*

Tauno Tiusanen

Kaikki blogit puheenaiheesta Informaatiosodankäynti

Joka ei historiaa tunne, ei voi uuttakaan ymmärtää

Valtioiden harjoittama tiedustelu on yksinkertaisimmillaan tietojen hankintaa toisesta maasta. Näin puhtoista ja vilpitöntä se tuskin on missään ollut.

Esimerkiksi Neuvostoliiton harjoittama vakoilu Suomessa oli paljon muutakin kuin tietojen hankintaa. Siinä pyrittiin vaikuttamaan voimakkaasti toisen maan asioihin.

Meillä se onnistui niin hyvin, että aloimme itsekin ottaa aktiivisesti osaa prosessiin. Muu maailma antoi sille nimenkin, ”suomettuminen”.

Tutkimus ja puolueettomuus

Tutkimus luo edistystä. Keskimääräinen elinodote on noussut penisilliinin keksimisen jälkeen. Syöpä ei enää johda aina kuolemaan.

 

Luonnontieteiden ohella yhteiskuntatieteet ovat monipuolistuneet ja kehittyneet valtavasti sadassa vuodessa. Mikään niistä ei kuitenkaan ole eksaktia, täysin ”objektiivista tiedettä” niin kuin luonnontieteet ovat. Tutkimustulokset sisältävät aina mielipiteen, mutta sen tulee perustua analysoituun tietoon, havaintoihin ja aineistoihin.

 

Identiteettivarkauksin Stubbia vastaan

Valtiovarainministeri Alexander Stubbin toimintaa kritisoineen ja puoluejohtajan vaihtamista vaatineen huolestuneen kokoomusaktiivin teksti näyttää äkkiseltään uskottavalta. Pitkäaikainen puoluetoimija Vantaalta on pahoillaan sinänsä osaavan puheenjohtajan epäonnistumisista. Jostakin syystä "Riitta Pestolasta" ei kuitenkaan löydy tietoja oikein mistään. Henkilöä ei myöskään löydy Fonecta Finderilla eikä Google osaa kertoa hänestä mitään.

Infosodan melkeissä medialukutaito entistä tärkeämpää

Tohtori ja tutkija Saara Jantunen kirjoitti selkokielisen kirjan venäläisten infosodasta. Kirja on kirvoittanut vilkasta keskustelua tärkeästä aiheesta. Myös Uuden Suomen päätoimittaja Markku Huusko pisti lusikkansa soppaan. Hän kirjoittaa asiaa, mutta ote myös lipsuu.

Huusko niputti yhteen EU-kriittisyyden, maahanmuuttokriittisyyden ja venäjämyönteisyyden. Sehän ei tietenkään ole mitenkään totta. Se on jopa nykykielellä sanottuna trollaamista.

Onko Suomi ulkoistanut ulkopolitiikansa 1300 kilometriä pitkälle itärajalle?

Torstaisessa Infosota-kirjan julkaisutilaisuudessa sotatieteen tohtori Saara Jantunen sanoi kaksi osuvaa totuuden lausetta suomalaisesta ulko- ja turvallisuuspolitiikasta:

"Jotkut poliittiset päättäjät haluavat ulkoistaa vastuun vaikeista päätöksistä muille kuin omalle yhteiskunnallemme. Suomettumisen aikaan haikaillaan takaisin."

"Suomettumisnostalgia ja merkitykseltään uudelleen määritelty Paasikivi-Kekkos-retroilu ovat ajatusmalleja, jotka toimivat keinoina välttää päätöksentekoa ja älyllistä itsenäisyyttä."

Identiteetitön sodankäynti (Non-Identity Warfare)

Odysseuksen tarinassa kyklooppi piti vankinaan Odysseusta ja hänen miehiään. Kyklooppi söi kaksi miehistön jäsentä joka päivä. Viekas Odysseus päätti lahjoa kykloopin viinillä ja saikin häneltä lupauksen säästää Odysseus viimeiseksi. Kyklooppi kysyi lahjan antajan nimeä, johon Odysseus vastasi: ”Nimeni on Ei kukaan”. Kun Odysseus viimein puhkaisi kykloopin silmän yöllä ja pakeni, ei kyklooppi kyennyt nimeämään hyökkääjää. ”Kuka sinut sokaisi?” kysyivät toiset kykloopit. ”Ei kukaan”, vastasi sokea kyklooppi.

Lehdistön rooli Ukrainan kriisissä.Turvallisuuden tunteen kriisi Suomessa osa 3

Venäjä ja oma mediamme ovat pelotelleet meidät takaisin kylmän sodan aikaisiin tunnelmiin. Kansalaiset eivät luota maanpuolustukseen pelätessään uutta ja ihmeellistä hybridisodankäyntiä, Nato-optio todennäköistyy, informaatiosota jyllää ja puolustusmäärärahoja kasvatetaan.

Miksi hybridisodankäynti pelottaa?

Henkinen puolustus lähtee kansasta

Informaatiosodankäynnistä on viime aikoina puhuttu kyllästymiseen saakka. Asiantuntijana siitä täytyy tietysti olla mielissään – onhan alan ymmärryksen lisääminen ollut välillä kuin kivireen vetämistä. Syy on yksinkertainen: sotilaat ajattelevat määrällisesti. Operatiivisessa suunnitteluprosessissa kaikki pitää mitata. Kun sotilas törmää laadullisiin tekijöihin, hän ahdistuu. Eversti kysyy, missä on mittari? Miten mitata vaikkapa maanpuolustustahtoa?

Venäläiset hävittäjät käyttivät Finnairin matkustajakoneita maaleina

Malaysia Airlinesin lennon MH17 alasampuminen herätti varsin vähän reaktioita Euroopassa ja muualla maailmassa, ainakin verrattuna teon häikäilemättömyyteen ja törkeyteen.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä