. Hän oli täysorpo ja kasvoi sukulaistensa hoivissa. Vaikka hän oli lahjakas, hän joutui taistelemaan oman koulutuksensa eteen, sillä sukulaiset eivät halunneet kustantaa tytön opiskelua. Vain poikien kouluttaminen nähtiin hyödyllisenä.

 

Äidilläni oli pikkuveli, josta ajan myötä kehittyi tyypillinen suomalainen tuurijuoppo. Enoni pyrki olemaan minulle isän malli, huonolla menestyksellä. Selvänä hän oli kiva kaveri, mutta epäonnistui kaikissa ryhdistäytymisyrityksissään. Enoni oli äidin viides huollettava.

 

Kasvaessani kaikki kunnolliset roolimallini olivat naisia. Kasvuympäristö heijasti suomalaista stereotypiaa: matriarkka huolehti ja otti vastuun omasta laumastaan, kun taas ryhmän aikuinen uros ryyppäsi ja rellesti, mutta kuvitteli silti jollain tapaa olevansa johtavassa asemassa.

 

Viipurissa äitini toimi tyttölyseon rehtorina. Vanhoilla päivillään hän perusti vielä uuden koulun nuoruutensa kotikaupunkiin Poriin (Malminpään keskikoulu). Aikuisena ihmettelin tätä voimanponnistusta. Äidillä oli selitys valmiina: kaikista Suomen kaupungeista Porissa oli vähiten oppikoulupaikkoja pyrkijää kohti. Olen tavannut useita Malminpään keskikoulun käyneitä, joita äitini loputon energia auttoi elämässä eteenpäin.

 

Monelta tuntuu unohtuvan, että sodan aikana ja sen jälkeisellä jälleenrakennuskaudella suomalainen yhteiskunta pyöri naisten voimin. Naiset hoitivat sekä palkkatyöt, kotityöt, että perheensä asiat. Suuri osa kyseisen aikakauden talouskasvusta oli naisten aikaansaamaa.

 

On käsittämätöntä, että naisiin suhtaudutaan edelleen alempiarvoisina. Moni yhteiskunnan kriittinen toiminto pysähtyisi ilman naisia. Heitä kohdellaan halpatyövoimana ja yhteiskunnan käytössä olevina resurssina, joita voi käskyttää palvelemaan pyyteettä isänmaataan. Vaikkapa ”synnytystalkoiden” merkeissä tai tekemällä töitä pienemmällä palkalla. Naisten arvostus näkyy erityisesti poliittisessa päätöksenteossa: jos naisia pidettäisiin tasa-arvoisina miesten kanssa, poliittisissa päättäjissä naisia olisi prosentuaalisesti yhtä suuri osa kuin väestössäkin.

 

Perinteinen suomalainen miehen rooli yhteiskunnan vapaamatkustajana tuntuu edelleen olevan vallalla. Miehet tekevät ”suuria päätöksiä”, mutta kaikki vastuu ja käytännön toteutus jäävät naisille. Jos päätös osoittautuu huonoksi, voidaan aina syyttää naisia. Suomalaisen miehen logiikalla on aina jollain tavalla naisten vika ja naisten velvollisuus korjata asia, jos oma elämä menee pieleen hänen itse tekemiensä valintojen takia.

 

Suomalainenkaan yhteiskunta ei ole tasa-arvoinen. Feminismiä tarvitaan yhä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

15Suosittele

15 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (56 kommenttia)

Käyttäjän SeijaKastari-Johansson kuva
Seija Kastari-Johansson

Kiitos tästä kirjoituksesta.

Käyttäjän mattiosaisa kuva
Matti Säisä

"On käsittämätöntä, että naisiin suhtaudutaan edelleen alempiarvoisina."

Näin on monessa kohdin mutta kun itse en lukeudu tähän joukkoon jäin ihmettelemään kuinka paljon on meitä jotka suuresti arvostamme naisia ja suhtaudumme heihin kaikin puolin tasa-arvoisesti ja mihin suuntaan ja kuinka nopeasti kehitys kohti tasa-arvoa kulkee.
Feminismin suhteen olen vähän ymmälläni, kiihkeimmissä muodoissaan nostattaa vastahankaan.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

"Perinteinen suomalainen miehen rooli yhteiskunnan vapaamatkustajana tuntuu edelleen olevan vallalla."

Kerroit että isäsi tapettiin jatkosodassa. Hän ei ainakaan tainnut olla vapaamatkustaja.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Arno Kotrolta sitten kerrassaan älyllinen kommentti siteerauksella, jossa vielä käytetään sanaa 'vallalla'.

Ilokseni voin todeta kuunnelleeni yksittäisiä Tauno Tiusasen luentoja opiskeluaikoinani ja myös keskustelleeni pitkän tovin kahden kesken tämän harvinaislaatuisen herrasmiehen ja älykön kanssa.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Eikös siinä sanottu "edelleen vallalla"? Eiköhän Suomen ole rakentaneet miehet ja naiset yhdessä, turha siinä on kumpaakaan sukupuolta vähätellä vapaamatkustajaksi.

Tiusasen kirja Narutettu sukupolvi oli kerrassaan herkullista luettavaa, suosittelen kaikille.

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki

Mistä työstä naiselle maksetaan pienempää palkkaa, kuin miehille?

Kiinnostaako naisia politiikka yhtä paljon, kuin miehiä? Onko miesäänestäjien vika, jos miehiä valitaan eduskuntaan enemmän, kuin naisia? Eikö äänestysikäisiä naisia ole kuitenkin enemmistö äänestäjistä?

En kyllä oikein voi allekirjoittaa mitään noista väitteistä ainakaan oman lähipiirini perusteella. Ehkä 70-luvulla syntyneenä minulle (ja tuttavilleni) on normaalia, että sukupuolella ei ole työskentelyssä ja kodinhoidossa mitään väliä (ellei kyse ole fyysisesti vaativasta tehtävästä, josta yleensä mies suoriutuu biologisten ominaisuuksiensa takia helpommin).

Vanhempieni ikäluokassa vielä sukupuoliroolit kyllä saattavat olla vanhakantaisia. Voikin siis sanoa, että ongelma on olemassa suurten ikäluokkien keskuudessa, mutta heidän eläköityessään ne poistuvat samalla.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Tasa-arvo on näyttänyt toteutuvan vaaleissa täydellisesti.

Ehdokkaista naisia oli noin 40%. Valituksi tuli samanverran. Tiedot löytyvät tilastokeskuksesta.

http://tilastokeskus.fi/til/evaa/2015/01/evaa_2015...

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila

"Perinteinen suomalainen miehen rooli yhteiskunnan
vapaamatkustajana tuntuu edelleen olevan vallalla."

On sääli sanoa tämä, mutta yksistään ylläoleva lause riittää tyhjentävästi kertomaan sen, minkälaisesta hölynpölystä arvostetun Tauno Tiusasen blogiavauksessa on kyse. Olisi odottanut sentään alkeellista kunnioitusta sodassa kaatunutta isää kohtaan.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Kertoisitko myös muille, minkälaisesta hölynpölystä Tiusasen blogikirjoituksessa kyse on - sen sijaan vain että toistelet sisällöllisesti olennaisesti saman asian kuin Arno Kotro edellä?

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila

Pidätän itselleni oikeuden määritellä hölynpölyksi juuri sen, minkä katson sellaiseksi. Voit pitää, parahin Heikki, itselläsi aivan yhtäläisen oikeuden.

Toivottavasti helpotan oloasi huomauttamalla, että yhdyn - suurimmalta osaltaan - siihen aika voimakkaaseen ja perusteltuun kritiikkiin, jota Tiusasen tässä blogissa käyttämä 'yksisilmäinen' retoriikka ansaitusti on jo saanut osakseen.

Kuten aiemmasta kommentistani ilmenee arvostan Tauno Tiusasta, aivan kuten kaikkia muitakin.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Yllättävä kannanotto! Tiusanen ohittaa kaikki nuoret koti-isät ja neitimäisimmätkin runopojat feministiseltä puolelta. Näkemyksen perustelut tulivat toki selviksi tekstissä esitellyn lapsuuskokemuksen kautta.

"... sodan aikana ja sen jälkeisellä jälleenrakennuskaudella suomalainen yhteiskunta pyöri naisten voimin. Naiset hoitivat sekä palkkatyöt, kotityöt, että perheensä asiat."

- Mitäs ne miehet samaan aikaan mahtoivat tehdä?

Käyttäjän PetriHmlinen1 kuva
Petri Hämäläinen

Mene kadulle, arvon professori, ja katso ympärillesi. Jokainen rakennus, jokainen tie, jokainen sähkö- ja vesijohto, ajoneuvo, lentokone, kännykkä ja tietokone on miesten suunnittelema ja rakentama.

Kukahan täällä vapaamatkustaa?

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Kovin moni suomalainen mies ei ole osallistunut lentokoneiden, ajoneuvojen, tietokoneiden - noiden vähän vaativampien teknisten luomusten suunnitteluun ja rakentamiseen. Kännyköitä sen sijaan suomalaiset miehet ovat suunnitelleet, mutta siihenkin on osallistunut niin pieni osa heistä, ettei ainakaan se vielä poista sanan 'vallalla' käytön oikeutusta.

Esimerkiksi teitä puolestaan voi tehdä ja välillä tuntuu että tehdäänkin sopivasti lasku- tai nousuhumalassa. Ja tie- sekä muu infrarakentaminen tuntuukin olevan yksi valtion tukityöllistämisen muodoista: Sinänsä täysin tarpeettomia hankkeita toteutetaan uskoakseni suurelta osin sen vuoksi, että budjettiin vain määrärahoja infrarakentamiselle varattu on, alan työtilanteen ylläpitämiseksi.

Valitettavasti olen tullut tuntemaan niin paljon esimerkkejä suomalaisista kodeista ja työpaikoilta, joissa suurimman osan työtaakasta kantavat taustalla hiljoksiin puurtavat naiset.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Suurin osa miehistä tekee aivan normitöitä vailla uraputkia. Yleensä he tekevät vielä huomattavasti eneämmän tuötunteja. Tiedot löytyvät tilastokeskuksen sivuilta.

Mutta tekstistä näkee hyvin kuinka seksististä ja sukupuolisidonnaista on vielä ajattelu nykyään.

Ehkä tämäkin kirjoitus nostettiin esimerkiksi siitä karuselliin.

http://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-200000...

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Feminismiä tarvitaan yhtä paljon kuin Etelämantereen pingviini taulutelevisiota. Ylipäätään kaikki ismit ovat enemmän tai vähemmän fanaatikkojen luomuksia ja siten jonkun oikeuksia polkevia: feminismi, kommunismi, islamismi, natsismi, rasismi jne. Yhdenvertaisuuden kannattaminen ja ajaminen on huomattavasti järkevämpää, koska se kattaa huomattavasti laajemman skaalan epätasa-arvoa kuin feminismin vouhkaama miesten tallominen omien lappusilmäpäämäärien takia.

Jo suomalainen nykylainsäädäntö takaa kaikille riittävän tasa-arvon jos lakeja halutaan soveltaa ja tulkita oikein. Ongelmakohtia edelleen on joissakin paikoissa, mutta oikaisu ei vaadi feministejä tai pingviinejä sen enempää. Pahimmat ongelmat yleensä löytyvät joidenkin miesten ja naisten vanhakantaisissa asenteisissa ja niiden päivittäminen hoituu nykynuorten modernilla ajattelulla ja asennevammaisten luontaisella poistumisella.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Feminismi ja pasifismi ovat aatteita joiden perimmäinen tarkoitus on tehdä itsensä tarpeettomiksi. Ei tarvitse avata kuin päivän lehti niin huomaa että molempien tarpeettomiksi käymiseen on vielä matkaa.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Minä kannatan vain tasa-arvoa. Feminismin kultaaika oli 1970-luvulla. Yli neljäkymmentä vuotta sitten. Viimeiset varsinaiset sovinisti-ikäpolvet kaatuvat hautaan suurten ikäluokkien myötä. Heidän todellinen vaikutuksensa yhteiskuntaan on lähivuosina enää marginaalista.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Sovittaisiko porukalla naisten ja miesten olevan parhaita ihmisiä jatkuvuuden kannalta ?

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Kaikki kunnia äidillesi ja muille lähipiirisi vahvoille naisille, mutta kertomiesi kokemusten perusteella et luultavasti tarkastele asioita objektiivisesti. Johan sen kertoo se, että ylistät äitiäsi vaikka isäsi antoi kaikkein suurimman uhrin. Hän joutui kuolemaan sodassa. Äitisi sentään sai elää.

On myös käsittämätöntä liioittelua väittää, että sodanjälkeinen Suomi olisi pyörinyt (pelkästään) naisten voimin. Kyllä suomalaiset miehetkin osallistuivat jälleenrakennukseen -- sen jälkeen kun olivat ensin henkensä ja terveytensä riskeeraten pelastaneet Suomen olemassaolon.

Feminismiä (jos oletetaan, että se tosiaan on oppi tasa-arvosta) tarvitaan yhä, mutta feminismi ei tarvitse tällaisia kirjoituksia, joissa toinen sukupuoli nostetaan jalustalle ja toista parjataan.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

Perustavanlaatuinen vallanjako ihmiskunnan historiassa tapahtui jo Nikean 300 - luvulla pidetyssä kirkolliskokouksessa, jossa puolet ihmiskunnasta suljettiin pyhän ulkopuolelle.

Aikojen saatossa, selvää parannusta sukupuolten väliseen yhdenvertaisuuteen ja valinnanmahdollisuuteen alkoi tapahtua v. 1945 YKn ihmisoikeusjulistuksen jälkeen.

Globalisaatio seuraamuksineen on asettunut vastustamaan tätä kehitystä uusine käskyineen vaatimalla muutosta aiempaan YKn julistukseen. Uskonnot asetettiin ihmisoikeuksien edelle.

Asennemuutoksia voi havaita yhteiskunnan eri tasoilla ja poliittisessa päätöksenteossa. Sankaritarinaa uusinnetaan ja ylläpidetään viihde- ja väkivaltateollisuuden tuotteista alkaen.

http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000002620612.html

Käyttäjän JouniKivel kuva
Jouni Kivelä

Aivan, mitä kristinuskon alkuun tulee, niin Rooman valtakunnassa tasa-arvo eteni harppauksi keisariajan lopulla. Esimerkiksi keisari Hadrianus yhdellä nuijan kopautuksella kielsi isän oikeuden surmata vastasyntynyt. Se rinnastettiin sen jälkee isänmurhaa vastaavaksi rikokseksi. Naiset saivat oikeuden opiskella ja tulla mukaan yheiskunnalliseen toimintaa uudella tavalla.

Tämä kaikki loppui kuin kananlento, kun nimenomaan naiset innostuivat kristinuskosta ja sen valtaantulo veti päällemme lähi-idän patriarkaatin.

Kutkuttava jännittävää nähdä, innostuatko naiset islamista, se voisi ajaa alas nyt saavutetun tasa-arvon. Britanniassa 5000 brittinaista kääntyy islamiin vuositasolla.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen mukaan kaikki ihmiset syntyvät tasa-arvoisina, joten myös ISIS:n kalifaatissa naiset ovat tasa-arvoisia, mutta he eivät saa positiivista erityiskohtelua. Niinpä naisten asema siellä on huono. Perinteisen länsimaisen ajattelun mukaan naiset ja lapset asetetaan etusijalle ja miesten pitää turvata heidän hyvinvointi positiivisen erityiskohtelun ja huomion avulla. Niinpä naisten asema länsimaissa on hyvä.

Erityisen vaarallista on se, että tasa-arvoa pyritään toteuttamaan "kuohitsemalla" Eurooppalaisia miehiä. Tällöin voidaan kysyä, että kuka estää ISIS:n kalifaatin leviämiisen Eurooppaan, kun "eunukit" siihen eivät pysty. Niinpä feminismi ja tasa-arvovaatimukset voivat johtaa naisten elämän äärimmäiseen kurjistumiseen.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Tauno opetti minulle ja monelle muulle aikanaan idänkauppaan liittyviä taustoja ja oli todella perillä opettamastaan asiasta. En olisi arvannut Taunon myös perehtyneen näin paljon naisasiaan. Oikeamielinen kirjoitus menneiden polvien naisista kun ajattelen vaikkapa vanhempieni äitejä ja mitä he joutuivat kestämään.

Nykyisten naisten kohdalla asiat ovat kyllä paljon paremmin.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

"On käsittämätöntä, että naisiin suhtaudutaan edelleen alempiarvoisina. Moni yhteiskunnan kriittinen toiminto pysähtyisi ilman naisia. Heitä kohdellaan halpatyövoimana ja yhteiskunnan käytössä olevina resurssina, joita voi käskyttää palvelemaan pyyteettä isänmaataan."

Hullujen maailmassa asiat voivat näyttää tuoltakin.

Tietenkään feminismiä ei tarvita. Se on älyllisesti epärehellinen ja jälkeenjäänyt ideologia joka saa ihmiset näkemään peikkoja. Tasa-arvolla ja feminismillä ei ole tekemistä toistensa kanssa.

Käyttäjän jukkalampinen kuva
Jukka Lampinen

Kaikilla kansainvälisesti tunnetuilla ja yleisesti käytössä olevilla hyvinvointimittareilla mitattuna suomalaisen miehen hyvinvointi on alhaisemmalla tasolla, kuin suomalaisten naisten, mutta tästä huolimatta vallitseva asioiden mieltämisen tapa korostaa naisena elämisen kurjuutta. Voidaan siis sanoa, että jotkut tahot ovat kohtalaisen tehokkaasti onnistuneet omaa agendaansa rummuttamaan esille ja saamaan sen näyttämään vallitsevalta totuudelta.

Tauno Tiusasen kirjoitus lienee osin saanut pontimensa parhaillaan julkisuudessa esillä olevasta Finlayson-casesta, joka toistelee ajatusta "naisen eurosta". Me, jotka oikeasti olemme kiinnostuneita tasa-arvon toteutumisesta Suomessa, voimme antaa itseämme viisastaa tällä YLE:n 10min miniohjelmalla "Miehen euron on 87 senttiä" vuodelta 2012 https://areena.yle.fi/1-1772118 Se kiteyttää kivasti ja vastaanotettavassa muodossa palkkatasa-arvosta käytävää keskustelua.

Yksi ydinpointti on se, että Suomessa ei vielä koskaan ole tehty tasa-arvoista palkkavertailua siinä muodossa, kuin millä tavalla EU edellyttää, että se oikein suoritettuna pitäisi tehdä.

Käyttäjän JouniKivel kuva
Jouni Kivelä

Ihailtavan rohkeasti Tiusanen kuvaa mistä hänen kaunansa miehiä ja miesauktoriteettjä kohtaan johtuu, poissa ollut isä, hulttio eno äidin rasitteena.

Mieleen tulee Kaarin Utrion kommentti televisiossa sodan ajoista. Hän näki tasa-arvo ongelmana sen että, talvisodan aikana myös säätyläisneidot olivat joutuneet pesemään rintamalta tulleita sotilaiden jäätyneitä ja usein silpoutuneita ruumiita. Hänen mielestään tämä olisi ollut sopivaa aktiviteettiä maalaistytöille, koska he olivat nähneet lehmän poijituksia ja muuta vulgääriä, että kehtasikin inha patriarkkaatti kiusta naisia tällä tavalla.

Naisilla, myös porvarisnaisilla, oli tässä työssä todella suuri vastuu, heidän harteilleen se jäi. Missähän ne vastuuta pakoilleet miehet oikein luurasivat? Ei niitä siellä näkynyt, vai oliko ne ihan käden ulottuvilla.

Käyttäjän mikasatta kuva
Mika Sarivaara-Satta

Blogisti voisi nyt sivistää minua, kertomalla mitä oikeuksia miehillä on jotka naisilta puuttuu?

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Yksi konkreettinen ilmiö näistä kommenteista puuttuu. On tiettyjä naisvaltaisia aloja, joissa palkkataso on selkeaästi miesvaltaisia aloja alempi. Esimerkiksi sairaanhoidon tehtävissä palkkataso on surkea. Vaikka koulutusmäärät ovat korkeat, niin vajausta pakkaa olemaan alalla, kun vastavalmistuneet huomaavat eron teorian ja käytännön välillä. Sairaanhoitajan ei kannata verrata palkkaansa esimerkiksi pitsanpaistajan palkkaan,jossa koulutusvaatimusta ei ole. Silmät voivat aueta.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Suorittavasta työstä kolmen tonnin keskipalkka sairaanhoitajille ei kyllä tosiaankaan ole huono. Toki hajontaa sopisi olla enemmän, niin eritasoista hoitajaa tuolla pörrää.

Käyttäjän TarjaPitknen kuva
Tarja Pitkänen

Pekka P. Kokemuslisät ja vakituisen toimen sairaanhoitajat saavat kutakuinkin siedettävän palkan mutta vastavalmistuneet ovat hyvin huonossa asemassa.

1990-luku muutti kaiken. Sairaanhoitajien työ on Suomessa stressaavaa ja vaativaa eikä Suomen työelämä tunne (tietääkseni) joustoja työajoissa. Päinvastoin olen kuullut nuorten sairaanhoitajien (joilla on lapsia) kertovan, että jopa vapaapäiviltäkin maanitellaan töihin. Toinen raskas asia on, että työvuoron jälkeen työnantaja pystyy pakottamaan hoitajan tekemään toisen vuoron lisää.

Voi olla ja toivottavasti välitysfirmat ja sairaaloiden sisäiset sijaispalvelut toimivat kuitenkin - ellei, en suosittele äideiksi unelmoivia hoitoaloille vuorotyöhön.

Naisten aloilla on paljon moitittavaa ja korjattavaa. Suomen isät saavat tunnustukseni mutta poliitikot tietenkään eivät.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #45

Vastavalmistuneet ovat aina "huonossa asemassa". DI saattaa hyvinkin jäädä sairaanhoitajan tasolle. Ajan kanssa tilanne korjaantuu kun oikeaa osaamista karttuu.

Terveydenhuollon resurssit ovat kasvaneet jatkuvasti. Palkat ja työntekijöiden määrät luonnollisesti vaikuttavat toisiinsa. Jos sairaanhoito olisi yhtä edullista järjestää yöllä kuin päivällä, totta hemmetissä siinä yövuorossakin olisi populaa kuin pipoa. Tilat ja laitteet saataisiin tehokkaaseen käyttöön ja kokonaisuus voittaisi.

Hoitoala on yksi vaihtoehto monien joukossa. Palkka voi jäädä hiukan alemmaksi kuin vientialan dippainssillä mutta vastaavasti pelkoa työttömyydestä laskusuhdanteessa ei ole.

Käyttäjän TarjaPitknen kuva
Tarja Pitkänen Vastaus kommenttiin #47

Pekka P. Sairaanhoitajan huonolla asemalla tarkoitan sitä, että 1990-luvusta lähtien hoitajia on roikutettu sijaistöissä - ei ole vakinaistettu vaikka työn tekijää on tarvittu jatkuvasti. Tehy-ammattiliittona sentään pystyi riitauttamaan erään muistamani tapauksen ja sairaanhoitaja sai vakinaisen toimen.

Kiitos Esko Aholle sillä kovalla juustohöyläpolitiikallaan hoitajat ajettiin massatyöttömyyteen 90-luvulla. He menivät tehtaisiin, liike-elämään ja kouluttautuivat muille aloille. Eivät tulleet koskaan takaisin. Ruotsiin, Norjaan ja Iso_Britanniaan mentiin joukoittain.

Sitten oltiinkin tilanteessa, jossa sairaanhoitajista oli pula. Heitä haalittiin Espanjasta Kotkaan, Vaasaan ja Satakuntaan. Suomalaisilta ei onnistunut tämä rekrytointi. Satakunnasta ainakin espanjalaiset häipyivät ulos maasta tekemään oikeita sairaanhoitajan töitä.

Jos ymmärsin, sinä uskot, että yövuorossa olisi hohtoa ja laitteet ja tilat olisivat tehokkaassa käytössä. Mutta mikä kokonaisuus voittaisi, mitä tarkoitat?

Yö on nukkumista varten kaikkialla. Henkeäpelastavassa ympärivuorokautisessa hoidossa tilat ja tekijät ovat täydessä työntouhussa yötäpäivää. Kuopiosta on kuulunut hiljan, että tehohoito- tai päivystystyöntekijät ovat hyvinkin ahtaalla.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Pizzakokin palkka keskimäärin 1660 ton mukaan. On varmaan todllisuutta. Työtoverini poika työskentelee sellaisena. Tuntipalkka hiukan yli kympin.

http://www.palkkadata.fi/salaryinfo/hotelli-ravint...

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Naisia kuolee työtapaturmissa huomattavasti vähemmän kuin miehiä, onko kuollut yhtäkään historiassa, valitsevat siis turvallisemman alan.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Suomalaisen miehen sota-aika opetti ymmärtämään naisen arvon. Ymmärtääkö nainen tänään omaa arvoaan, jos tukee suurmoskeijahanketta maahamme. Moskeijassa naisille ja miehille erilliset rukoustilat. No, onhan nainen kuukautisineen hetkittäin saastainen ja herran huonetta ei tule saastuttaa.

tom brunila

"Naisten arvostus näkyy erityisesti poliittisessa päätöksenteossa: jos naisia pidettäisiin tasa-arvoisina miesten kanssa, poliittisissa päättäjissä naisia olisi prosentuaalisesti yhtä suuri osa kuin väestössäkin."
Vaikuttaa siltä, että prof. Tiusasella ei ole oikein selkeää käsitystä siitä kuinka maassaamme käytössä oleva poliittinen järjestelmä, edustuksellinen demokratia, toimii. Äänestäjät valitsevat sen jonka katsovat parhammamksi hoitamaan yhteisiä asioita. Jotta Tiusasen kaipaama "tasa-arvo" toteutuisi täytyisi paikat jakaa tasan miesten ja naisten kesken. Tai sitten määrättäisiin, että naiset saavat äänestää vain naisia ja miehet vastaavasti vain miehiä! Eikä näillä kummallakaan ole mitään tekemistä demokratian kanssa.

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila

"Suomalaisen miehen logiikalla on aina jollain tavalla naisten vika ja naisten velvollisuus korjata asia, jos oma elämä menee pieleen hänen itse tekemiensä valintojen takia."

Tuota luokkaa olevan hengentuotteen voisi odottaa löytyvän 'hikipedia'-tiedostojen kätköistä. Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että tunnettu emer.prof. esittää sen ilmeisen vakavissaan.

Vai olisiko kelpo 'professorin' blogi sittenkin vain huonosti harkittua huumoria.

Käyttäjän TarjaPitknen kuva
Tarja Pitkänen

Mika Saarivirta-Satta! Miehellä on mahtava oikeus ja perimä olla synnyttämättä.

Ja kun nainen on synnyttänyt ensimmäisen kerran senjälkeen vasta alkavat elämän tositalkoot!

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

On naisillakin oikeus olla synnyttämättä.

Käyttäjän TarjaPitknen kuva
Tarja Pitkänen

Jani K. Niin kyllä mutta kuitenkin he synnyttävät! Ja naiselle on tärkeää, että odotus ja synnyttäminen on arvostettua ja turvallista. Hoitaja ja kätilö pitävät odottavaa kuin silmäterällään. Ja sittenhän siinä on se kolmas yhtä tärkeä kumppani - isä!

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #44

Joo, totta, mutta alkuperäinen kysymys, johon vastasit, kuului, että mitä sellaisia oikeuksia miehillä on, joita naisilla ei ole. Siihen "oikeus olla synnyttämättä" ei ole oikea vastaus. Tosiasia on, että Suomessa miehillä ei ole mitään sellaisia oikeuksia, joita naisilla ei olisi.

Käyttäjän TarjaPitknen kuva
Tarja Pitkänen Vastaus kommenttiin #49

Jani Korhonen. Olin vastannut sinulle, en alkuperäiseen.

Tauno Tiusanen:"Perinteinen suomalainen miehen rooli yhteiskunnan vapaamatkustajana tuntuu edelleen olevan vallalla."

Päätelmä: Feminismiä tarvitaan yhä.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #50

Tarja Pitkänen: "Jani Korhonen. Olin vastannut sinulle, en alkuperäiseen.

Kommentistasi #35 ymmärsin, että vastasit Mika Sarivaara-Sattalle (kommentti #27), joka kysyi, mitä sellaisia oikeuksia miehillä on mitä naisilla ei ole.

- "Tauno Tiusanen:"Perinteinen suomalainen miehen rooli yhteiskunnan vapaamatkustajana tuntuu edelleen olevan vallalla."

Päätelmä: Feminismiä tarvitaan yhä."

Minusta taas tuntuu, että suomalaisen miehen rooli yhteiskunnan vapaamatkustajana ei ole vallalla. Lisäksi minusta tuntuu, ettei tuollaista roolia ole oikeastaan koskaan ollutkaan. Päätelmä: feminismiä ei tarvita?

Käyttäjän TarjaPitknen kuva
Tarja Pitkänen Vastaus kommenttiin #51

Janille. Kyllä vanhakantainen rooli oli vallalla ja se oli aivan itsestäänselvyys miehille. Ei puhettakaan mistään kompromisseista naisen kanssa. Mutta tuolla edellä sen sanottiin murtuneen kun tietty ikäpolvi alkoi vanhenemaan ja kuolemaan. Se oli miehen kommentti!

Vanhanajan vihkimissanoissa kuvataan naisen alisteisuutta mieheen nähden.

Pahimmoillaan tuo miesvalta näkyi ja tuntui ennen maataloissa. On monia tarinoita, että isännät käyttäytyivät kuin patruunat vaikkei mitään suurta maatilaa ollutkaan.

Mieheen tullaan kohdistamaan suuria odotuksia edelleen eikä näitä perustavanlaatuisia asioita voi muuttaa kokonaan. Suomessa saa sentään rakastua vapaasti ja valita kumppaninsa, ettei tarvitse mennä suvun odotusten mukaan.

Minun huomioni on, etteivät nuoren ikäpolven miehet ole vapaamatkustajia omassa elämässään. He haluavat henkilökohtaisesti saada lujan suhteen omaan lapseensa heti kun lapsi on syntynyt.

Käyttäjän JouniKivel kuva
Jouni Kivelä Vastaus kommenttiin #52

Minna Canthin Niskavuoren Heta kertoo hieman toisenlaista tarinaa. Heta kokee narsistisen pettymyksen kun sulhanen onkin pienen talon isätnä. Kun isänä sitten kovalla raadanalla saa uuden komean pytingin ja valitaa ihan lautamieheksi, hän saa Hetalta vain halveksuvia tuhaduksia, kuten aina.

Itse kasvoin isovanhempieni tilalla, he olivat 1900-luvun alussa syntyneitä, samoin muu kylän vanhempi väki, mielestäni he olivat täysin tasa-arvoisia. Miehet tekivät miesten kotityöt, naiset naisten ja lapset lasten. Jos joku ryhmä sota-ajalta on kokonaan unohdettu se on juuri lasten työpanos. Hevosiakin on muistettu.

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila

"Secrete amicos admone; lauda palam. Advise friends in secret; praise them openly."

Tiusaseen olisi hyvä soveltaa yllä mainittua periaatetta. Silti palaan kriittiseen arviointiin siteeraamalla tätä TT-lauselmaa: "Kasvuympäristö heijasti suomalaista stereotypiaa: matriarkka huolehti ja otti vastuun omasta laumastaan, kun taas ryhmän aikuinen uros ryyppäsi ja rellesti, mutta kuvitteli silti jollain tapaa olevansa johtavassa asemassa."

Tuollainen stereotypia (!!) on äärimmäisen loukkaava suomalaisia miehiä, heidän valtavaa enemmistöään, kohtaan. En voi olla hämmästelemättä Tiusasen, hädin tuskin sodan jaloista selvinneen, herjaavaa asennetta isiämme kohtaan.

Minun isäni meni asepalvelukseen syyskuussa 1939. Hän oli rintamasotilaana niin talvi- kuin jatkosodassakin jahdaten lopuksi vielä saksalaisia Muonioon saakka. Raskas sotapalvelus vei hänen terveytensä. Siitä huolimatta hän viljeli yksin maatilaansa ja huolehtien sen ohessa rakkaasta vaimostaan, äidistäni, joka oli sairastunut kohtalokkaaseen keuhkotuberkuloosiin.

Molemmat vanhempani menehtyivät 1950-luvun lopulla ollessani muutaman vuoden ikäinen. Minä kunnioitan ehdoitta kumpaakin vanhemmistani yhtäläisellä tavalla. Tauno Tiusasen stoori ei edusta minkäänlaista stereotypiaa suomalaisesta miehestä - ei ainakaan minun silmissäni.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

Bolgin teksti on Suomen sodanaikaisen historian kuvausta naisen elämästä ja näkökulmasta. Aiheellinen kirjoitus 100 - vuotisen Suomen vaietuista sodan sankareista.

P.S. Miten Suomen hallitus kohtelee sankareitaan, jotka ovat nyt tämän päivän vanhuksia ?

Käyttäjän JouniKivel kuva
Jouni Kivelä

Naisten panosta sodissa on syytä muistaa. Yksi tärkeä syy miksi näin ei riittävästi ole tehty on se, että rauhanehtoihin kuului fasististen järjestöjen lakkauttaminen. Niitähän olivat voittajien mielestä suojeluskunnat ja lotat. Lotista puhuminen esim. 70 suurin piiretin tabu mm. kouluhistoriassa.

Suuna ja päänä lottia mollasivat juuri stalinistit. On historian ironiaa, että nyt jopa samat henkilöt paasaavat naisten tärkeästä ja unohdetusta roolista sodissa.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

Muistan tuon paheksunnan lotista myös huonoina naisina. Jossain vaiheessa heidän historiaansa avattiin jonkin verran, mutta näyttäisivät jäälleen pudonneen sankarikyydistä.

P.S. Itsenäisyyspäivänä monilapsinen äiti palkitaan sankarina...

Käyttäjän TarjaPitknen kuva
Tarja Pitkänen

Kyllä naisia onneksi muistetaaankin mutta puhujat eivät ole kirjoittamassa sodan ajan naisista somessa. Minun ikäiseni naiset muistelevat kunnioituksella äitejään ja ovat valottaneet heidän osuuttaan lottina sodan aikana. Myöskin kotiin jääneiden perheiden äideillä ja naisilla oli kovaa. Kolmas ryhmä olivat leskeksi jääneet naiset ja heidän perheensä.

Tauno Tiusanen ja sinä tässä tuotte arvonantonne menneen ajan naisille ja samalla tunnustusta naisen merkitykselle. Kritiikin kanssa! Se on valtavan hienoa!

Suuri ero entisiin aikoihin on se, että kodinkoneet, maanviljelys, karjanhoito sekä metsätyöt ovat paljon helpompia nyt kuin noina raskaina sodan aikoina. Siksi sota ja senjälkeinen elämä on uskomattoman hieno miehen ja naisen selviämishistoria.

Nykyään on yhä helpompi olla nainen perinteisissä raskaissa töissä.

Käyttäjän RaimoELaaksonen kuva
Raimo E. Laaksonen

Kaisu Tiusasen entisenä oppilaana muistelen hänen kumitossujaan. Oheisessa kuvassa saattaa olla tuttuja henkilöitä blogistille. Rehtori Tiusanen alarivissä keskellä.

https://scontent-arn2-1.xx.fbcdn.net/v/t1.0-9/1653...

Käyttäjän TarjaPitknen kuva
Tarja Pitkänen

Mielenkiintoinen kirjoitus! Tyylistä. Tauno Tiusanen pani lyhyen, ärsykkeellisen otsikon. Pakko avata. Senjälkeen hän pani henkilönsä peliin. Pakko jatkaa lukemista. Sitten hän teki paljastuksia . . . "ryyppäsi ja rellesti" jne. Tiusanen puhui tosiasiaa.

Ps. Vastasin Jouni Kivelälle alunperin mutta kiitos käy Liisallekin!

Käyttäjän MarjaWolski kuva
Marja Wolski

Tosi hyvä otsikko ja tosi hieno äiti, eikä pojassakaan ole mitään vikaa! Olen monia kertoja kuunnellut Tiusasen komentteja, ja kunnioittanut hänen fiksuuttaan, mutta tätä lapsuuden asiaa en ole tiennyt.

Tiusanen, kirjoituksesi oli hieno! Kunnianosoitus äidillesi, sekä itsellesi, ja ihmisille jotka haluavat toimia hyvän ja oikean puolesta. Sain pontta tykätä ja muistaa omaa mummoani, joka oli huutolaistyttö, Savosta, Suonenjoelta, joka ei koskaan ollut paha, eikä omanvoitonpyyntinen, sitäpaitsi on mun hyvä kaveri (vieläkin!) - ja omaa äitiäni, jolta äiti kuoli kun hän oli 7-vuotias. Elätti itsensä ja meidän perheen, oli neuvokas, vaikka oli käynyt vain neljä vuotta senaikaista kansakoulua. Ei ihan tyhmä tyttö.

Nää kummatkin oli niitä jälleenrakentajia, jotka eivät työtä pelänneet. Mummo piti huolen että musta tuli meidän suvun ensimmäinen ylioppilas.

Olivat melkoisia naisasia-naisia myöskin!

Käyttäjän MarjaWolski kuva
Marja Wolski

Tosi hyvä otsikko ja tosi hieno äiti, eikä pojassakaan ole mitään vikaa! Olen monia kertoja kuunnellut Tiusasen komentteja, ja kunnioittanut hänen fiksuuttaan, mutta tätä lapsuuden asiaa en ole tiennyt.

Tiusanen, kirjoituksesi oli hieno! Kunnianosoitus äidillesi, sekä itsellesi, ja ihmisille jotka haluavat toimia hyvän ja oikean puolesta. Sain pontta tykätä ja muistaa omaa mummoani, joka oli huutolaistyttö, Savosta, Suonenjoelta, joka ei koskaan ollut paha, eikä omanvoitonpyyntinen, sitäpaitsi on mun hyvä kaveri (vieläkin!) - ja omaa äitiäni, jolta äiti kuoli kun hän oli 7-vuotias. Elätti itsensä ja meidän perheen, oli neuvokas, vaikka oli käynyt vain neljä vuotta senaikaista kansakoulua. Ei ihan tyhmä tyttö.

Nää kummatkin oli niitä jälleenrakentajia, jotka eivät työtä pelänneet. Mummo piti huolen että musta tuli meidän suvun ensimmäinen ylioppilas.

Olivat melkoisia naisasia-naisia myöskin!

Käyttäjän MarjaWolski kuva
Marja Wolski

Tosi hyvä otsikko ja tosi hieno äiti, eikä pojassakaan ole mitään vikaa! Olen monia kertoja kuunnellut Tiusasen komentteja, ja kunnioittanut hänen fiksuuttaan, mutta tätä lapsuuden asiaa en ole tiennyt.

Tiusanen, kirjoituksesi oli hieno! Kunnianosoitus äidillesi, sekä itsellesi, ja ihmisille jotka haluavat toimia hyvän ja oikean puolesta. Sain pontta tykätä ja muistaa omaa mummoani, joka oli huutolaistyttö, Savosta, Suonenjoelta, joka ei koskaan ollut paha, eikä omanvoitonpyyntinen, sitäpaitsi on mun hyvä kaveri (vieläkin!) - ja omaa äitiäni, jolta äiti kuoli kun hän oli 7-vuotias. Elätti itsensä ja meidän perheen, oli neuvokas, vaikka oli käynyt vain neljä vuotta senaikaista kansakoulua. Ei ihan tyhmä tyttö.

Nää kummatkin oli niitä jälleenrakentajia, jotka eivät työtä pelänneet. Mummo piti huolen että musta tuli meidän suvun ensimmäinen ylioppilas.

Olivat melkoisia naisasia-naisia myöskin!

Marja-Liisa Kangas

Feminismiä todella tarvitaan, muutoin ei päästä tasa-arvoiseen Suomeen! Minulla oli ilo olla Kaisu Tiusasen oppilaana Porin tyttölyseossa 50-luvulla, hyvät muistot!
Omalla kohdallani koulutielle innosti äidin lisäksi itsekin kovin opinhaluinen isäni, jonka mielestä tytöt pitää kouluttaa, ja niin minusta tuli suvun ensimmäinen ylioppilas.

Toimituksen poiminnat