Tasa-arvo http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132802/all Wed, 23 May 2018 20:01:43 +0300 fi Niinistö puhui Säätytalossa höpöjä http://arnokotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255736-niinisto-puhui-saatytalolla-hopoja <p>Tänään oli Säätytalossa mielenkiintoinen seminaari. Tilaisuudessa julkistettiin selvitys, jossa asevelvollisuus korvattaisiin kaikkia koskevalla kansalaispalvelulla. Se oli raikas ja tervetullut keskustelunavaus.</p><p>Seminaarin avasi Elisabeth Rehn, ja hänen jälkeensä puhui puolustusministeri Jussi Niinistö.</p><p>Niinistö ei ole tylsä puhuja. Hänen puheensa aikana ei pääse nukahtamaan, kas kun pulssi ja verenpaine nousevat siihen malliin että vireys on taattu.</p><p>Sympaattisen hermoston&nbsp;<em>taistele tai pakene&nbsp;</em>-suosituksesta valitsen ensimmäisen.</p><p>Koska Niinistö poistui puheensa jälkeen eikä jäänyt kuuntelemaan paneelikeskusteluamme &ndash; se toki kiireiselle ministerille suotakoon &ndash; kerron vielä tässä, mikä puheessa kummastutti. Jos vaikka lukisi.</p><p>Ensinnäkin Niinistö puhuu sitkeästi &rdquo;yleisestä asevelvollisuudesta&rdquo; Suomen ratkaisuna. Se on harhaanjohtava termi. Tätä nykyä ikäluokasta vain reilu kolmasosa käy asepalveluksen, joten valikointia tapahtuu huomattavan paljon. Julkaistussa selvityksessä tämä tuodaan esiin: nykymalli edustaa&nbsp;<em>valikoivaa asevelvollisuutta.</em></p><p>Toiseksi Niinistö puolusti asevelvollisuutta toteamalla, että ilman sitä ei olisi selvitty talvi- ja jatkosodista. Eipä niin. Mutta sodankuva on muuttunut, ja nykyaikaisia sotilaallisia uhkia ajatellen talvisotahenkinen massa-armeija on vanhentunut puolustusratkaisu.&nbsp;</p><p>Kolmanneksi Niinistö kertoi suurimpien muutospaineiden asevelvollisuutta kohtaan tulevan siitä, että vallalla on liiallinen yksilöllistyminen. Sävy oli se, että nuoret välttelevät velvollisuuksia, etsivät &rdquo;kivemmalta tuntuvia juttuja&rdquo; ja&nbsp;haluavat vain omaa mielihyvää.</p><p>Katin kontit. Tapaan työni kautta valtavasti nuoria ja he ovat paljon kunnollisempaa ja tunnollisempaa porukkaa kuin minun ja Niinistön sukupolvi aikanaan. Paine sukupuolitetun asevelvollisuuden muuttamiseksi ei tule mukavuudenhalusta vaan siitä, että nuoret ymmärtävät yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon tärkeyden aivan toiseen tapaan kuin me aikoinaan.</p><p>Nuorille ei yksinkertaisesti enää mene läpi se, että eri sukupuolille kuuluisi eri velvollisuudet ja eri laki. Tämä näkyy siinäkin, että kaikkien puolueiden nuorisojärjestöt haluavat muuttaa asevelvollisuuden tasa-arvoiseksi, jokainen tavallaan.</p><p>Neljänneksi Niinistö sanoi, että asevelvollisuusasiat eivät ole &rdquo;nais- ja miesjuttuja&rdquo; ja tarkoitti tällä, että asevelvollisuuskysymys ei ole tasa-arvoasia. (Tätä kohtaa ei syystä tai toisesta löydy puheen nettiversiosta puolustusministeriön sivuilla).</p><p>Mutta miksi ihmeessä asevelvollisuus ei olisi tasa-arvokysymys? Se jos mikä nimittäin on. Juuri sukupuolitettu asevelvollisuus istuttaa nuoriin sitä asennetta, että on erikseen naisten ja miesten hommat. Tällaisen ajattelun hedelmänä saamme nauttia muun muassa poikkeuksellisen sukupuolittuneesta työelämästä. Ja jos tasa-arvo-ongelmaksi ei kelpaa se, että puhtaasti sukupuolen mukaan määrätään velvollisuuksia, onkohan Suomessa sitten ainuttakaan tasa-arvo-ongelmaa?</p><p>Oli vaikea taputtaa Niinistön puheelle. Mutta taputin silti. En ehkä niinkään Niinistölle, vaan sille, että tässä maassa on mielipiteenvapaus ja julkisessa keskustelussa eri näkökulmat pääsevät esiin. Ja olihan minutkin kutsuttu puhumaan, vaikka etukäteen oli tiedossa, etten kannata kansalaispalvelusta ainakaan nyt esitetyssä muodossa.</p><p>Kyllä sellaista maata pitää puolustaa. Eikä tässä ole yhtään ironiaa.</p> Tänään oli Säätytalossa mielenkiintoinen seminaari. Tilaisuudessa julkistettiin selvitys, jossa asevelvollisuus korvattaisiin kaikkia koskevalla kansalaispalvelulla. Se oli raikas ja tervetullut keskustelunavaus.

Seminaarin avasi Elisabeth Rehn, ja hänen jälkeensä puhui puolustusministeri Jussi Niinistö.

Niinistö ei ole tylsä puhuja. Hänen puheensa aikana ei pääse nukahtamaan, kas kun pulssi ja verenpaine nousevat siihen malliin että vireys on taattu.

Sympaattisen hermoston taistele tai pakene -suosituksesta valitsen ensimmäisen.

Koska Niinistö poistui puheensa jälkeen eikä jäänyt kuuntelemaan paneelikeskusteluamme – se toki kiireiselle ministerille suotakoon – kerron vielä tässä, mikä puheessa kummastutti. Jos vaikka lukisi.

Ensinnäkin Niinistö puhuu sitkeästi ”yleisestä asevelvollisuudesta” Suomen ratkaisuna. Se on harhaanjohtava termi. Tätä nykyä ikäluokasta vain reilu kolmasosa käy asepalveluksen, joten valikointia tapahtuu huomattavan paljon. Julkaistussa selvityksessä tämä tuodaan esiin: nykymalli edustaa valikoivaa asevelvollisuutta.

Toiseksi Niinistö puolusti asevelvollisuutta toteamalla, että ilman sitä ei olisi selvitty talvi- ja jatkosodista. Eipä niin. Mutta sodankuva on muuttunut, ja nykyaikaisia sotilaallisia uhkia ajatellen talvisotahenkinen massa-armeija on vanhentunut puolustusratkaisu. 

Kolmanneksi Niinistö kertoi suurimpien muutospaineiden asevelvollisuutta kohtaan tulevan siitä, että vallalla on liiallinen yksilöllistyminen. Sävy oli se, että nuoret välttelevät velvollisuuksia, etsivät ”kivemmalta tuntuvia juttuja” ja haluavat vain omaa mielihyvää.

Katin kontit. Tapaan työni kautta valtavasti nuoria ja he ovat paljon kunnollisempaa ja tunnollisempaa porukkaa kuin minun ja Niinistön sukupolvi aikanaan. Paine sukupuolitetun asevelvollisuuden muuttamiseksi ei tule mukavuudenhalusta vaan siitä, että nuoret ymmärtävät yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon tärkeyden aivan toiseen tapaan kuin me aikoinaan.

Nuorille ei yksinkertaisesti enää mene läpi se, että eri sukupuolille kuuluisi eri velvollisuudet ja eri laki. Tämä näkyy siinäkin, että kaikkien puolueiden nuorisojärjestöt haluavat muuttaa asevelvollisuuden tasa-arvoiseksi, jokainen tavallaan.

Neljänneksi Niinistö sanoi, että asevelvollisuusasiat eivät ole ”nais- ja miesjuttuja” ja tarkoitti tällä, että asevelvollisuuskysymys ei ole tasa-arvoasia. (Tätä kohtaa ei syystä tai toisesta löydy puheen nettiversiosta puolustusministeriön sivuilla).

Mutta miksi ihmeessä asevelvollisuus ei olisi tasa-arvokysymys? Se jos mikä nimittäin on. Juuri sukupuolitettu asevelvollisuus istuttaa nuoriin sitä asennetta, että on erikseen naisten ja miesten hommat. Tällaisen ajattelun hedelmänä saamme nauttia muun muassa poikkeuksellisen sukupuolittuneesta työelämästä. Ja jos tasa-arvo-ongelmaksi ei kelpaa se, että puhtaasti sukupuolen mukaan määrätään velvollisuuksia, onkohan Suomessa sitten ainuttakaan tasa-arvo-ongelmaa?

Oli vaikea taputtaa Niinistön puheelle. Mutta taputin silti. En ehkä niinkään Niinistölle, vaan sille, että tässä maassa on mielipiteenvapaus ja julkisessa keskustelussa eri näkökulmat pääsevät esiin. Ja olihan minutkin kutsuttu puhumaan, vaikka etukäteen oli tiedossa, etten kannata kansalaispalvelusta ainakaan nyt esitetyssä muodossa.

Kyllä sellaista maata pitää puolustaa. Eikä tässä ole yhtään ironiaa.

]]>
35 http://arnokotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255736-niinisto-puhui-saatytalolla-hopoja#comments Kotimaa Asevelvollisuus Jussi Niinistö Kansalaispalvelus Tasa-arvo Turpo Wed, 23 May 2018 17:01:43 +0000 Arno Kotro http://arnokotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255736-niinisto-puhui-saatytalolla-hopoja
Naisten asepalvelus – tasa-arvoa, vai tasa-arvottomuuden korostamista? http://juhanaturpeinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255614-naisten-asepalvelus-tasa-arvoa-vai-tasa-arvottomuuden-korostamista <p>Jussi Niinistö onnistui nostamaan maanpuolustuksen tasa-arvokeskusteluun ja teki tahtomattaan meille palveluksen. Seurannut keskustelu on ollut malliesimerkki vääristyneestä tasa-arvokeskustelusta ja ylipäätään tasa-arvoajattelun umpisurkeasta tilasta.</p><p>&nbsp;</p><p>Pintatasolla on helppo suuttua Niinistölle ja varmaan sille Niinistön kohdalla on aihettakin. Siis siitä, että ajatellaan perinteisen konservatiivisesti sotimisen olevan miesten työ ja naiset jäävät kotiin tehtailemaan uusia tapettavia. Sellainen ei kuulu nykyaikaan, mutta ei pitäisi kuulua myöskään se tasa-arvoajattelu, joka asepalveluksen ympärillä pyörii. Se nimittäin ei viesti tasa-arvosta, vaan korostuneesta epätasa-arvosta.</p><p>&nbsp;</p><p>Naisten maanpuolustusoikeus on nimittäin räikein esimerkki rusinat pullasta &ndash;ajattelusta tasa-arvokeskustelussamme. Naisilla tulee olla oikeus ryhtyä sotilaaksi hänen niin halutessaan ihan siinä kuin miehilläkin. Ja se olisi ihan oikein, jos miehilläkin kyse olisi oikeudesta. Mutta miehillä on kyse velvollisuudesta ja vain pienelle osalle henkilökohtaisesta halusta. Jos nyt vaikka haikailee sotilasuran perään. Lähtökohdat ovat siis täysin erilaiset eikä naisten oikeus halutessaan osallistua siten myöskään merkki tasa-arvosta.</p><p>&nbsp;</p><p>Käytännössähän oikeasti tasa-arvoisia vaihtoehtoja on kaksi. Joko asepalvelus on kaikille velvollisuus ja pakollinen tai se ei ole kenellekään velvollisuus ja kaikille vapaaehtoinen. Jälkimmäinen vaihtoehto, eli ammattiarmeija on käsittääkseni se versio, mitä naisasianaiset esittävät aina vaihtoehdoksi kun asia esiin nousee. Jatkokeskustelua ei toki siitä mallista käydä, sillä se ei ole millään lailla realistinen vaihtoehto maamme geopoliittisessa todellisuudessa. Keskustelun jämähtäminen tähän kohtaan taas kertoo tasa-arvokeskustelumme onnettomasta tilasta. Siis siitä, että epärealistisen vaihtoehdon tarjoamisella voi kuitata keskustelun käydyksi ja ehkä merkittävin tasa-arvon vääristymä voi jatkaa olemassaoloaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Oma tulkintani tilanteesta on se, että tasa-arvoasiat monopolisoineilla feministeillä ei riitä kantti siihen todellisen tasa-arvon ajamiseen. Voi myös olla, ettei ole halua todelliseen sukupuolten tasa-arvoisuuteen, mutta se lienee liian röyhkeä tulkinta ja näkökulma edes keskusteltavaksi. Ja syykin on aika helppo arvata. On poliittisesti niin helppoa ajaa sellaista tasa-arvokehitystä, jossa saa korjata naisten kohtaamia tasa-arvo haasteita ja siten tuoda naisille jotain lisää. Vaikeaa sen sijaan olisi viedä jotain pois tai tuoda tilalle jotain ikävää &ndash; kuten velvollisuuksia. Ja massiivisesta velvollisuudestahan on kyse, jos naisten velvollisuudet nostettaisiin maanpuolustuksessa samalle tasolle miesten kanssa.</p><p>&nbsp;</p><p>Nykyinen rusinat-pullasta versio tasa-arvosta on poliittisesti se kaikkein helpoin tie, eikä tarvitse pelätä oman äänestäjäkunnan suuttumusta. Todellisen tasa-arvon ajaminen, jossa sitä ajettaisiin myös silloin kun tilanteesta ei itse hyödy tai joutuisi kärsimään muutoksesta, onkin poliittisesti paljon kovempi paikka. On paljon vaikeampi esittää omille kannattajille velvollisuuksia kuin tarjota jotain kivaa. Samasta syystä palkkakeskustelu on mielestäni niin pintapuolista. Pintapuolisessa palkkaerotarkastelussa poliitikko voi luvata kannattajilleen lisää fyffeä tyhjästä. Syvemmässä tarkastelussa se fyffe ei sitten ihan tyhjästä enää tupsahtaisikaan, joten on poliittisesti helpointa ylläpitää pintapuolista epäkeskustelua. Tästä ei päästä yli, sillä riittävän kovia ja asialle omistautuneita todellisia tasa-arvopoliitikkoja ei meiltä näköjään löydy.</p><p>&nbsp;</p><p>Mutta mitä tilanteesta tuli oppia ja miten välttää tällaiset ongelmat jatkossa? Ensisijainen opetus on se, että tasa-arvoasioita ei voida jättää vain naisten hoidettaviksi. Asian pitäisi olla itsestäänselvyys jo ihan aiheen luonteen takia, mutta jostain syystä miehet ovat pääosin jättäneet aiheen naisille. Ja lopputulos ei ole mairitteleva juuri siksi, etteivät miesten ongelmat tule hoidetuiksi. Eikä taustalta tarvitse edes etsiä mitään sen kummempaa syytä kuin tuo feministipoliitikoiden valitsema pienimmän riesan tie. Tietysti helppoahan tuohon politiikan alueeseen miesten siirtyminen ei ole, sillä valtavirrasta poikkeavien näkökulmien esittämistä ei katsota hyvällä ja miesten sallittu rooli tasa-arvopolitiikassa on lähinnä taustakuorossa kertosäkeen toistaminen. Miehiä siis tarvitaan lisää tasa-arvopolitiikkaan. Ei siksi, että sen taso kovinkaan todennäköisesti paranisi, mutta jos nyt saisimme edes nykyisen valtavirtaisen vaikeiden asioiden välttelyn sukupuoliseen tasapainoon.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jussi Niinistö onnistui nostamaan maanpuolustuksen tasa-arvokeskusteluun ja teki tahtomattaan meille palveluksen. Seurannut keskustelu on ollut malliesimerkki vääristyneestä tasa-arvokeskustelusta ja ylipäätään tasa-arvoajattelun umpisurkeasta tilasta.

 

Pintatasolla on helppo suuttua Niinistölle ja varmaan sille Niinistön kohdalla on aihettakin. Siis siitä, että ajatellaan perinteisen konservatiivisesti sotimisen olevan miesten työ ja naiset jäävät kotiin tehtailemaan uusia tapettavia. Sellainen ei kuulu nykyaikaan, mutta ei pitäisi kuulua myöskään se tasa-arvoajattelu, joka asepalveluksen ympärillä pyörii. Se nimittäin ei viesti tasa-arvosta, vaan korostuneesta epätasa-arvosta.

 

Naisten maanpuolustusoikeus on nimittäin räikein esimerkki rusinat pullasta –ajattelusta tasa-arvokeskustelussamme. Naisilla tulee olla oikeus ryhtyä sotilaaksi hänen niin halutessaan ihan siinä kuin miehilläkin. Ja se olisi ihan oikein, jos miehilläkin kyse olisi oikeudesta. Mutta miehillä on kyse velvollisuudesta ja vain pienelle osalle henkilökohtaisesta halusta. Jos nyt vaikka haikailee sotilasuran perään. Lähtökohdat ovat siis täysin erilaiset eikä naisten oikeus halutessaan osallistua siten myöskään merkki tasa-arvosta.

 

Käytännössähän oikeasti tasa-arvoisia vaihtoehtoja on kaksi. Joko asepalvelus on kaikille velvollisuus ja pakollinen tai se ei ole kenellekään velvollisuus ja kaikille vapaaehtoinen. Jälkimmäinen vaihtoehto, eli ammattiarmeija on käsittääkseni se versio, mitä naisasianaiset esittävät aina vaihtoehdoksi kun asia esiin nousee. Jatkokeskustelua ei toki siitä mallista käydä, sillä se ei ole millään lailla realistinen vaihtoehto maamme geopoliittisessa todellisuudessa. Keskustelun jämähtäminen tähän kohtaan taas kertoo tasa-arvokeskustelumme onnettomasta tilasta. Siis siitä, että epärealistisen vaihtoehdon tarjoamisella voi kuitata keskustelun käydyksi ja ehkä merkittävin tasa-arvon vääristymä voi jatkaa olemassaoloaan.

 

Oma tulkintani tilanteesta on se, että tasa-arvoasiat monopolisoineilla feministeillä ei riitä kantti siihen todellisen tasa-arvon ajamiseen. Voi myös olla, ettei ole halua todelliseen sukupuolten tasa-arvoisuuteen, mutta se lienee liian röyhkeä tulkinta ja näkökulma edes keskusteltavaksi. Ja syykin on aika helppo arvata. On poliittisesti niin helppoa ajaa sellaista tasa-arvokehitystä, jossa saa korjata naisten kohtaamia tasa-arvo haasteita ja siten tuoda naisille jotain lisää. Vaikeaa sen sijaan olisi viedä jotain pois tai tuoda tilalle jotain ikävää – kuten velvollisuuksia. Ja massiivisesta velvollisuudestahan on kyse, jos naisten velvollisuudet nostettaisiin maanpuolustuksessa samalle tasolle miesten kanssa.

 

Nykyinen rusinat-pullasta versio tasa-arvosta on poliittisesti se kaikkein helpoin tie, eikä tarvitse pelätä oman äänestäjäkunnan suuttumusta. Todellisen tasa-arvon ajaminen, jossa sitä ajettaisiin myös silloin kun tilanteesta ei itse hyödy tai joutuisi kärsimään muutoksesta, onkin poliittisesti paljon kovempi paikka. On paljon vaikeampi esittää omille kannattajille velvollisuuksia kuin tarjota jotain kivaa. Samasta syystä palkkakeskustelu on mielestäni niin pintapuolista. Pintapuolisessa palkkaerotarkastelussa poliitikko voi luvata kannattajilleen lisää fyffeä tyhjästä. Syvemmässä tarkastelussa se fyffe ei sitten ihan tyhjästä enää tupsahtaisikaan, joten on poliittisesti helpointa ylläpitää pintapuolista epäkeskustelua. Tästä ei päästä yli, sillä riittävän kovia ja asialle omistautuneita todellisia tasa-arvopoliitikkoja ei meiltä näköjään löydy.

 

Mutta mitä tilanteesta tuli oppia ja miten välttää tällaiset ongelmat jatkossa? Ensisijainen opetus on se, että tasa-arvoasioita ei voida jättää vain naisten hoidettaviksi. Asian pitäisi olla itsestäänselvyys jo ihan aiheen luonteen takia, mutta jostain syystä miehet ovat pääosin jättäneet aiheen naisille. Ja lopputulos ei ole mairitteleva juuri siksi, etteivät miesten ongelmat tule hoidetuiksi. Eikä taustalta tarvitse edes etsiä mitään sen kummempaa syytä kuin tuo feministipoliitikoiden valitsema pienimmän riesan tie. Tietysti helppoahan tuohon politiikan alueeseen miesten siirtyminen ei ole, sillä valtavirrasta poikkeavien näkökulmien esittämistä ei katsota hyvällä ja miesten sallittu rooli tasa-arvopolitiikassa on lähinnä taustakuorossa kertosäkeen toistaminen. Miehiä siis tarvitaan lisää tasa-arvopolitiikkaan. Ei siksi, että sen taso kovinkaan todennäköisesti paranisi, mutta jos nyt saisimme edes nykyisen valtavirtaisen vaikeiden asioiden välttelyn sukupuoliseen tasapainoon.

]]>
42 http://juhanaturpeinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255614-naisten-asepalvelus-tasa-arvoa-vai-tasa-arvottomuuden-korostamista#comments maanpuolustus Tasa-arvo Mon, 21 May 2018 11:16:41 +0000 Juhana Turpeinen http://juhanaturpeinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255614-naisten-asepalvelus-tasa-arvoa-vai-tasa-arvottomuuden-korostamista
Kirkko ja tasa-arvon aakkoset – Naispappeja syrjitään edelleenkin http://vmlouek.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255529-kirkko-ja-tasa-arvon-aakkoset-naispappeja-syrjitaan-edelleenkin <p>Kirkolliskokous päätti tänään äänin 59-46, että kirkko ei vihi samaa sukupuolta olevia pareja. Päätös antaa varsin konkreettisen todisteen siitä, että tasa-arvoinen avioliittolaki ei velvoita kirkkoa muuttamaan omaa käsitystään avioliitosta. Tasa-arvoisen avioliittolakiin johtaneessa kansalaisaloitteessa tehtiin selväksi, että tavoite on mahdollistaa samaa sukupuolta olevien parien siviilivihkimiset, ei suinkaan kirkollisia vihkimisiä. Tämä tavoite myös toteutui ja <a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234#L4P16"><u>avioliittolain 16 &sect;</u></a> jäi edelleenkin voimaan, kuten luvattiin.</p><p>Kaikista realiteeteista huolimatta tasa-arvoista avioliittolakia vastustaneet poliitikot ja aktivistit kehtaavat vieläkin pitää yllä täysin paikkansa pitämätöntä myyttiä tasa-arvoisen avioliittolain vaikutuksista kirkkoon, joka ei voisikaan enää näyttää homoille ja lesboille tietä kaapin suuntaan.</p><p>No, voiko vai eikö voi? Miten on?</p><p>Toisaalta kirkolliskokouksen avioliittoasiaa koskevan päätöksen äänestystuloksen 46 ääntä kertovat omaa tarinaansa kirkon (!) päättäjien keskuudessa tapahtuvasta muutoksesta, mikä on puhtaasti kirkon sisäinen asia.</p><p>Kirkko on maallisin silmin tarkasteltuna varsin &rdquo;mielenkiintoinen&rdquo; tapaus. Naiset ovat kelvanneet papeiksi 30 vuoden ajan mutta edelleenkin naispapit joutuvat elämään syrjivän arjen keskellä.</p><p>Tulee mieleen, että pitäisikö kirkon ensin aloittaa tasa-arvon aakkosista?</p><p>Lue:</p><p><a href="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005637539.html"><u>&rdquo;Ryhmä naispappeja vaatii piispoilta toimia syrjintää vastaan &ndash; &rdquo;Naisten pappeutta vastustetaan sekä sanoin että teoin&rdquo;&rdquo;. HS, 11.4.2018</u></a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kirkolliskokous päätti tänään äänin 59-46, että kirkko ei vihi samaa sukupuolta olevia pareja. Päätös antaa varsin konkreettisen todisteen siitä, että tasa-arvoinen avioliittolaki ei velvoita kirkkoa muuttamaan omaa käsitystään avioliitosta. Tasa-arvoisen avioliittolakiin johtaneessa kansalaisaloitteessa tehtiin selväksi, että tavoite on mahdollistaa samaa sukupuolta olevien parien siviilivihkimiset, ei suinkaan kirkollisia vihkimisiä. Tämä tavoite myös toteutui ja avioliittolain 16 § jäi edelleenkin voimaan, kuten luvattiin.

Kaikista realiteeteista huolimatta tasa-arvoista avioliittolakia vastustaneet poliitikot ja aktivistit kehtaavat vieläkin pitää yllä täysin paikkansa pitämätöntä myyttiä tasa-arvoisen avioliittolain vaikutuksista kirkkoon, joka ei voisikaan enää näyttää homoille ja lesboille tietä kaapin suuntaan.

No, voiko vai eikö voi? Miten on?

Toisaalta kirkolliskokouksen avioliittoasiaa koskevan päätöksen äänestystuloksen 46 ääntä kertovat omaa tarinaansa kirkon (!) päättäjien keskuudessa tapahtuvasta muutoksesta, mikä on puhtaasti kirkon sisäinen asia.

Kirkko on maallisin silmin tarkasteltuna varsin ”mielenkiintoinen” tapaus. Naiset ovat kelvanneet papeiksi 30 vuoden ajan mutta edelleenkin naispapit joutuvat elämään syrjivän arjen keskellä.

Tulee mieleen, että pitäisikö kirkon ensin aloittaa tasa-arvon aakkosista?

Lue:

”Ryhmä naispappeja vaatii piispoilta toimia syrjintää vastaan – ”Naisten pappeutta vastustetaan sekä sanoin että teoin””. HS, 11.4.2018

]]>
26 http://vmlouek.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255529-kirkko-ja-tasa-arvon-aakkoset-naispappeja-syrjitaan-edelleenkin#comments Kirkko Naispappeus Syrjintä Tasa-arvo Tasa-arvoinen avioliittolaki Fri, 18 May 2018 21:06:42 +0000 Vesa-Matti Louekoski http://vmlouek.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255529-kirkko-ja-tasa-arvon-aakkoset-naispappeja-syrjitaan-edelleenkin
Tasa-arvo maksaa http://emilsillanpaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255521-tasa-arvo-maksaa <p>Mikäli naiset eivät menisi vuoteen palvelukseen, puolustusvoimat säästäisi neljä miljoonaa euroa. Ehdotus on tasa-arvon kannalta ongelmallinen, mutta väitteessä on sisäänrakennettuna toinen vähemmälle huomiolle jäänyt, osalle epämiellyttäväkin tosiasia.</p><p>Suomen varusmiespalvelus on järjestelmänä syrjivä, mutta todella tarpeellinen. Yleisen asevelvollisuuden yleisyys koskee vain noin 70-80 prosenttia ikäluokan sellaisista miehistä, jotka eivät asu Ahvenanmaalla tai ole Jehovan todistajia. Toisaalta varusmiespalvelus on käytännössä ainoa järjestelmä, jonka avulla saadaan koottua tarpeeksi iso reservi koko maan kattavaa alueellista puolustusta varten.</p><p>Tasa-arvon lisäämiseksi ehdotetaan usein erilaisia vaihtoehtoja. Yksille tasa-arvo tarkoittaa kaikille sukupuolesta riippumatonta kansalaispalvelusta, toisille valikoivaa palvelusta verokompensaatioineen. Jotkut kokevat, että parasta olisi houkutella ihmisiä palvelukseen korkeammilla päivärahoilla.</p><p>Yksi yhteinen tekijä kaikilla ehdotuksilla kuitenkin on. Ne nostavat puolustusvoimien kuluja. Ase- tai muiden palvelusvelvollisten määrän lisääminen, heidän seulomisensa tarkemmilla testeillä, päivärahojen korottaminen tai muut toimenpiteet vaativat kaikki lisää rahaa. Vaikka varsinainen kansantaloudellinen kustannus ei kasvaisi, kasvaa silti lovi puolustusbudjetissa.</p><p>Harvoissa tasa-arvovisioissa muistetaan kuitenkaan esittää tasa-arvon lisäämisen ohella puolustusvoimien määrärahojen kasvattamista, ja vielä harvemmissa esitetään tarkempia lukuja tasa-arvon lisäämisen aiheuttamista kuluista. Osa tahoista saattaa jopa olla halukas lisäämään tasa-arvoa, mutta samaan aikaan suhtautuu puolustusvoimien budjetin kasvattamiseen nihkeästi. Tämä on joko älyllisesti epärehellistä ja Suomen puolustuskykyä rapauttavaa.</p><p>Tasa-arvo maksaa. On lähtökohtaisesti hyvä ja yhteiskunnallisesti kehittävä ajatus, että palvelukseen esimerkiksi valikoidaan erilaisin testein motivoituneimmat ja hyväkuntoisimmat sukupuolesta riippumatta. Muistakaa tasa-arvoa vaatiessanne kuitenkin vaatia myös suurempaa puolustusbudjettia, sillä muuten hyvät aatteet eivät juuri vastaa niihin ongelmiin, joihin puolustusvoimat pyrkii vastaamaan.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mikäli naiset eivät menisi vuoteen palvelukseen, puolustusvoimat säästäisi neljä miljoonaa euroa. Ehdotus on tasa-arvon kannalta ongelmallinen, mutta väitteessä on sisäänrakennettuna toinen vähemmälle huomiolle jäänyt, osalle epämiellyttäväkin tosiasia.

Suomen varusmiespalvelus on järjestelmänä syrjivä, mutta todella tarpeellinen. Yleisen asevelvollisuuden yleisyys koskee vain noin 70-80 prosenttia ikäluokan sellaisista miehistä, jotka eivät asu Ahvenanmaalla tai ole Jehovan todistajia. Toisaalta varusmiespalvelus on käytännössä ainoa järjestelmä, jonka avulla saadaan koottua tarpeeksi iso reservi koko maan kattavaa alueellista puolustusta varten.

Tasa-arvon lisäämiseksi ehdotetaan usein erilaisia vaihtoehtoja. Yksille tasa-arvo tarkoittaa kaikille sukupuolesta riippumatonta kansalaispalvelusta, toisille valikoivaa palvelusta verokompensaatioineen. Jotkut kokevat, että parasta olisi houkutella ihmisiä palvelukseen korkeammilla päivärahoilla.

Yksi yhteinen tekijä kaikilla ehdotuksilla kuitenkin on. Ne nostavat puolustusvoimien kuluja. Ase- tai muiden palvelusvelvollisten määrän lisääminen, heidän seulomisensa tarkemmilla testeillä, päivärahojen korottaminen tai muut toimenpiteet vaativat kaikki lisää rahaa. Vaikka varsinainen kansantaloudellinen kustannus ei kasvaisi, kasvaa silti lovi puolustusbudjetissa.

Harvoissa tasa-arvovisioissa muistetaan kuitenkaan esittää tasa-arvon lisäämisen ohella puolustusvoimien määrärahojen kasvattamista, ja vielä harvemmissa esitetään tarkempia lukuja tasa-arvon lisäämisen aiheuttamista kuluista. Osa tahoista saattaa jopa olla halukas lisäämään tasa-arvoa, mutta samaan aikaan suhtautuu puolustusvoimien budjetin kasvattamiseen nihkeästi. Tämä on joko älyllisesti epärehellistä ja Suomen puolustuskykyä rapauttavaa.

Tasa-arvo maksaa. On lähtökohtaisesti hyvä ja yhteiskunnallisesti kehittävä ajatus, että palvelukseen esimerkiksi valikoidaan erilaisin testein motivoituneimmat ja hyväkuntoisimmat sukupuolesta riippumatta. Muistakaa tasa-arvoa vaatiessanne kuitenkin vaatia myös suurempaa puolustusbudjettia, sillä muuten hyvät aatteet eivät juuri vastaa niihin ongelmiin, joihin puolustusvoimat pyrkii vastaamaan.

 

]]>
16 http://emilsillanpaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255521-tasa-arvo-maksaa#comments Kotimaa Puolustusbudjetti Puolustusvoimat Tasa-arvo Turpo Fri, 18 May 2018 16:45:14 +0000 Emil Sillanpää http://emilsillanpaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255521-tasa-arvo-maksaa
Kun mua homoksi huudettiin! http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255518-kun-mua-homoksi-huudettiin <p>Olin noin viikko sitten Oulussa kaupungilla ja ohi ajoi nuorten miesten auto. Kuulin auton sivuikkunasta mua huudettavan homoksi. Ajattelin, että voi hitsin hitsi, mutta piakkoin muutin ajatteluani, että -&nbsp; vau - olipa kiva kun mua homoteltiin, koska homot on usein tosi hyvännäköisiä ja he osaavat erityisesti pukeutua hyvin!</p><p>Homo huutelu onkin usein miehistä kateutta, mutta entä jos joku on rekkalesbo, niin mitä siitä sitten seuraa? Hyvää viikonloppua erityisesti aiheetta homoiksi väitetyille ja huudelluille sekä myös ihan oikeille homoille! :)</p><p>PS. Kantani evankelisluterilaisen kirkon homoavioliittojen vihkikieltoa kohtaan on sitä vastustava eli minun mielestäni kirkolla ei voi olla erilainen ihmiskäsitys kuin yhteiskunnalla, kun tasa-arvoinen avioliittolaki on jo ollut todellisuutta. Terkkuja vielä tässä niille joillekin julkihomoillekin, joiden kanssa on ollut ilo elämäni varrella jutella! :)</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olin noin viikko sitten Oulussa kaupungilla ja ohi ajoi nuorten miesten auto. Kuulin auton sivuikkunasta mua huudettavan homoksi. Ajattelin, että voi hitsin hitsi, mutta piakkoin muutin ajatteluani, että -  vau - olipa kiva kun mua homoteltiin, koska homot on usein tosi hyvännäköisiä ja he osaavat erityisesti pukeutua hyvin!

Homo huutelu onkin usein miehistä kateutta, mutta entä jos joku on rekkalesbo, niin mitä siitä sitten seuraa? Hyvää viikonloppua erityisesti aiheetta homoiksi väitetyille ja huudelluille sekä myös ihan oikeille homoille! :)

PS. Kantani evankelisluterilaisen kirkon homoavioliittojen vihkikieltoa kohtaan on sitä vastustava eli minun mielestäni kirkolla ei voi olla erilainen ihmiskäsitys kuin yhteiskunnalla, kun tasa-arvoinen avioliittolaki on jo ollut todellisuutta. Terkkuja vielä tässä niille joillekin julkihomoillekin, joiden kanssa on ollut ilo elämäni varrella jutella! :)

 

]]>
27 http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255518-kun-mua-homoksi-huudettiin#comments Avoin yhteiskunta Homoavioliitot Homofobia Tasa-arvo Fri, 18 May 2018 15:14:32 +0000 Kimmo Hoikkala http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255518-kun-mua-homoksi-huudettiin
Naisten ja miesten välinen palkkaero http://jiihooantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255334-naisten-ja-miesten-valinen-palkkaero <p><a href="http://www.oecd.org/fr/presse/les-politiques-favorables-a-la-famille-constituent-l-un-des-principaux-moteurs-de-la-croissance-economique.htm">OECD:n uusimmassa työelämän tasa-arvon </a>toteutumista OECD:n jäsenvaltioissa arvioivassa raportissa Suomen tilanteen todetaan kohentuneen viimeisten vuosikymmenten aikana merkittävästi ja Pohjoismaiden katsotaan yleisesti olevan edistyneimpiä valtioita tällä alueella. Raportissa kuitenkin muistutetaan työn olevan &quot;tasa-arvon mallimaidenkin&quot; kohdalla vielä pahasti kesken - esimerkiksi naisten ja miesten välinen palkkaero vakioidusti mitattavassa säännöllisessä kokoaikatyössä on Suomessa edelleen huimat 18,1&nbsp; prosenttia miesten hyväksi.</p><p>&nbsp;</p><p><em>&nbsp; &nbsp; &nbsp;&quot;This report shows that improvements in gender equality have contributed considerably to economic growth in the Nordic countries. Increases in female employment alone are estimated to account for anywhere between roughly 0.05 and 0.40 percentage points to average annual GDP per capita growth &ndash; equivalent to 3 to 20% of total GDP per capita growth over the past 50 years or so, depending on the country.</em></p><p><br /><em>The Nordic countries are closer than most to achieving gender equality in the labour market. But the last mile may well prove to be the longest one. To make further progress, a continued assessment of the effectiveness of existing public policies and workplace practices is needed. Only with resolve and a continued focus can Nordic countries ensure that men and women contribute to their economies and societies in gender equal measure</em>.&quot;</p><p>&nbsp;</p><p>Mistä tämä palkkaero sitten johtuu?</p><p>&nbsp;</p><p>No. Raportin kirjoittajien kuten myös suomalaisten työelämätutkijoiden valistuneiden käsitysten mukaan naisten ja miesten välisen keskimääräisen palkkaeron merkittävimpiä syytekijöitä on työelämän ammatillinen sukupuolisegregaatio.<a href="https://yle.fi/uutiset/3-10204625"> Yle:n uutisoinnissa</a> toinen raportin kirjoittajista,&nbsp; <a href="http://socialtrendsinstitute.org/experts/all/willem-adema">ekonomisti Willen Adema</a>, kuvailee suorin sanoin Suomen työmarkkinoiden erästä keskeisintä piirrettä l. <a href="http://jiihooantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224879-sukupuolten-valisten-palkkaerojen-juuret-institutionalistuneissa-rakenteissa">naisvaltaisten ammattialojen aliarvostusta ja alipalkkausta näin :</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &quot;&nbsp; &ndash; Naiset ovat useammin töissä matalapalkkaisissa palvelusektorin aloilla.&quot;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> OECD:n uusimmassa työelämän tasa-arvon toteutumista OECD:n jäsenvaltioissa arvioivassa raportissa Suomen tilanteen todetaan kohentuneen viimeisten vuosikymmenten aikana merkittävästi ja Pohjoismaiden katsotaan yleisesti olevan edistyneimpiä valtioita tällä alueella. Raportissa kuitenkin muistutetaan työn olevan "tasa-arvon mallimaidenkin" kohdalla vielä pahasti kesken - esimerkiksi naisten ja miesten välinen palkkaero vakioidusti mitattavassa säännöllisessä kokoaikatyössä on Suomessa edelleen huimat 18,1  prosenttia miesten hyväksi.

 

     "This report shows that improvements in gender equality have contributed considerably to economic growth in the Nordic countries. Increases in female employment alone are estimated to account for anywhere between roughly 0.05 and 0.40 percentage points to average annual GDP per capita growth – equivalent to 3 to 20% of total GDP per capita growth over the past 50 years or so, depending on the country.


The Nordic countries are closer than most to achieving gender equality in the labour market. But the last mile may well prove to be the longest one. To make further progress, a continued assessment of the effectiveness of existing public policies and workplace practices is needed. Only with resolve and a continued focus can Nordic countries ensure that men and women contribute to their economies and societies in gender equal measure."

 

Mistä tämä palkkaero sitten johtuu?

 

No. Raportin kirjoittajien kuten myös suomalaisten työelämätutkijoiden valistuneiden käsitysten mukaan naisten ja miesten välisen keskimääräisen palkkaeron merkittävimpiä syytekijöitä on työelämän ammatillinen sukupuolisegregaatio. Yle:n uutisoinnissa toinen raportin kirjoittajista,  ekonomisti Willen Adema, kuvailee suorin sanoin Suomen työmarkkinoiden erästä keskeisintä piirrettä l. naisvaltaisten ammattialojen aliarvostusta ja alipalkkausta näin :

 

      "  – Naiset ovat useammin töissä matalapalkkaisissa palvelusektorin aloilla."

 

 

 

 

]]>
10 http://jiihooantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255334-naisten-ja-miesten-valinen-palkkaero#comments Samapalkkaisuus Tasa-arvo Tue, 15 May 2018 11:49:01 +0000 Juho Antikainen http://jiihooantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255334-naisten-ja-miesten-valinen-palkkaero
Kaiken kirjavaa kansaa http://tarjakaltiomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255322-kaiken-kirjavaa-kansaa <p>&nbsp;</p><p>Näimme television haastatteluissa romaaniperheen jäseniä kertomassa heihin kohdistuneesta mielestään epäoikeudenmukaisesta palvelusta. On tietenkin rikkautta maassamme, että on erilaisia ihmisiä kansalaisina. Noin kuudenkymmenen ikäisenä naisena olen vuosien mittaan seurannut televisiosta erilaisten ihmisten esiintymistä. Voin omasta puolestani sanoa, että nyt tekniikan aikakaudella olen kohdannut usein palvelukatkoksia oman persoonani kohdalla eri tilanteissa, mutta en ole edes pyrkinyt televisioon niistä kertomaan. Palvelukatkoksia sattuu kaikille. Jos palvelukatkos sattuu rodultaan hieman tummemman ihmisen kohdalle, hänen temperamenttinsa ja ilmeisesti hieman matala itsetunto ohjaa tekemään asiasta kuuluvia valituksia. Ehkäpä kyseessä on kansanluonne verrattuna kantasuomalaisiin, jotka suhtautuvat paljon tyynemmin erilaisiin poikkeustilanteisiin ja palvelukatkoksiin.</p><p>Kun miettii palveluntarjoajan näkökulmaa, on hyvin todennäköistä, vaikka en tarkoittaisi tässä kyseistä televisiossa esitettyä tapausta, että asiakaspalvelijana oleva henkilö ei voi kertoa juurta jaksain työnantajansa teknisestä ympäristöstä vieraalle ihmiselle, vaan hän voi korkeintaan sanoa niin romaanihenkilölle kuin kantasuomalaisillekin, että palvelussa on katkos. Teknisiä häiriöitä sattuu tämän tästä tietokonepohjaisille laitteille.</p><p>Seurueessa, joka televisiossakin esiintyi, olisi voinut olla sovittelevampi henkilö, joka olisi ohjannut seurueen toiselle huoltoasemalle ja siten paha olo ei olisi vallannut heitä kaikkia. Heillä oli tavoitteena päästä ilmeisesti huvipuistoon ja he olisivat voineet luultavasti pitää kiinni siitä tavoitteesta ja viettää onnistuneen päivän. He valitsivat toisin: he pääsivät tv-julkisuuteen, johon pääsee ilmeisesti, kun pitää kovaa meteliä itseensä kohdistuneesta kohtelusta.</p><p>Suomen lainsäädäntö on kehitetty Suomen oloja varten. Siinä on lähtökohtaisesti pyritty siihen, että kansalaiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Mielestäni lainsäädännössä on onnistuttu hyvin. Elämä on kirjavaa ja ihmisillä on erilainen tausta pitkällä jatkumona. Lainsäädäntöä ei pidä alkaa kehittää erilaisten ilmiöiden suuntaan, vaikka eduskunnalla olisi resursseja tehdä koko ajan lainsäädäntötyötä, vaikka lainsäädäntö olisi jo valmis. Tässä pitää olla tarkkana, oikeudenmukaisuus ja rehellisyys pitää Suomessa olla aina mahdollista.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Näimme television haastatteluissa romaaniperheen jäseniä kertomassa heihin kohdistuneesta mielestään epäoikeudenmukaisesta palvelusta. On tietenkin rikkautta maassamme, että on erilaisia ihmisiä kansalaisina. Noin kuudenkymmenen ikäisenä naisena olen vuosien mittaan seurannut televisiosta erilaisten ihmisten esiintymistä. Voin omasta puolestani sanoa, että nyt tekniikan aikakaudella olen kohdannut usein palvelukatkoksia oman persoonani kohdalla eri tilanteissa, mutta en ole edes pyrkinyt televisioon niistä kertomaan. Palvelukatkoksia sattuu kaikille. Jos palvelukatkos sattuu rodultaan hieman tummemman ihmisen kohdalle, hänen temperamenttinsa ja ilmeisesti hieman matala itsetunto ohjaa tekemään asiasta kuuluvia valituksia. Ehkäpä kyseessä on kansanluonne verrattuna kantasuomalaisiin, jotka suhtautuvat paljon tyynemmin erilaisiin poikkeustilanteisiin ja palvelukatkoksiin.

Kun miettii palveluntarjoajan näkökulmaa, on hyvin todennäköistä, vaikka en tarkoittaisi tässä kyseistä televisiossa esitettyä tapausta, että asiakaspalvelijana oleva henkilö ei voi kertoa juurta jaksain työnantajansa teknisestä ympäristöstä vieraalle ihmiselle, vaan hän voi korkeintaan sanoa niin romaanihenkilölle kuin kantasuomalaisillekin, että palvelussa on katkos. Teknisiä häiriöitä sattuu tämän tästä tietokonepohjaisille laitteille.

Seurueessa, joka televisiossakin esiintyi, olisi voinut olla sovittelevampi henkilö, joka olisi ohjannut seurueen toiselle huoltoasemalle ja siten paha olo ei olisi vallannut heitä kaikkia. Heillä oli tavoitteena päästä ilmeisesti huvipuistoon ja he olisivat voineet luultavasti pitää kiinni siitä tavoitteesta ja viettää onnistuneen päivän. He valitsivat toisin: he pääsivät tv-julkisuuteen, johon pääsee ilmeisesti, kun pitää kovaa meteliä itseensä kohdistuneesta kohtelusta.

Suomen lainsäädäntö on kehitetty Suomen oloja varten. Siinä on lähtökohtaisesti pyritty siihen, että kansalaiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Mielestäni lainsäädännössä on onnistuttu hyvin. Elämä on kirjavaa ja ihmisillä on erilainen tausta pitkällä jatkumona. Lainsäädäntöä ei pidä alkaa kehittää erilaisten ilmiöiden suuntaan, vaikka eduskunnalla olisi resursseja tehdä koko ajan lainsäädäntötyötä, vaikka lainsäädäntö olisi jo valmis. Tässä pitää olla tarkkana, oikeudenmukaisuus ja rehellisyys pitää Suomessa olla aina mahdollista.

 

 

]]>
7 http://tarjakaltiomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255322-kaiken-kirjavaa-kansaa#comments oikeudenmukaisuus Tasa-arvo Tue, 15 May 2018 08:24:32 +0000 Tarja Kaltiomaa http://tarjakaltiomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255322-kaiken-kirjavaa-kansaa
OECD samaa mieltä palkkaerosta kuin minä http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255300-oecd-samaa-mielta-palkkaerosta-kuin-mina <p>Olen jo 15 vuotta julistanut sitä ilosanomaa, ettei naisille makseta Suomessa vähempää palkkaa kuin miehille, pikemminkin päinvastoin.</p><p>Nyt YLE kertoo nettisivustollaan, että OECD on samaa mieltä.</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10204625" title="https://yle.fi/uutiset/3-10204625">https://yle.fi/uutiset/3-10204625</a></p><p>Pari poimintaa jutusta: &quot;Tuore OECD:n raportti väläyttää realistisimpana ratkaisuna työelämän tasa-arvoistamiseksi sitä, että miehet tekisivät vähemmän töitä.</p><p>Parempi ajatus voisi OECD:n mukaan olla esimerkiksi kuusituntinen työpäivä, jota Ruotsissa on kokeiltu. Vielä parempi, tai <strong>realistisempi tie olisi se, että miehet vähentäisivät kokonaistyöaikaansa. Naiset voisivat vastaavasti lisätä sitä.&quot;</strong></p><p>Useat eri tutkijat ovat jo yli 50 vuoden ajan todistaneet, että miehet tekevät sen verran enemmän vuosityötunteja (noin 20 % kokoaikatyöntekijöillä), että tuntipalkka on sama miehillä ja naisilla, kun se lasketaan tehtyä vuostyötuntia kohden. Ja tämä laskentatapa on tasa-arvoinen, lukekaa vaikkapa EU-parlamentin päätöslauselma 2008/2012(INI). Myös ILO ja YK ovat samaa mieltä.</p><p>MUTTA ei tuo OECD:n ehdottama &quot;realistinen&quot; tie ole realistinen.</p><p>Miettikää vaikkapa sitä, että jos miehet vähentäisivät työtuntinsa naisten tasolle, Suomen bruttokansantuote putoaisi yli 10 %. Mikä perhe hyväksyisi sen, että perheen bruttotulot putoavat yli 10 % vain sen vuoksi, että mies alkaakin olla kotona, eikä töissä.</p><p>Yhtä epärealistinen on OECD:n utopia, että naiset pidentäisivät työaikaansa. En tiedä yhtäkään tutkimusta, joka tukisi tätä väitettä. Sen sijaan olen tutustunut suomalaisiin tutkimuksiin, jossa naiset haluaisivat vähentää nykyistäkin työaikaansa.</p><p>Lukekaa esimerkiksi tämä tutkimus: &quot;<strong>Palkansaajakeskusjärjestöjen tutkimus: Palkansaajien viikkotyöajat, toiveet ja todellisuus, Erkki Laukkanen, 2003</strong>&quot;</p><p><a href="http://netti.sak.fi/sak/pdf/vkot-aik.pdf" title="http://netti.sak.fi/sak/pdf/vkot-aik.pdf">http://netti.sak.fi/sak/pdf/vkot-aik.pdf</a></p><p>Eihän OECD tee itse mitään tutkimusta Suomesta. Se toistaa papukaijana täältä saatua materiaalia. Missä on sylttytehdas?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen jo 15 vuotta julistanut sitä ilosanomaa, ettei naisille makseta Suomessa vähempää palkkaa kuin miehille, pikemminkin päinvastoin.

Nyt YLE kertoo nettisivustollaan, että OECD on samaa mieltä.

https://yle.fi/uutiset/3-10204625

Pari poimintaa jutusta: "Tuore OECD:n raportti väläyttää realistisimpana ratkaisuna työelämän tasa-arvoistamiseksi sitä, että miehet tekisivät vähemmän töitä.

Parempi ajatus voisi OECD:n mukaan olla esimerkiksi kuusituntinen työpäivä, jota Ruotsissa on kokeiltu. Vielä parempi, tai realistisempi tie olisi se, että miehet vähentäisivät kokonaistyöaikaansa. Naiset voisivat vastaavasti lisätä sitä."

Useat eri tutkijat ovat jo yli 50 vuoden ajan todistaneet, että miehet tekevät sen verran enemmän vuosityötunteja (noin 20 % kokoaikatyöntekijöillä), että tuntipalkka on sama miehillä ja naisilla, kun se lasketaan tehtyä vuostyötuntia kohden. Ja tämä laskentatapa on tasa-arvoinen, lukekaa vaikkapa EU-parlamentin päätöslauselma 2008/2012(INI). Myös ILO ja YK ovat samaa mieltä.

MUTTA ei tuo OECD:n ehdottama "realistinen" tie ole realistinen.

Miettikää vaikkapa sitä, että jos miehet vähentäisivät työtuntinsa naisten tasolle, Suomen bruttokansantuote putoaisi yli 10 %. Mikä perhe hyväksyisi sen, että perheen bruttotulot putoavat yli 10 % vain sen vuoksi, että mies alkaakin olla kotona, eikä töissä.

Yhtä epärealistinen on OECD:n utopia, että naiset pidentäisivät työaikaansa. En tiedä yhtäkään tutkimusta, joka tukisi tätä väitettä. Sen sijaan olen tutustunut suomalaisiin tutkimuksiin, jossa naiset haluaisivat vähentää nykyistäkin työaikaansa.

Lukekaa esimerkiksi tämä tutkimus: "Palkansaajakeskusjärjestöjen tutkimus: Palkansaajien viikkotyöajat, toiveet ja todellisuus, Erkki Laukkanen, 2003"

http://netti.sak.fi/sak/pdf/vkot-aik.pdf

Eihän OECD tee itse mitään tutkimusta Suomesta. Se toistaa papukaijana täältä saatua materiaalia. Missä on sylttytehdas?

]]>
5 http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255300-oecd-samaa-mielta-palkkaerosta-kuin-mina#comments Palkkaepätasa-arvo Palkkaero Palkkatasa-arvo Tasa-arvo Mon, 14 May 2018 19:21:33 +0000 Pauli Sumanen http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255300-oecd-samaa-mielta-palkkaerosta-kuin-mina
Noin viikon studio - naiset ja urheilu :-D http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254936-noin-viikon-studio-naiset-ja-urheilu-d <p>Noin viikon studiossa <a href="https://areena.yle.fi/1-4360935">otettiin satiirin keinoin kantaa</a> siihen oikeudenmukaiseen tosiasiaan, että naisurheilijat tienaavat huomattavasti vähemmän kuin miesurheilijat. TOTTAKAI se on oikein, että nainen ansaitsee vähemmän, vai onko?</p><p><strong>Kyllä, se on oikein!</strong></p><p>Miesurheilijat saavat palkkansa suurelta osin siksi, että miesten pelejä seuraa suuri määrä lipuista maksavaa kansaa. Naisten urheillessa katsojamäärät ovat vähäisempiä.&nbsp;</p><p><strong>Ehkä asiaan tulisi kuitenki soveltaa positiivista erityiskohtelua?</strong></p><p>Pitäisikö positiivista erityiskohtelua soveltaa yleensä jopa laajemmin. Nainen vaan ei pysty tekemään kaikkea sitä mitä raavas mies - <em><strong>miksi hänen pitäisi siitä kärsiä?</strong></em></p><p>Ai niin. Minäkään en olisi koskaan pystynyt sellaisiin suorituksiin kuin vaikkapa <strong>Teemu Selänne</strong> aikoinaan. Pitääkö minun siitä taloudellisesti kärsiä, ja jos niin miksi?</p><p>En usko, että minusta koskaan tulee Suomen presidenttiä, tai edes kansanedustajaa. <strong>Pitääkö minun siitä kärsiä? </strong>Eikö minulla kuitenkin ole oikeus samaan palkkaan jos parhaani yritän - ja jopa paljon muita autan, aina &quot;joskus&quot;.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Otetaanpa uusi lähtökohta tähän tasa-arvo ja yhdenvertaisuuskeskusteluun:</strong></p><p>-naiset ja miehet samalle viivalle: ei mitään naisten ja miesten lajeja, vaan kaikki parhaat samaan joukkueeseen, ja myös ne &quot;muun sukupuoliset&quot;. Tottakai muutenkin samalle viivalle: kuka voittaa 100m.:n juoksun?</p><p>-palkka tehdyn työn mukaan - vai olisiko palkka parempi suhteuttaa tekijän painoon ja muihin kykyihin?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Noin viikon studiossa otettiin satiirin keinoin kantaa siihen oikeudenmukaiseen tosiasiaan, että naisurheilijat tienaavat huomattavasti vähemmän kuin miesurheilijat. TOTTAKAI se on oikein, että nainen ansaitsee vähemmän, vai onko?

Kyllä, se on oikein!

Miesurheilijat saavat palkkansa suurelta osin siksi, että miesten pelejä seuraa suuri määrä lipuista maksavaa kansaa. Naisten urheillessa katsojamäärät ovat vähäisempiä. 

Ehkä asiaan tulisi kuitenki soveltaa positiivista erityiskohtelua?

Pitäisikö positiivista erityiskohtelua soveltaa yleensä jopa laajemmin. Nainen vaan ei pysty tekemään kaikkea sitä mitä raavas mies - miksi hänen pitäisi siitä kärsiä?

Ai niin. Minäkään en olisi koskaan pystynyt sellaisiin suorituksiin kuin vaikkapa Teemu Selänne aikoinaan. Pitääkö minun siitä taloudellisesti kärsiä, ja jos niin miksi?

En usko, että minusta koskaan tulee Suomen presidenttiä, tai edes kansanedustajaa. Pitääkö minun siitä kärsiä? Eikö minulla kuitenkin ole oikeus samaan palkkaan jos parhaani yritän - ja jopa paljon muita autan, aina "joskus".

 

Otetaanpa uusi lähtökohta tähän tasa-arvo ja yhdenvertaisuuskeskusteluun:

-naiset ja miehet samalle viivalle: ei mitään naisten ja miesten lajeja, vaan kaikki parhaat samaan joukkueeseen, ja myös ne "muun sukupuoliset". Tottakai muutenkin samalle viivalle: kuka voittaa 100m.:n juoksun?

-palkka tehdyn työn mukaan - vai olisiko palkka parempi suhteuttaa tekijän painoon ja muihin kykyihin?

]]>
2 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254936-noin-viikon-studio-naiset-ja-urheilu-d#comments Naisurheilija Tasa-arvo Urheilija Urheilu Sun, 06 May 2018 15:58:03 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254936-noin-viikon-studio-naiset-ja-urheilu-d
Kuka on lentäjä-ässä? http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254827-kuka-on-lentaja-assa <p>Viimeisen Kodin kuvalhden kannessa on mainos jutusta, jossa haastatellaan naispuolista lentäjä-ässää. Kiinnostuneena etsin jutun sisäsivuilta ja yritin löytää jutusta, montako pudotusta tällä naisella on. En löytänyt yhtäkään.</p><p>Lentäjä-ässä -nimitys tuli käyttöön ensimmäisessä maailmansodassa, kun ranskalaiset sanomalehdet kutsuivat <em>l&#39;aceksi</em> Adolphe Pegoudia, joka pudotti viisi saksalaiskonetta ennen putoamistaan ja kuolemaansa. Hän&nbsp; ehti osallistua sotaan vain 6 kk. Tämän jälkeen lentäjä-ässäksi on kutsuttu todistettavasti viisi viholliskoneen pudottanutta lentäjää. Monen konetyypin lentäjät, kuten helikopterilentäjät voivat olla lentäjä-ässiä, vaikka valtaenemmistö heistä onkin hävittäjälentäjiä.</p><p>Verkon mukaan arkikielessä lentäjä-ässä voi myös olla erittäin taitava lentäjä, mutta nimitys ei ole vakiintunut virallisesti, onhan rajanveto erittäin vaikeaa.</p><p>Mies on lentäjä-ässä, kun pudottaa viisi vastustajaansa. Nainen voi Sanoma Oy:n lehden mukaan olla lentäjä-ässä, kun on parempi kuin keskivertolentäjänainen.</p><p>Kun Sanoma ilmoitti, että se pyrkii tekemään yhtä paljon juttuja naisista kuin miehistäkin, lopetin Hesarin tilauksen. Maksan lehdistä mieluummin asiasisällön kuin sukupuolen mukaisesti tehtyinä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viimeisen Kodin kuvalhden kannessa on mainos jutusta, jossa haastatellaan naispuolista lentäjä-ässää. Kiinnostuneena etsin jutun sisäsivuilta ja yritin löytää jutusta, montako pudotusta tällä naisella on. En löytänyt yhtäkään.

Lentäjä-ässä -nimitys tuli käyttöön ensimmäisessä maailmansodassa, kun ranskalaiset sanomalehdet kutsuivat l'aceksi Adolphe Pegoudia, joka pudotti viisi saksalaiskonetta ennen putoamistaan ja kuolemaansa. Hän  ehti osallistua sotaan vain 6 kk. Tämän jälkeen lentäjä-ässäksi on kutsuttu todistettavasti viisi viholliskoneen pudottanutta lentäjää. Monen konetyypin lentäjät, kuten helikopterilentäjät voivat olla lentäjä-ässiä, vaikka valtaenemmistö heistä onkin hävittäjälentäjiä.

Verkon mukaan arkikielessä lentäjä-ässä voi myös olla erittäin taitava lentäjä, mutta nimitys ei ole vakiintunut virallisesti, onhan rajanveto erittäin vaikeaa.

Mies on lentäjä-ässä, kun pudottaa viisi vastustajaansa. Nainen voi Sanoma Oy:n lehden mukaan olla lentäjä-ässä, kun on parempi kuin keskivertolentäjänainen.

Kun Sanoma ilmoitti, että se pyrkii tekemään yhtä paljon juttuja naisista kuin miehistäkin, lopetin Hesarin tilauksen. Maksan lehdistä mieluummin asiasisällön kuin sukupuolen mukaisesti tehtyinä.

]]>
26 http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254827-kuka-on-lentaja-assa#comments Tasa-arvo Fri, 04 May 2018 05:21:42 +0000 Pauli Sumanen http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254827-kuka-on-lentaja-assa
Oikeusministeriön tiedotteita - sateenkaarisanasto http://jiihooantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254224-oikeusministerion-tiedotteita-sateenkaarisanasto <p>Vuoden 2015 alusta voimaan tulleiden&nbsp; uudistetun tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain myötä sateenkaaripositiivisuus on tullut entistä näkyvämmäksi osaksi suomalaista arkea ja yhteiskunnan virallista eetosta - molemmat lait sisältävät viranomaisia, työnantajia ja tavaroiden ja palveluiden velvoittavia säädöksiä ennaltaehkäistä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvaa syrjintää ja edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.</p><p>Sateenkaariystävällisyys näkyy jo kaupan hyllyillä&nbsp; tuotetarjonnassa ja erityisesti median sekä muun kulttuurikentän tuotannoissa. Teema on sekä ajankohtainen että myyvä - kysyntää siis riittää.</p><p>Opetuksen järjestäjien osalta tätä lain asettamaa velvollisuutta olenkin jo käsitellyt aikaisemmisssa kirjoituksissani - tasa-arvolain uudistuksessa lakiin lisättiin nyt myös perusopetuksen järjestäjille velvoite laatia sukupuolen moninaisuus huomioiva toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma.&nbsp; Tältä osinhan lain tarkoitus on jo melko hyvin oivallettu yksittäisistä&nbsp; kouluista aina <u><a href="https://www.kuntaliitto.fi/yleiskirjeet/2015/uusi-yhdenvertaisuuslaki-ja-tasa-arvolain-osittaisuudistus">Kuntaliittoon </a></u>saakka ...</p><p>&nbsp;</p><p>Valppaasti lainkuuliaisena kansalaisena otin selkoa myös laeissa säädetysti viranomaisia koskevan velvoitteen&nbsp; edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta toteutumisesta näin kolme vuotta lakien oltua voimassa. Ja ainakin ylimpien viranomaisten toimintaa tässä suhteessa voi pitää verrattain kiitettävänä, sillä esimerkiksi Ulkoministeriö on viime aikoina tukenut <u><a href="http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=371568&amp;contentlan=1&amp;culture=fi-FI">kehittyvien maiden tyttöjen terveyttä ja sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia </a></u>tuntuvilla summilla. Kehitysyhteistyömäärärahoituksen leikkaukset on siten Ulkoministeriössä kompensoitu kohdentamalla tukea tärkeimpiin kohteisiin.</p><p>Myös OIkeusministeriössä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen on tapahtunut julkilausumien lisäksi konkreettisina tekoina, sillä OM on osana Rainbow Rights -hanketta mm. tuottanut <u><a href="http://oikeusministerio.fi/sateenkaarisanasto">sateenkaarisanaston </a></u>tukemaan kunnissa tehtäviä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmia. Pääosiltaan sanasto on toki yleisluonteinen ja vastaa olennaiselta sisällöltään mm. THL:n tuottamaa sukupuolisanastoa, mutta joissain kohden OM:n sanastossa selitteet ovat tarkenteisempia. Esimerkiksi sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ihmiset määritellään OM:n sanastossa&nbsp; sukupuolen moninaisuus ja biologiset faktat kattavasti huomioiden näin :</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp; &nbsp; &quot;<strong>Sukupuolivähemmistöt</strong>&nbsp;- Sukupuolivähemmistöillä tarkoitetaan usein transihmisiä (transsukupuoliset, transvestiitit ja muunsukupuoliset tai transgenderit) ja intersukupuolisia. Heille sukupuolen moninaisuus voi olla biologista tai se voi liittyä sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun.&quot;</p><p>&nbsp;</p><p>Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus eivät toteudu itsestään, niiden toteutumiseksi pitää tehdä jatkuvaa työtä. Ja olla valppaana kaikenlaisien ansojen varalta :)</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vuoden 2015 alusta voimaan tulleiden  uudistetun tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain myötä sateenkaaripositiivisuus on tullut entistä näkyvämmäksi osaksi suomalaista arkea ja yhteiskunnan virallista eetosta - molemmat lait sisältävät viranomaisia, työnantajia ja tavaroiden ja palveluiden velvoittavia säädöksiä ennaltaehkäistä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvaa syrjintää ja edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

Sateenkaariystävällisyys näkyy jo kaupan hyllyillä  tuotetarjonnassa ja erityisesti median sekä muun kulttuurikentän tuotannoissa. Teema on sekä ajankohtainen että myyvä - kysyntää siis riittää.

Opetuksen järjestäjien osalta tätä lain asettamaa velvollisuutta olenkin jo käsitellyt aikaisemmisssa kirjoituksissani - tasa-arvolain uudistuksessa lakiin lisättiin nyt myös perusopetuksen järjestäjille velvoite laatia sukupuolen moninaisuus huomioiva toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma.  Tältä osinhan lain tarkoitus on jo melko hyvin oivallettu yksittäisistä  kouluista aina Kuntaliittoon saakka ...

 

Valppaasti lainkuuliaisena kansalaisena otin selkoa myös laeissa säädetysti viranomaisia koskevan velvoitteen  edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta toteutumisesta näin kolme vuotta lakien oltua voimassa. Ja ainakin ylimpien viranomaisten toimintaa tässä suhteessa voi pitää verrattain kiitettävänä, sillä esimerkiksi Ulkoministeriö on viime aikoina tukenut kehittyvien maiden tyttöjen terveyttä ja sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia tuntuvilla summilla. Kehitysyhteistyömäärärahoituksen leikkaukset on siten Ulkoministeriössä kompensoitu kohdentamalla tukea tärkeimpiin kohteisiin.

Myös OIkeusministeriössä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen on tapahtunut julkilausumien lisäksi konkreettisina tekoina, sillä OM on osana Rainbow Rights -hanketta mm. tuottanut sateenkaarisanaston tukemaan kunnissa tehtäviä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmia. Pääosiltaan sanasto on toki yleisluonteinen ja vastaa olennaiselta sisällöltään mm. THL:n tuottamaa sukupuolisanastoa, mutta joissain kohden OM:n sanastossa selitteet ovat tarkenteisempia. Esimerkiksi sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ihmiset määritellään OM:n sanastossa  sukupuolen moninaisuus ja biologiset faktat kattavasti huomioiden näin :

 

    "Sukupuolivähemmistöt - Sukupuolivähemmistöillä tarkoitetaan usein transihmisiä (transsukupuoliset, transvestiitit ja muunsukupuoliset tai transgenderit) ja intersukupuolisia. Heille sukupuolen moninaisuus voi olla biologista tai se voi liittyä sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun."

 

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus eivät toteudu itsestään, niiden toteutumiseksi pitää tehdä jatkuvaa työtä. Ja olla valppaana kaikenlaisien ansojen varalta :)

 

 

 

 

 

 

]]>
67 http://jiihooantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254224-oikeusministerion-tiedotteita-sateenkaarisanasto#comments Tasa-arvo Yhdenvertaisuus Sun, 22 Apr 2018 09:39:59 +0000 Juho Antikainen http://jiihooantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254224-oikeusministerion-tiedotteita-sateenkaarisanasto
Kommunistinen tasa-arvo http://taunotiusanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253873-kommunistinen-tasa-arvo <p>Kommunismia pidetään tasa-arvon aatteena. Oletuksena on, että päästään kommunismiin, kaikki ihmiset ovat yhtäkkiä tasa-arvoisia ja ystäviä keskenään. Tämä oli osa neuvostopropagandan ydinsanomaa, joka puri &rdquo;hyödyllisiin idiootteihin&rdquo;. Teoriassa Neuvostoliitossa vallitsi tasa-arvo ja demokratia, käytännössä harvainvalta ja poliisivaltio. Se, että propaganda sanoo kaikkien olevan tasa-arvoisia, ei käytännön tasolla merkitse mitään.</p><p>&nbsp;</p><p>Yksikään kommunistinen yhteiskunta ei ole ollut tähän mennessä tasa-arvoinen, vaan vahvasti patriarkaalinen. Naisia ei juurikaan kommunististen maiden valtaelimiin noussut. &nbsp;Kommunistisissa maissa hallitus oli toteuttava porras, kun taas puolueen johdossa tehtiin kaikki tärkeät päätökset, joita ministerit ja muut viskaalit toteuttivat. Puoluetta johti puoluesihteeri ja sen johtoryhmänä toimi politbyro. Neuvostoliitossa politbyron jäseninä oli kautta aikain ainoastaan kolme naista (eri aikoina). Heistä <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Jekaterina_Furtseva">Jekaterina Furtseva</a> toimi myöhemmin myös kulttuuriministerinä. Hän jäi Neuvostoliiton ainoaksi naisministeriksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Illuusiota tasa-arvosta sai toki hieman luotua nepotismin avulla. Romaniassa diktaattorin puoliso oli eduskunnan puhemies ja tiedeakatemian presidentti. Erich Honecker johti pitkään Itä-Saksaa. Hänen vaimonsa oli kulttuuriministeri. Nepotismi ei tietenkään rajoittunut naisiin, esimerkiksi Brezhnevin poika oli pitkään varaulkomaankauppaministerinä Moskovassa.</p><p>&nbsp;</p><p>Naisten osuus työelämässä oli Neuvostoliitossa ja Itä-blokin maissa suuri, jota propagandassa käytettiin osoituksena tasa-arvoisesta yhteiskunnasta. Tästä johtuen myytti Neuvostoliitosta tasa-arvon kultamaana elää edelleen etenkin kommunismin fanaattisten vastustajien että puolustajien joukossa. Tasa-arvo oli kuitenkin vain näennäistä. Naisille maksettiin samoista töistä vähemmän palkkaa. Abortit olivat laittomia. Monissa tapauksissa, mm. alkoholista johtuen, miesten elinodote oli erittäin lyhyt, jolloin naisten osuus oli yhteiskunnassa väistämättä suurempi.</p><p>&nbsp;</p><p>Naiset toimivat lopulta yhteiskunnan muutoksen katalyyttina. Perestroika sai alkunsa jo ennen Gorbatšovin valtaantuloa niin sanotusta Novosibirskin manifestista. Tämä Neuvostoliiton maatalouden ongelmia realistisesti kuvannut raportti oli <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Tatyana_Zaslavskaya">Tatjana Zaslavskajan </a>käsialaa. Zaslavskaja, aikansa ehdottomasti lahjakkain yhteiskuntatieteilijä, oli taloussosiologi. Hän tarkasteli yhteiskuntaa poikkitieteellisesti, paljon laajemmin kuin pelkän taloustieteen kannalta. Zaslavskaja julkaisi myös mm. raportin Brezhnevin ajan pysähtyneisyydestä, ts. siitä miten neuvostotalous 1980-luvun puolivälissä tarvitsi täydellisen hevoskuurin piristyäkseen. Gorbatšovin kaudella realistiset yhteiskuntatieteilijät pääsivät ääneen, Zaslavskajan johdolla. Gorbatšov oli kuitenkin konservatiivien panttivanki ja häneltä puuttui rohkeus viedä läpi talousuudistukset radikaalissa muodossaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Zaslavskajan tutkimuksia käännettiin ja julkaistiin myös ulkomailla. On juuri Zaslavskajan ansiota, että veikkasin oikein systeemin perikadon. Saksaksi ilmestynyt &rdquo;Die Gorbatshov Strategie&rdquo; (Orac Verlag, Wien, 1989) kuvailee erittäin tarkasti talousuudistusten kannattajia ja vastustajia. Jälkimäiseen ryhmään kuuluivat Neuvostoliiton johtava, taantumuksellinen eliitti, joka halusi kynsin ja hampain pitää kiinni omista eduistaan. Lopulta tämä ryhmä yritti vallankaappausta 1991.</p><p>&nbsp;</p><p>Idealistinen ajatus, että kun julistetaan kaikkien olevan tasa-arvoisia, kaikki ovat yhtäkkiä tasa-arvoisia keskenään, on pelkkää potaskaa. Ihmisten ennakkoluulot, opitut käyttäytymismallit, rasismi, syrjintä, naisviha, jne. eivät katoa pelkällä julistuksella ja yhteiskuntamallin muutoksella. Tasa-arvo on jotain, jonka eteen tarvitsee tehdä jatkuvasti työtä, muuten se unohtuu. Ei ole olemassa mitään oikoreittiä onneen.</p><p>&nbsp;</p><p>Irrationaalinen pelko siitä, että tasa-arvo johtaa Neuvostoliittoon on täysin turha. Neuvostoliittolainen tasa-arvo on käsitteenä samanlainen kuin &quot;vaihtoehtoisen oikeiston&quot; ajama sananvapaus. Sitä ei ole.</p><p>&nbsp;</p> Kommunismia pidetään tasa-arvon aatteena. Oletuksena on, että päästään kommunismiin, kaikki ihmiset ovat yhtäkkiä tasa-arvoisia ja ystäviä keskenään. Tämä oli osa neuvostopropagandan ydinsanomaa, joka puri ”hyödyllisiin idiootteihin”. Teoriassa Neuvostoliitossa vallitsi tasa-arvo ja demokratia, käytännössä harvainvalta ja poliisivaltio. Se, että propaganda sanoo kaikkien olevan tasa-arvoisia, ei käytännön tasolla merkitse mitään.

 

Yksikään kommunistinen yhteiskunta ei ole ollut tähän mennessä tasa-arvoinen, vaan vahvasti patriarkaalinen. Naisia ei juurikaan kommunististen maiden valtaelimiin noussut.  Kommunistisissa maissa hallitus oli toteuttava porras, kun taas puolueen johdossa tehtiin kaikki tärkeät päätökset, joita ministerit ja muut viskaalit toteuttivat. Puoluetta johti puoluesihteeri ja sen johtoryhmänä toimi politbyro. Neuvostoliitossa politbyron jäseninä oli kautta aikain ainoastaan kolme naista (eri aikoina). Heistä Jekaterina Furtseva toimi myöhemmin myös kulttuuriministerinä. Hän jäi Neuvostoliiton ainoaksi naisministeriksi.

 

Illuusiota tasa-arvosta sai toki hieman luotua nepotismin avulla. Romaniassa diktaattorin puoliso oli eduskunnan puhemies ja tiedeakatemian presidentti. Erich Honecker johti pitkään Itä-Saksaa. Hänen vaimonsa oli kulttuuriministeri. Nepotismi ei tietenkään rajoittunut naisiin, esimerkiksi Brezhnevin poika oli pitkään varaulkomaankauppaministerinä Moskovassa.

 

Naisten osuus työelämässä oli Neuvostoliitossa ja Itä-blokin maissa suuri, jota propagandassa käytettiin osoituksena tasa-arvoisesta yhteiskunnasta. Tästä johtuen myytti Neuvostoliitosta tasa-arvon kultamaana elää edelleen etenkin kommunismin fanaattisten vastustajien että puolustajien joukossa. Tasa-arvo oli kuitenkin vain näennäistä. Naisille maksettiin samoista töistä vähemmän palkkaa. Abortit olivat laittomia. Monissa tapauksissa, mm. alkoholista johtuen, miesten elinodote oli erittäin lyhyt, jolloin naisten osuus oli yhteiskunnassa väistämättä suurempi.

 

Naiset toimivat lopulta yhteiskunnan muutoksen katalyyttina. Perestroika sai alkunsa jo ennen Gorbatšovin valtaantuloa niin sanotusta Novosibirskin manifestista. Tämä Neuvostoliiton maatalouden ongelmia realistisesti kuvannut raportti oli Tatjana Zaslavskajan käsialaa. Zaslavskaja, aikansa ehdottomasti lahjakkain yhteiskuntatieteilijä, oli taloussosiologi. Hän tarkasteli yhteiskuntaa poikkitieteellisesti, paljon laajemmin kuin pelkän taloustieteen kannalta. Zaslavskaja julkaisi myös mm. raportin Brezhnevin ajan pysähtyneisyydestä, ts. siitä miten neuvostotalous 1980-luvun puolivälissä tarvitsi täydellisen hevoskuurin piristyäkseen. Gorbatšovin kaudella realistiset yhteiskuntatieteilijät pääsivät ääneen, Zaslavskajan johdolla. Gorbatšov oli kuitenkin konservatiivien panttivanki ja häneltä puuttui rohkeus viedä läpi talousuudistukset radikaalissa muodossaan.

 

Zaslavskajan tutkimuksia käännettiin ja julkaistiin myös ulkomailla. On juuri Zaslavskajan ansiota, että veikkasin oikein systeemin perikadon. Saksaksi ilmestynyt ”Die Gorbatshov Strategie” (Orac Verlag, Wien, 1989) kuvailee erittäin tarkasti talousuudistusten kannattajia ja vastustajia. Jälkimäiseen ryhmään kuuluivat Neuvostoliiton johtava, taantumuksellinen eliitti, joka halusi kynsin ja hampain pitää kiinni omista eduistaan. Lopulta tämä ryhmä yritti vallankaappausta 1991.

 

Idealistinen ajatus, että kun julistetaan kaikkien olevan tasa-arvoisia, kaikki ovat yhtäkkiä tasa-arvoisia keskenään, on pelkkää potaskaa. Ihmisten ennakkoluulot, opitut käyttäytymismallit, rasismi, syrjintä, naisviha, jne. eivät katoa pelkällä julistuksella ja yhteiskuntamallin muutoksella. Tasa-arvo on jotain, jonka eteen tarvitsee tehdä jatkuvasti työtä, muuten se unohtuu. Ei ole olemassa mitään oikoreittiä onneen.

 

Irrationaalinen pelko siitä, että tasa-arvo johtaa Neuvostoliittoon on täysin turha. Neuvostoliittolainen tasa-arvo on käsitteenä samanlainen kuin "vaihtoehtoisen oikeiston" ajama sananvapaus. Sitä ei ole.

 

]]>
37 http://taunotiusanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253873-kommunistinen-tasa-arvo#comments Ulkomaat Kommunismi Tasa-arvo Mon, 16 Apr 2018 05:53:46 +0000 Tauno Tiusanen http://taunotiusanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253873-kommunistinen-tasa-arvo
Aito avioliitto -yhdistys häiriköi jälleen koulujen arkea http://vmlouek.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253853-aito-avioliitto-yhdistys-hairikoi-jalleen-koulujen-arkea <p>Aito avioliitto -yhdistys julkaisi keskiviikkona 11.4 sivuillaan tiedotteen, missä se kertoi lähettäneensä isolle joukolle maamme peruskouluja omaa sukupuoli-ideologiaansa koskevan esitteen. Esite hyökkää, kuten voi hyvin arvata, Opetushallituksen <a href="http://www.oph.fi/download/173318_tasa_arvotyo_on_taitolaji.pdf"><u>Tasa-arvotyö on taitolaji -opasta</u></a> vastaan ottamalla erityisesti hampaisiinsa oppaan maininnan sukupuolen moninaisuudesta. Yhdistys katsoo, että sukupuolen moninaisuutta ei tarvita kouluissa tasa-arvolain vaatimusten täyttämiseksi. Tämä yhdistyksen yritys hivuttautua koulujen arkeen, ei ole suinkaan ensimmäinen kerta. Yhdistys on tullut tunnetuksi koululaisten vanhemmille suunnatusta Seta-kiellosta, jonka avulla vanhemmat voisivat kieltää lapsensa osallistumisen opetukseen Setan vierailutuntien aikana tai muuten yhdistyksen ideologiasta poikkeavaan sukupuolikasvatukseen.</p><p>Opetushallitus on aiemmin Seta -kiellon yhteydessä tehnyt hyvin selväksi, että perusopetuslain määräämän opetussuunnitelman mukaisesta opetuksesta ei voi kieltäytyä. Opetushallitus on myös katsonut, että mikäli lapsi ei saa kotoansa tukea koulun tarjoamalle opetukselle, se ei ole lapsen edun mukaista.</p><p>Opetushallituksen vahvistama <a href="http://www.oph.fi/download/163777_perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf"><u>perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet</u></a> velvoittaa jokaista Suomen peruskoulua paikallisia opetussuunnitelmia laadittaessa. Opetussuunnitelman perusteet tekee (sivulla 18) varsin selväksi, että perusopetus lisää tietoa ja ymmärrystä sukupuolen moninaisuudesta. Muualla (sivulla 28) todetaan, että opetus on lähestymistavaltaan sukupuolitietoista eli sukupuolisensitiivistä. Sukupuolen moninaisuuden hyväksyminen on osa sukupuolitietoista lähestymistapaa.</p><p>On siis selvää, että jokaisen koulun, rehtorin ja opettajan velvollisuus on torjua Aito avioliitto -yhdistyksen esitteen propagoimat pyrkimykset sivuuttaa sukupuolen moninaisuus perusopetuksessa.</p><p>Vuoden 2015 alussa voimaan astunut uudistunut tasa-arvolaki asetti jokaiselle koululle uuden velvoitteen, nimittäin toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman laatimisen, mikä voidaan sisällyttää opetussuunnitelmaan. Yhdenvertaisuuslain mukaan kouluilla tulee olla myös yhdenvertaisuussuunnitelma. Tämäkin suunnitelma voidaan sisällyttää osaksi opetussuunnitelmaa.</p><p>Opetushallituksen Tasa-arvotyö on taitolaji -opas tarjoaa vinkkejä sekä tasa-arvosuunnitelman laatimiseen että tasa-arvon edistämiseen perusopetuksessa. Opetushallituksen opas ei kiellä kutsumasta poikia pojiksi ja tyttöjä tytöiksi, vaikka toisin on yritetty väittää esimerkiksi Aito avioliitto -yhdistyksen taholta.</p><p>Aito avioliitto -yhdistyksen esite kehottaa sukupuolen moninaisuuden ohittamiseen tasa-arvosuunnitelman laatimisessa. Tekipä koulu niin tai näin, tasa-arvosuunnitelma ja opetussuunnitelma täydentävät toisiaan ja realiteetti on se, että sukupuolen moninaisuutta ei voida sivuuttaa opetussuunnitelmassa, kuten edeltä voi todeta. Perusopetuksen tulee siis olla sukupuolitietoista ja huomioida sukupuolen moninaisuus.</p><p>Tasa-arvolaki tunnistaa ja tunnustaa sukupuolen moninaisuuden, myös biologisessa mielessä.</p><p>Aito avioliitto -yhdistyksen kouluesite on itseään toistava ideologinen manifesti, jota voi kouluopetuksessa käyttää hyvänä ja varoittavana esimerkkinä vähemmistövastaisen oikeistoradikalismin aikaansaannoksista.</p><p>Kirjoittajina ovat muun muassa yhdistyksen puheenjohtaja Susanna Koivula ja professori Tapio Puolimatka, joiden aikaisemmat julkiset ulostulot tekevät selväksi todellisen asenteen HLBTI -vähemmistöihin. Esite on samaa rataa jatkava tuherrus.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Aito avioliitto -yhdistys julkaisi keskiviikkona 11.4 sivuillaan tiedotteen, missä se kertoi lähettäneensä isolle joukolle maamme peruskouluja omaa sukupuoli-ideologiaansa koskevan esitteen. Esite hyökkää, kuten voi hyvin arvata, Opetushallituksen Tasa-arvotyö on taitolaji -opasta vastaan ottamalla erityisesti hampaisiinsa oppaan maininnan sukupuolen moninaisuudesta. Yhdistys katsoo, että sukupuolen moninaisuutta ei tarvita kouluissa tasa-arvolain vaatimusten täyttämiseksi. Tämä yhdistyksen yritys hivuttautua koulujen arkeen, ei ole suinkaan ensimmäinen kerta. Yhdistys on tullut tunnetuksi koululaisten vanhemmille suunnatusta Seta-kiellosta, jonka avulla vanhemmat voisivat kieltää lapsensa osallistumisen opetukseen Setan vierailutuntien aikana tai muuten yhdistyksen ideologiasta poikkeavaan sukupuolikasvatukseen.

Opetushallitus on aiemmin Seta -kiellon yhteydessä tehnyt hyvin selväksi, että perusopetuslain määräämän opetussuunnitelman mukaisesta opetuksesta ei voi kieltäytyä. Opetushallitus on myös katsonut, että mikäli lapsi ei saa kotoansa tukea koulun tarjoamalle opetukselle, se ei ole lapsen edun mukaista.

Opetushallituksen vahvistama perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet velvoittaa jokaista Suomen peruskoulua paikallisia opetussuunnitelmia laadittaessa. Opetussuunnitelman perusteet tekee (sivulla 18) varsin selväksi, että perusopetus lisää tietoa ja ymmärrystä sukupuolen moninaisuudesta. Muualla (sivulla 28) todetaan, että opetus on lähestymistavaltaan sukupuolitietoista eli sukupuolisensitiivistä. Sukupuolen moninaisuuden hyväksyminen on osa sukupuolitietoista lähestymistapaa.

On siis selvää, että jokaisen koulun, rehtorin ja opettajan velvollisuus on torjua Aito avioliitto -yhdistyksen esitteen propagoimat pyrkimykset sivuuttaa sukupuolen moninaisuus perusopetuksessa.

Vuoden 2015 alussa voimaan astunut uudistunut tasa-arvolaki asetti jokaiselle koululle uuden velvoitteen, nimittäin toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman laatimisen, mikä voidaan sisällyttää opetussuunnitelmaan. Yhdenvertaisuuslain mukaan kouluilla tulee olla myös yhdenvertaisuussuunnitelma. Tämäkin suunnitelma voidaan sisällyttää osaksi opetussuunnitelmaa.

Opetushallituksen Tasa-arvotyö on taitolaji -opas tarjoaa vinkkejä sekä tasa-arvosuunnitelman laatimiseen että tasa-arvon edistämiseen perusopetuksessa. Opetushallituksen opas ei kiellä kutsumasta poikia pojiksi ja tyttöjä tytöiksi, vaikka toisin on yritetty väittää esimerkiksi Aito avioliitto -yhdistyksen taholta.

Aito avioliitto -yhdistyksen esite kehottaa sukupuolen moninaisuuden ohittamiseen tasa-arvosuunnitelman laatimisessa. Tekipä koulu niin tai näin, tasa-arvosuunnitelma ja opetussuunnitelma täydentävät toisiaan ja realiteetti on se, että sukupuolen moninaisuutta ei voida sivuuttaa opetussuunnitelmassa, kuten edeltä voi todeta. Perusopetuksen tulee siis olla sukupuolitietoista ja huomioida sukupuolen moninaisuus.

Tasa-arvolaki tunnistaa ja tunnustaa sukupuolen moninaisuuden, myös biologisessa mielessä.

Aito avioliitto -yhdistyksen kouluesite on itseään toistava ideologinen manifesti, jota voi kouluopetuksessa käyttää hyvänä ja varoittavana esimerkkinä vähemmistövastaisen oikeistoradikalismin aikaansaannoksista.

Kirjoittajina ovat muun muassa yhdistyksen puheenjohtaja Susanna Koivula ja professori Tapio Puolimatka, joiden aikaisemmat julkiset ulostulot tekevät selväksi todellisen asenteen HLBTI -vähemmistöihin. Esite on samaa rataa jatkava tuherrus.

]]>
130 http://vmlouek.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253853-aito-avioliitto-yhdistys-hairikoi-jalleen-koulujen-arkea#comments Aito avioliitto Opetussuunnitelman perusteet Sukupuolen moninaisuus Tasa-arvo Sun, 15 Apr 2018 11:06:31 +0000 Vesa-Matti Louekoski http://vmlouek.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253853-aito-avioliitto-yhdistys-hairikoi-jalleen-koulujen-arkea
Feministi valehtelee - nyt Hesarissa http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253617-feministi-valehtelee-nyt-hesarissa <p>Sunnuntain 8.4.2018 Hesarissa feministi Kaari Utrio sai kolme sivua palstatilaa. Kirjoituksessa sanotaan mm näin: <strong>Palkoissakin on edelleen isot erot</strong>. Vaikka samasta työstä maksettaisiinkin samaa palkkaa, naisten tulot jäävät pieniksi, koska <strong>naisvaltaisilla aloilla maksetaan vähemmän</strong>. Utrion mukaan tyttöjen kannustaminen ei riitä. Tämä on paljon syvempi kysymys. Jos ihminen haluaa hoitaa mieluummin toista ihmistä kuin konetta niin onhan se nyt kumma, että pitää siirtyä konehommiin, jos haluaa kunnon palkkaa. <strong>Voi mennä pitkään ennen kuin sairaanhoitajalle aletaan maksaa yhtä paljon kuin insinöörille</strong>...</p><p>Tyypillinen feministi, joka ei ymmärrä palkkatason ja ansiotason eroa. Mikään tutkimus ei osoita, että naisvaltaisilla aloilla on alempi palkkataso kuin miesvaltaisilla. Koko kansantalouden tasolla miehet ja naiset saavat keskimäärin samaa tuntipalkkaa. Sen todistivat monen muun tutkimuksen ohella myös tamperelaiset tutkijat Satu Ojala, Pasi Pyöriä, Hanna-Mari Ikonen ja Tuija Koivunen kirjassa &quot;Työelämän myytit ja todellisuus&quot;, toim. Pasi Pyöriä. He saivat tulokseksi, että <strong>naisten tuntipalkka on noin 99 % miehen tuntipalkasta</strong>. Mutta heillä oli mukana myös tulot tuntiperustaisesti maksetuista ylitöistä. Kun poistetaan nämä ylityöt, naisen euro nousee hieman yli 100 prosentin.</p><p>Menee varmasti kauan, ennen kuin sairaanhoitajat saavat samat kuukausiansiot kuin insinöörit. Nythän he saavat jo noin 20 % enemmän tuntipalkkaa kuin insinöörit. Enkä usko sairaanhoitajien alkavan koskaan tehdä samoja vuosityötunteja kuin mitä insinöörit tekevät vuodessa, joten ansiot pysyvät pieninä. Tarkempi palkkavertailu löytyy Tasa-arvosanomista numero 1/2017.<br />Osoite on : <a href="http://www.issuu.com/staatus" title="www.issuu.com/staatus">www.issuu.com/staatus</a></p><p>Utrio käyttää naisen logiikkaa, niin kuin muutkin feministit. Utrio pelkää, että naisia syytetään valehtelusta. Ei naisia syytetä valehtelusta, vaan feministejä ja se on eri asia. Ei se ole naisten vika, jos feministit valehtelevat. Kaikki naiset eivät ole feministejä eikä kukaan järkevästi ajatteleva mies.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sunnuntain 8.4.2018 Hesarissa feministi Kaari Utrio sai kolme sivua palstatilaa. Kirjoituksessa sanotaan mm näin: Palkoissakin on edelleen isot erot. Vaikka samasta työstä maksettaisiinkin samaa palkkaa, naisten tulot jäävät pieniksi, koska naisvaltaisilla aloilla maksetaan vähemmän. Utrion mukaan tyttöjen kannustaminen ei riitä. Tämä on paljon syvempi kysymys. Jos ihminen haluaa hoitaa mieluummin toista ihmistä kuin konetta niin onhan se nyt kumma, että pitää siirtyä konehommiin, jos haluaa kunnon palkkaa. Voi mennä pitkään ennen kuin sairaanhoitajalle aletaan maksaa yhtä paljon kuin insinöörille...

Tyypillinen feministi, joka ei ymmärrä palkkatason ja ansiotason eroa. Mikään tutkimus ei osoita, että naisvaltaisilla aloilla on alempi palkkataso kuin miesvaltaisilla. Koko kansantalouden tasolla miehet ja naiset saavat keskimäärin samaa tuntipalkkaa. Sen todistivat monen muun tutkimuksen ohella myös tamperelaiset tutkijat Satu Ojala, Pasi Pyöriä, Hanna-Mari Ikonen ja Tuija Koivunen kirjassa "Työelämän myytit ja todellisuus", toim. Pasi Pyöriä. He saivat tulokseksi, että naisten tuntipalkka on noin 99 % miehen tuntipalkasta. Mutta heillä oli mukana myös tulot tuntiperustaisesti maksetuista ylitöistä. Kun poistetaan nämä ylityöt, naisen euro nousee hieman yli 100 prosentin.

Menee varmasti kauan, ennen kuin sairaanhoitajat saavat samat kuukausiansiot kuin insinöörit. Nythän he saavat jo noin 20 % enemmän tuntipalkkaa kuin insinöörit. Enkä usko sairaanhoitajien alkavan koskaan tehdä samoja vuosityötunteja kuin mitä insinöörit tekevät vuodessa, joten ansiot pysyvät pieninä. Tarkempi palkkavertailu löytyy Tasa-arvosanomista numero 1/2017.
Osoite on : www.issuu.com/staatus

Utrio käyttää naisen logiikkaa, niin kuin muutkin feministit. Utrio pelkää, että naisia syytetään valehtelusta. Ei naisia syytetä valehtelusta, vaan feministejä ja se on eri asia. Ei se ole naisten vika, jos feministit valehtelevat. Kaikki naiset eivät ole feministejä eikä kukaan järkevästi ajatteleva mies.

]]>
3 http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253617-feministi-valehtelee-nyt-hesarissa#comments Palkkaero Palkkatasa-arvo Sukupuolten väliset palkkaerot Tasa-arvo Tue, 10 Apr 2018 15:37:18 +0000 Pauli Sumanen http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253617-feministi-valehtelee-nyt-hesarissa
Palkkatyöstä lasku kotiin! http://arnokotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253532-palkkatyosta-lasku-kotiin <p>Somen ja yleisönosastojen huutokuoro on viime viikot vaatinut perintöveron poistamista.</p><p>Tohinan keskellä on unohtunut, että verotusta pitää katsoa kokonaisuutena. Perintövero on kevyt, kun sitä vertaa muihin veroihin. Hallitus on sitä paitsi jo huojentanut varsinkin miljoonaperintöjen verotusta.</p><p>On erikoista, että omalla työllä ansaitun tulon ankara verotus hyväksytään jokseenkin mukisematta &ndash; en ole nähnyt kansalaiskapinaa tuloveron alentamiseksi &ndash; ja hyvätuloisten veroja jopa vaaditaan kovemmiksi, mutta perinnöt pitäisi saada nollaverolla, vaikka niiden eteen ei ole tarvinnut tehdä mitään.</p><p>Ristiriita on melkoinen. Emme halua synnynnäisten ominaisuuksien kuten ihonvärin tai sukupuolen vaikuttavan taloudelliseen asemaan, mutta samalla haluamme kasvattaa kotitaustan merkitystä vastustamalla perintöveroa ja hyväksymällä korkea tulovero.</p><p>Olemme ilmeisesti tottuneet kovaan palkkaveroon, joka viedään tuloista salakavalan tasaisesti toisin kuin perintövero, josta tulee kertamaksu. Koska verokeskusteluun ei muuten saada järkeä, pitäisikin varmaan luopua ennakonpidätyksestä ja periä myös palkkavero kertalaakista verovuoden jälkeen.</p><p>Katsotaanpa miten se menisi. Oletetaan että Kalle Kansalainen on saanut vuoden aikana 100 000 euroa, puolet perimällä ja puolet töitä tekemällä. Verovuoden jälkeen julkinen valta sitten vaatii omiaan. Ensin tulee lasku peritystä 50 000 eurosta. Maksu on 2 500 euroa, veroprosentti 5.</p><p>Sitten lävähtää toinen lasku, jossa karhutaan veroja palkkatyöstä. Nyt lasku onkin melkein&nbsp;seitsenkertainen, 16 600 euroa. Veroprosentti on 33,2.</p><p>Luulisi että näitä rahoja kokoon raapiessaan Kalle tai Kaija Kansalainen havahtuisi nykyisen veromallin tolkuttomuuteen, kun siihen ei tasaisesti kynittävä tulovero näytä riittävän.</p><p>On totta että perinnöt eivät aina ole riihikuivaa rahaa eivätkä välttämättä edes helposti muutettavissa sellaiseksi, mutta se ei perusvinoumaa muuksi muuta: verovelvollisella on nykymallissa vähäisin oikeus niihin varoihin, jotka hän ansaitsee omalla työllä, kaikki muu tulo on pehmeämmin verotettua, olipa kyse sitten osingoista, perinnöistä tai myyntivoitoista &ndash; oman asunnon myyntivoitostahan vero on pyöreä nolla.</p><p>Jos perintöverosta luovuttaisiin, verotuksen epäsuhta omalla työllä ansaitun rahan ja muun tulon välillä vain kasvaisi, mikä on väärä suunta.</p><p>Jos jotain veronalennusvaraa on, se pitää käyttää työn verotuksen alentamiseen. Jos ei ole, alennettakoon työn verotusta omaisuusveroja ja perintöveroa nostamalla. Sellainen yhteiskunta kun ei ole terve, jossa työnteko ei kannata.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Somen ja yleisönosastojen huutokuoro on viime viikot vaatinut perintöveron poistamista.

Tohinan keskellä on unohtunut, että verotusta pitää katsoa kokonaisuutena. Perintövero on kevyt, kun sitä vertaa muihin veroihin. Hallitus on sitä paitsi jo huojentanut varsinkin miljoonaperintöjen verotusta.

On erikoista, että omalla työllä ansaitun tulon ankara verotus hyväksytään jokseenkin mukisematta – en ole nähnyt kansalaiskapinaa tuloveron alentamiseksi – ja hyvätuloisten veroja jopa vaaditaan kovemmiksi, mutta perinnöt pitäisi saada nollaverolla, vaikka niiden eteen ei ole tarvinnut tehdä mitään.

Ristiriita on melkoinen. Emme halua synnynnäisten ominaisuuksien kuten ihonvärin tai sukupuolen vaikuttavan taloudelliseen asemaan, mutta samalla haluamme kasvattaa kotitaustan merkitystä vastustamalla perintöveroa ja hyväksymällä korkea tulovero.

Olemme ilmeisesti tottuneet kovaan palkkaveroon, joka viedään tuloista salakavalan tasaisesti toisin kuin perintövero, josta tulee kertamaksu. Koska verokeskusteluun ei muuten saada järkeä, pitäisikin varmaan luopua ennakonpidätyksestä ja periä myös palkkavero kertalaakista verovuoden jälkeen.

Katsotaanpa miten se menisi. Oletetaan että Kalle Kansalainen on saanut vuoden aikana 100 000 euroa, puolet perimällä ja puolet töitä tekemällä. Verovuoden jälkeen julkinen valta sitten vaatii omiaan. Ensin tulee lasku peritystä 50 000 eurosta. Maksu on 2 500 euroa, veroprosentti 5.

Sitten lävähtää toinen lasku, jossa karhutaan veroja palkkatyöstä. Nyt lasku onkin melkein seitsenkertainen, 16 600 euroa. Veroprosentti on 33,2.

Luulisi että näitä rahoja kokoon raapiessaan Kalle tai Kaija Kansalainen havahtuisi nykyisen veromallin tolkuttomuuteen, kun siihen ei tasaisesti kynittävä tulovero näytä riittävän.

On totta että perinnöt eivät aina ole riihikuivaa rahaa eivätkä välttämättä edes helposti muutettavissa sellaiseksi, mutta se ei perusvinoumaa muuksi muuta: verovelvollisella on nykymallissa vähäisin oikeus niihin varoihin, jotka hän ansaitsee omalla työllä, kaikki muu tulo on pehmeämmin verotettua, olipa kyse sitten osingoista, perinnöistä tai myyntivoitoista – oman asunnon myyntivoitostahan vero on pyöreä nolla.

Jos perintöverosta luovuttaisiin, verotuksen epäsuhta omalla työllä ansaitun rahan ja muun tulon välillä vain kasvaisi, mikä on väärä suunta.

Jos jotain veronalennusvaraa on, se pitää käyttää työn verotuksen alentamiseen. Jos ei ole, alennettakoon työn verotusta omaisuusveroja ja perintöveroa nostamalla. Sellainen yhteiskunta kun ei ole terve, jossa työnteko ei kannata.

 

 

 

]]>
5 http://arnokotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253532-palkkatyosta-lasku-kotiin#comments Perintövero Tasa-arvo Mon, 09 Apr 2018 04:58:34 +0000 Arno Kotro http://arnokotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253532-palkkatyosta-lasku-kotiin