*

Tauno Tiusanen

Kaikki blogit puheenaiheesta Vallankaappaus

Miksi vapaussodasta vaietaan vielä 100-vuotisjuhlavuonnakin?

Se, että 100-vuotisjuhlan kunniaksi on tilattu teloitusaiheinen juhlaraha kansalaissodasta, osoittaa, että historiaa käsitellään ikään kuin Neuvostoliitto olisi edelleen olemassa ja kommunismi voimissaan.

Ajatusta kaksipuoleisuudesta olisi voitu hyödyntää tuomalla edes kolikon toisella puolella esiin se itsenäisyyden kannalta oleellinen asia, että kansalaissota liittyi Suomen vapaussotaan. Vapaussota-aiheista kuvitusta ei taida kuitenkaan olla julkaistu erityisemmin toisen maailmansodan jälkeen. Vanhoista valokuvista niitäkin löytyy.

Tuhoon tuomittu vallankaappaus

Tiedotusvälineissä on muisteltu Moskovan vallankaappauksen 25-vuotispäivää. Elokuussa 1991 tapahtuneen vallankaappauksen tarkoituksena oli pelastaa ”ensimmäisen sosialistimaan” valtaeliitin feodaaliset edut, mutta se johtikin lopulta Neuvostoliiton jättivaltion hajoamiseen. Itse tapahtuma oli rauhallinen, mutta tämän historiallisen tapahtuman loppulaskua maksetaan edelleenkin ihmishenkien menetyksillä Ukrainassa.

 

Turkkilainen Pokèmon Go

Viime päivien uutisia ovat hallinneet varsin erilaiset tapahtumat, joista voi myös löytää yhteläisyyksiä. Turkin epäonnistunut vallankaappaus ja Pokèmon Go-pelin aiheuttama huuma ovat saaneet ihmiset kaduille.

Turkissa presidentti Erdogan suojatteineen metsästää vallankaappaukseen osallisia ja nykyhallintoa vastustaneita sotilaita ja virkamiehiä. Pokémon Go:ssa taas jahdataan pelihahmoja.

Molemmissa ajojahti näyttää olevan yhtä kiihkeää.

Yhdysvaltain liittolaisuus koetuksella Turkin kanssa

Kylmän sodan aikana Natoon vuonna 1952 liittynyt Turkki muodosti liittokunnan eteläisen falangin Neuvostoliitoa vastaan. Yhdessä 1950-luvulla solmittujen puolustusliittojen CENTO:n, SEATO:n ja ANZUS:n kanssa Yhdysvallat pyrki eristämään neuvostoimperiumin Euraasian sydänmaille. Turkin geopoliittisesta asemasta johtuen sillä oli myös tärkeä rooli Lähi-idän valtapolitiikassa ainoana sekulaarisena muslimimaana yhdellä maailman räjähdysherkimmistä alueista. Näin Turkista muodostui erityisesti Yhdysvalloille erittäin tärkeä liittolainen, ei pelkästään sotilaallisesti vaan myös poliittisesti.

Hyvällä politiikalla ja kansainvälisellä oikeudella sotaa vastaan

Aluepommitus kohdistuu suurten kaupunkien siviiliväestöön. Siinä näkymässä komentajan piirtämien viivojen sisäpuolelle jäänyt ihmiselämä tuhotaan kokonaan. Se on mukamas taistelukenttä. Polttoaseilla kärvennetään elävää voimaa jäljettömiin suurella teholla. Kaiken sen jälkeen on sotilaita kohdeltava inhimillisesti. Niin on kansainvälisillä sopimuksilla sovittu. Turha on mitään sanoa. Sodan todelliset uhrit ovat puolustuskyvyttömät siviilit. Nykyaikaisessa sodassa heitä vääjäämättömästi surmataan miljoonia.

Onnistuessaan sotilasvallankaappaus olisi vahvistanut Turkin demokratiaa

Kuluneen 24 tunnin aikana osa Turkin asevoimista yritti ja epäonnistui sotilasvallankaappauksessa presidentti Erdoganin ja hallitsevan AK-puolueen syrjäyttämiseksi. Epäonnistunut vallankaappaus vahvistaa Erdoganin asemaa ja heikentää Turkin demokratian tilaa.

Venäjä on demokratiaa, avoimmuutta ja ihmisoikeuksia kunnioittava suurvalta

Ukrainalaisilla on nyt jatkossa kaksi mallia ratkaista yhteiskunnalliset ongelmat:

1. Euroopan Unionin/ Kiovalainen malli:

 - koulutetaan nationistisia aseellisia ryhmiä ja peitetään kasvot kommandopipoilla

- perustetaan maan pääkaupungin aukiolle vallankumousleiri ja valitaan neuvosto

- nostatetaan kansa presidenttiä ja parlamenttia vastaan 

- osallistutaan EU:n jäsenvaltioiden ministeritasolla mielenosoituksiin ja rahoitetaan ns. kansalaisjärjestöjä.

"Laillisen vallankaappauksen" tunnusmerkit täyttyivät

Vapailla vaaleilla vuonna 2012 valitun parlamentin syrjäyttämä presidentti Viktor Janukovytš ja Vladimir Putinin Venäjä pitävät vallanvaihdosta Ukrainassa laittomana vallankaappauksena. Herääkin miltei filosofinen kysymys: minkälainen sitten on "laillinen vallankaappaus"?

Jo valistusfilosofi Immanuel Kant (1724-1804) uskalsi puhua oman aikansa preussilaisissa olosuhteissa ja "Ikuiseen rauhaan" -teoksessaan tyrannin syrjäyttämisen oikeutuksesta.

Suomi sovittelijaksi akselille EU - Venäjä, case Ukraina

Repeääkö Ukraina 0] kahtia? Keitä länsi EU:na ja Yhdysvaltoina tukivat vallankaappauksessa, jossa käytettiin järjestäytynyttä väkivaltaa molemmin puolin. Kuinka syvälle läntinen markkinatalous upposi slaavilaiseen allikkoon, jossa pidemmän päälle Venäjä saattaa olla vahvoilla. Kannattaa tarkastella Ukrainan historiaa.

Ukrainan vallankaappausta suunniteltu pitkään. Euroopan johtajat mukana?

Ukrainan tiedustelupalvelu on saanut selville, että oppisitiovoimat ovat suunnitelleet pitkään vallankaappausta. Mukana ovat olleet kaduilla mellakoivat puolueet etunenässä Svoboda ja Isku-puolueet.

Herääkin kysymys, että ovatko Eurojohtajat olleet mukana myöskin vallankaappaussuunnitelmissa?Svobodalla on ollut kiinteät suhteet mm. Kreikan,Italian, Espanjan ja Ranskan oikeistoilaisiin puolueisiin.

Isku-puolueen johtaja Klitscko on asunut ja nyrkkeillyt Saksassa. Mielenosoituksiin on ottanut osaa mm. Saksan ulkoministeri sekä Euroopan oikeistolaiset johtajat.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä