*

Tauno Tiusanen

Inhimillinen pääoma

Taloustieteen avainsanoihin kuuluu ”allokointi”, mikä tarkoittaa sitä, että kansantalouden käytössä olevat resurssit pitäisi ohjata parhaaseen mahdolliseen käyttötarkoitukseen. Pääomien osalta tämä tarkoittaa sitä, että jokainen säästetty rahayksikkö pitäisi ohjata siihen käyttöön, joka tuottaa parhaan mahdollisen tuoton.

 

Talouskasvua on kahdenlaista, määrällistä (ekstensiivinen) ja laadullista (intensiivinen). Kärjistettynä määrällisessä kasvussa tavoitteena on saada savuttavan tehtaan liukuhihnalta ulos tavaraa mahdollisimman paljon tavaraa laadusta välittämättä. Laadullinen talouskasvu taas on sitä, että keksimme uusia toimintatapoja ja teknologioita, joiden avulla asiat voidaan tehdä paremmin ja tehokkaammin. Esimerkiksi aurinkopaneelien hinnan lasku on hyvä esimerkki laadullisesta talouskasvusta. Energian tuotannon hinta laskee, luontoa säästyy, sekä luodaan uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja. Laadullinen talouskasvu ja hyvinvoinnin kasvu kulkevat käsi kädessä.

 

Laadullinen kasvu perustuu siis teknologiseen kehitykseen ja tuottavuuden kasvuun, eikä siihen, että tuotannontekijöitä (pääoma, luonnonvarat, työvoima) lisätään määrällisesti. Ainoa järkevä tapa kasvattaa taloutta pitkällä tähtäimellä on laadullinen kasvu. Määrällisessä kasvussa ennen pitkää tulee vastaan pienenevien tuottojen laki. Jos omistat 10 terästehdasta, ja perustat tehtaan numero 11, siitä saatava hyöty on pienempi. Syynä on se, että tehdas numero 11 luo lisää tarjontaa markkinoille, jolloin teräksen hinta laskee.

 

Laadullisen kasvun kannalta tärkein tuotannontekijä on inhimillinen pääoma. Inhimillistä pääomaa pitää kartuttaa niin, että koko väestölle tarjotaan mahdollisimman hyvä peruskoulutus. Tämän jälkeen inhimillistä pääomaa on ”allokoitava” eri aloille niin, että henkilökohtaiset ominaisuudet jokaisen ihmisen kohdalla otetaan huomioon.

 

Allokointi tarkoittaa tässä sitä, että jokainen yksilö tekee uravalintansa omien mieltymystensä mukaisesti, mutta harkitsee samalla valitun alan ansaintamahdollisuuksia. On täysin absurdia kuvitella, että ihmisten ohjaaminen sukupuolen perusteella eri aloille olisi yhteiskunnan (saati yksilön) kannalta optimaalista. Viime vuosina Pisa-tutkimuksissa tytöt ovat ajaneet poikien ohi matemaattisissa taidoissa. Sitä suuremmalla syyllä tyttöjä pitäisi kannustaa matemaattisille ja teknisille aloille. Naiset tulisi myös ottaa vakavasti näillä aloilla. Laadullinen talouskasvu edellyttää, että inhimillistä pääomaa käytetään optimaalisella tavalla.

 

Yhteiskunnan velvollisuus on pitää huolta inhimillisestä pääomastaan. Yhteiskunnan turvaverkkojen täytyy toimia. Ansiotason täytyy olla kansainvälisesti kilpailukykyinen. Jos inhimillisestä pääomasta ei pidetä huolta, on vaarana, että se karkaa ulkomaille. Esimerkiksi viime vuosikymmenellä Liettuassa 75% lääketieteen opiskelijoista harkitsi lähtöä paremman ansiotason perässä. Tällöin yhteiskunta maksaa koulutuksen, mutta suurin osa tuotoista jää saamatta.

 

Huolenpitoa on myös, että alaa pystyy vaihtamaan joustavasti, mikäli valinta on syystä tai toisesta osoittautunut vääräksi. Kouluttautuminen uuteen ammattiin pitäisi olla mahdollista kaikille.

 

Jokaisen kansantalouden kannalta on tärkeää, että inhimillisen pääoman kokonaismäärä on mahdollisimman suuri. Syntyvyyden lasku on yleinen trendi jälkiteollisissa maissa. Sitä on mahdotonta muuttaa, koska emme halua elää totalitarismissa. Ainoat tavat kasvattaa inhimillistä pääomaa ovat maahanmuutto ja koulutus. Taloustieteenkään kannalta ei ole mitään merkitystä sillä, mistä ihminen on peräisin. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila

Tiusanen: "Syntyvyyden lasku on yleinen trendi jälkiteollisissa maissa. Sitä on mahdotonta muuttaa, koska emme halua elää totalitarismissa. Ainoat tavat kasvattaa inhimillistä pääomaa ovat maahanmuutto ja koulutus."

Syntyvyyden kasvua siis esiintyy Tiusasen mielestä vain totalitarismissa!
Prof.emer. on väestöpoliittisen "merkelinsä" lukenut. Willkommen alle Ausländer hier. Suomalaiset naiset on lopultakin vapautettava epätasa-arvoisista synnytyksen tuskista.

Hyvä on; kärjistin hieman Tiusasen allokatiivista linjausta. Mutta pääasia kävi selville. Tiusasen kaltaiset väestöromantikot näkevät maahanmuutossa pelkästään inhimillisen pääoman positiivisen muutoksen. Tuota yksisilmäistä näkemystä voi hyvällä syyllä kutsua 'päät-tukevasti-pensaassa' allokaatioksi.

En halua kovasti moittia blogistia, mutta hieman kokonaisvaltaisempaa, laajempaa, rehellisempää ja realistisempaa näkökulmaa sopisi odottaa oppineelta mieheltä.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

"Ainoat tavat kasvattaa inhimillistä pääomaa ovat maahanmuutto ja koulutus. Taloustieteenkään kannalta ei ole mitään merkitystä sillä, mistä ihminen on peräisin. "

Eikö sentään maahanmuuttokin ole laadullinen eikä vain määrällinen kysymys, siinä kuin koko talouskasvukin?

Kai jotain merkitystä on mm. sillä, mikä koulutustaso maahantulijoilla on, vai ovatko he esimerkiksi lukutaidottomia. Kulttuurista merkitystä esim. naisen asemalle ei pidä aliarvioida siinäkään, pidetäänkö tulijoiden kulttuurissa toivottavana naisten työskentelyä kodin ulkopuolella.

Miten tämä ilmiö on arvioitavissa inhimillisen pääoman mittapuilla?

http://simogrnroos.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242152...

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

Harmillista, että valtion toimesta, kotimaista inhimillistä pääomaa on ollut kytkettynä yksityisen piiriin, josta seurauksena nyt osaavan työvoiman pula.

Jaan Hannu Monosen huolen ajatuksesta, maahanmuuton mukanaan tuomasta työvoiman laadullisuudesta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"valtion toimesta, kotimaista inhimillistä pääomaa on ollut kytkettynä yksityisen piiriin, josta seurauksena nyt osaavan työvoiman pula."

Mitä tarkoitat?

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

Yksityisen elämän piiri ja julkisen elämän piiri, ovat sosiaalisen elämän rakenteita. Jos ne ovat voimakkaasti sukupuolittuneita (esim. naiset hoitovapaalla n. 95 %), niin se aiheuttaa vinoutumaa ja kotoperäistä työvoimapulaa jossakin vaiheessa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Julkisuus

Toimituksen poiminnat