*

Tauno Tiusanen

Kaikki blogit puheenaiheesta Markkinatalous

Toimeentulotukea kaikille

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan 1.12 julkaisema mietintö hallituksen vuosikertomuksesta vuodelta 2016 (Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle valtion vuoden 2016 tilinpäätöksen ja hallituksen vuosikertomuksen tarkastuksesta: Valiokunnan mietintö TrVM 8 2017 vp) sisältää kaikenlaista, mutta mielenkiintoisin kohta käsittelee perustoimeentulotuen siirtoa kunnilta Kansaneläkelaitokselle. Valiokunnan arvio on hyvin tyrmäävä; siirto ei miltään osin onnistunut.

Asiakassetelillä kustannuksia nostava vaikutus

Parhaimmillaan asiakasseteli lisää valinnanvapautta, parantaa palvelujen saatavuutta ja monipuolistaa palvelutuotantoa. Erityisesti sen merkitys pienille yrityksille ja ammatinharjoittajille voisi hyvin toteutettuna olla ratkaiseva. Mutta huonosti toteutettuna se on riski näille kaikille. Myös veronmaksajille.

Markkinatalous ei ole luonnonlaki!

Rahasta motivaation ammentava ihminen ei tule milloinkaan kylläiseksi. Rahasta seuraa ihmiskunnassa vallitseva järjettömyys tällä aikakaudella, koska ihmiset tekevät mitä vain rahan edestä, mutta samaan aikaan mitään ei haluta tehdä ilman taloudellista korvausta.

Raha tuo hetkellisen tyytyväisyyden tunteen, mutta silti kaikki maallinen on katoavaista, mutta henkinen perintömme elää vielä vuosituhansia, jos ahneet ihmisen kaltaiset paskiaiset eivät sitä ennen tee maapallosta kunnon ihmisille elinkelvotonta paikkaa!

Viisauteni tähän loppuun on seuraava:

Kuntatyöntekijät ovat taloudellinen rasite!

Vuosituhannen vaihteessa kuumasinkityslaitoksella nokkamieheni tuotantolinjalla itki minulle, että kunnan työntekijät saavat saman palkan eli noin 65 markkaa tunti tekemättä mitään. Edelleen on sama meininki vallalla, että julkinen sektori järjestää suojatyöpaikkoja jopa sosiaali- ja terveyssektorilla.

Ei kuntoutuja saisi olla järjestelmää varten vaan järjestelmä pitää olla kuntoutujia varten! Kiitos tästä edellisestä lauseesta kuuluu Mielenterveysseuran kehitysjohtaja Kristian Wahlbeckille!

Valtionvelka kirous vai lahja?

Lähtökohtana velkataloudelle on se, että muillakin on velkaa. Kun perustelemme oman velkamme muiden velkaantuneisuudella, olemme oikeuttaneet oman velkaantumisemme. Valtiontalouden kannalta velka auttaa tasaamaan suhdannevaihtelua tai paremminkin verotuoton heilahtelua, mutta ei pidä unohtaa valtionvelkaa myös jossain tapauksissa investointeja kattavana joustavana rahoitusmuotona.

Kohta meillä on lääkäreitä kuin Kuubassa

Lääkäriliitto on uutisten mukaan huolissaan siitä, että kohta Suomea uhkaa lääkäritulva. Lääkäreitä koulutetaan niin paljon, että heistä tulee kohta ylitarjontaa, ja satoja lääkäreitä uhkaa työttömyys. Ymmärrän kyllä että lääkäriliitto pitää omiensa puolta, eivät he halua kilpailua omalle reviirilleen, mikä taas laskisi hintoja. Poliittisten päättäjien ei kuitenkaan pitäisi mennä tähän mukaan.

Ilmastonmuutos on osoitus markkinoiden epätäydellisyydestä

Helsingin Sanomat julkaisi tänään 7.6 jutun, jossa YK:n kehitysohjelman johtaja Achim Steiner varoitti siitä, että yritykset eivät voi jättää ympäristö- ja terveysongelmia yhteiskunnan maksettaviksi. Steiner on tosiaan oikeassa, tuntuu todella oudolta, että yritysten tarjoamien tuotteiden ja palvelujen hinnoissa ei olla huomioitu kokonaismääräisesti niiden aiheuttamia haittoja yhteiskunnalle. Jos markkinat toimisivat optimaalisesti, paljon ympäristöä rasittavien tuotteiden ostaminen olisi huomattavasti kalliimpaa kuin nyt.

Pitäisikö politiikasta luopua miltei kokonaan?

Voisimmeko elää ilman poliittista koneistoa? Minultakin usein kysytään (kysyn toki itsekin), jotta kuka demokraattisesti äänesti "sen ja sen uuvatin siihen virkaan?" Olen huomannut, että päätöksenteon laillispuolinen osuus on paikoitellen hyvästä: kenellä on valtaa sanoa, että vaikkapa murha on rikos? Eduskunnallamme. Sen sijaan joissain taloudellisissa asioissa, kuten vaikkapa Euroopan keskuspankin johtajan tai suomalaisen pankkivaltuuston nokkahenkilön nimitykset tuntuvat kansalaisilta enempi annettuina kuin päätettyinä.

Poliittinen konsensus ei pidä kritiikistä?

Minulla on vahva tunne, että minua halutaan prässätä tietynlaiseen muotoon. Olen halunnut olla aktiivinen somessa, koska olen kokenut epäoikeudenmukaisuuden niin vahvana itseäni ja muita yhteiskuntamme huono-osaisia kohtaan.

Viisi asiaa vihreän politiikan ytimessä

Lähdin politiikkaan mukaan, koska haluan parantaa maailmaa. Nyt olen ehdolla Vihreiden varapuheenjohtajaksi ja puoluevaltuuskunnan puheenjohtajaksi, sillä haluan olla etulinjassa rakentamassa entistä suurempaa, uskottavampaa ja vaikutusvaltaisempaa vihreää liikettä.

Mitä elinvoimaisempi ja laajempi vihreä liike on, sitä paremmat edellytykset meillä on edistää meille tärkeitä asioita. Itselleni vihreän politiikan ytimessä ovat erityisesti nämä viisi asiaa:

1. Ilmasto

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä