Tasa-arvo http://tiinaahva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132802/all Tue, 22 Jan 2019 20:31:26 +0200 fi Intti ja naiset intissä http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268216-intti-ja-naiset-intissa <p>Kaksi tasa-arvoasiaa tuli tänään vastaan julkisessa sanassa.</p><p>1. Nuori hiihtäjätär Anita Korva ilmoitti, että haluaisi peruuttaa osallistumisensa vapaaehtoiseen maanpuolustukseen.</p><p>Hän oli ilmoittautunut vapaaehtoiseksi maanpuolustajaksi ja saanut jo palvelukseenastumismääräyksen. Mutta kun hän nyt on saanut menestystä hiihdon nuorten MM-kisoissa Lahdessa, hän haluaisi peruuttaa koko asian.</p><p>Tarkastelkaamme asiaa tasa-arvon näkökulmasta. Anita Korvalla on käsittääkseni mahdollisuus peruuttaa varushenkilöpalvelu ennen sotilasvalaa syytä ilmoittamatta, jolloin varushenkilöpalvelu katkeaa heti.</p><p>Anita Korvan kaikki Suomen miespuoliset kisoihin osallistujat ovat asevelvollisuuslain pakottamina pakotettuina jatkamaan aikanaan pakollista asepalvelusta niin pitkään (6-12 kk) kuin heidän esimiehensä Intissä päättävät. Varusmies kun ei voi itse itse valita palvelusajan pituutta.</p><p>2. Hesarissa tänään sotilaskotisisar valitti, että Suomen varushenkilöiden päiväraha on suhteutettuna Suomen hintatasoon kehitysmaaluokkaa, eli hieman yli 5 euroa per päivä. Palkkaa eikä eläkettä heille ei tunnetusti makseta senttiäkään. Vertailun vuoksi valtion virkamiesten päiväraha on nykyään (ilman ateriakorvausta) 21 euroa.</p><p>Kuinka moni isä ja äiti haluaisi, että heidän poikansa joutuu lain sanelemasta pakosta Suomen ensipuolustusjoukkoihin sotilasvalan jälkeen ja siitä on korvausta 5-8 euroa vuorokaudessa?</p><p>Puolustusministeri Jussi Niinistö nimittäin kysyi asiaa Oikeuskanslerilta, joka vastasi, että asevelvolliset muodostavat sotilasvalan jälkeen Suomen ensipuolustusjoukot. Heidät siis heitetään vastustamaan vihollisen eliittijoukkojen maahantunkeutumisyritystä vastaan Suomen rajavartiolaitoksen harvojen miesten kanssa. Lähes amatöörit vastaan ammattilaiset. Ja mitenkä luulette vihulaisen suuntaavan risteilyohjuksensa? Vaikka minulta ei asiaa kysytäkään, minä lähettäisin 200 risteilyohjusta varuskuntien kasarmirakennuksiin, toiset 200 energiahuollon kannalta tärkeisiin lämpövoimaloihin, sähkövoimalaitoksiin ja muuntajiin, 200 vesitorneihin ja lisäksi 200 liikenteen solmukohtiin, kuten siltoihin. (Toivottavasti nyt en syyllisty maanpetokselliseen arvailuun kun luulen, että Suomi halvaantuu tästä, ilman vettä, sähköä, lämpöä ja liikennettä). Suomen hävittäjät saavat tehdä mitä haluavat, nehän eivät estä esittämääni mitenkään. Hävittäjillä ei torjuta risteilyohjuksia, jotka ammutaan rajamme pinnasta.</p><p>Eli missä on sukupuolten tasa-arvo?<br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kaksi tasa-arvoasiaa tuli tänään vastaan julkisessa sanassa.

1. Nuori hiihtäjätär Anita Korva ilmoitti, että haluaisi peruuttaa osallistumisensa vapaaehtoiseen maanpuolustukseen.

Hän oli ilmoittautunut vapaaehtoiseksi maanpuolustajaksi ja saanut jo palvelukseenastumismääräyksen. Mutta kun hän nyt on saanut menestystä hiihdon nuorten MM-kisoissa Lahdessa, hän haluaisi peruuttaa koko asian.

Tarkastelkaamme asiaa tasa-arvon näkökulmasta. Anita Korvalla on käsittääkseni mahdollisuus peruuttaa varushenkilöpalvelu ennen sotilasvalaa syytä ilmoittamatta, jolloin varushenkilöpalvelu katkeaa heti.

Anita Korvan kaikki Suomen miespuoliset kisoihin osallistujat ovat asevelvollisuuslain pakottamina pakotettuina jatkamaan aikanaan pakollista asepalvelusta niin pitkään (6-12 kk) kuin heidän esimiehensä Intissä päättävät. Varusmies kun ei voi itse itse valita palvelusajan pituutta.

2. Hesarissa tänään sotilaskotisisar valitti, että Suomen varushenkilöiden päiväraha on suhteutettuna Suomen hintatasoon kehitysmaaluokkaa, eli hieman yli 5 euroa per päivä. Palkkaa eikä eläkettä heille ei tunnetusti makseta senttiäkään. Vertailun vuoksi valtion virkamiesten päiväraha on nykyään (ilman ateriakorvausta) 21 euroa.

Kuinka moni isä ja äiti haluaisi, että heidän poikansa joutuu lain sanelemasta pakosta Suomen ensipuolustusjoukkoihin sotilasvalan jälkeen ja siitä on korvausta 5-8 euroa vuorokaudessa?

Puolustusministeri Jussi Niinistö nimittäin kysyi asiaa Oikeuskanslerilta, joka vastasi, että asevelvolliset muodostavat sotilasvalan jälkeen Suomen ensipuolustusjoukot. Heidät siis heitetään vastustamaan vihollisen eliittijoukkojen maahantunkeutumisyritystä vastaan Suomen rajavartiolaitoksen harvojen miesten kanssa. Lähes amatöörit vastaan ammattilaiset. Ja mitenkä luulette vihulaisen suuntaavan risteilyohjuksensa? Vaikka minulta ei asiaa kysytäkään, minä lähettäisin 200 risteilyohjusta varuskuntien kasarmirakennuksiin, toiset 200 energiahuollon kannalta tärkeisiin lämpövoimaloihin, sähkövoimalaitoksiin ja muuntajiin, 200 vesitorneihin ja lisäksi 200 liikenteen solmukohtiin, kuten siltoihin. (Toivottavasti nyt en syyllisty maanpetokselliseen arvailuun kun luulen, että Suomi halvaantuu tästä, ilman vettä, sähköä, lämpöä ja liikennettä). Suomen hävittäjät saavat tehdä mitä haluavat, nehän eivät estä esittämääni mitenkään. Hävittäjillä ei torjuta risteilyohjuksia, jotka ammutaan rajamme pinnasta.

Eli missä on sukupuolten tasa-arvo?
 

]]>
2 http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268216-intti-ja-naiset-intissa#comments Epätasa-arvo maanpuolustus Tasa-arvo Tue, 22 Jan 2019 18:31:26 +0000 Pauli Sumanen http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268216-intti-ja-naiset-intissa
Leikkipuistotoiminta takaisin kaikille lapsille http://enkeliporsas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267799-leikkipuistotoiminta-takaisin-kaikille <p>Olin tekemässä kaupunginvaltuustossa päätöstä, joka liittyy kaupungin segregaation ehkäisyohjelmaan, johon myös maksuttoman ruokailun kokeilu kuuluu.&nbsp;Koko valtuusto oli ohjelman takana, sillä esimerkkejä huonosta segregaatiosta löytyy vaikkapa lähinaapuristamme Ruotsista.&nbsp;</p><p>Hyvin mielenkiintoista on, että Hesari julkaisi viisi aluetta, joita ei edes kaupunginvaltuutetuille paljastettu: Mikkola, Havukoski, Hakunila, Länsimäki ja Martinlaakso. Perusteluna oli, että&nbsp;<em>muuten segregaation ehkäisyohjelman alueet leimataan.&nbsp;</em></p><p>Hesarin mukaan&nbsp;<em>alueiden valintaperusteina ovat muun muassa olleet Vantaan keskiarvoa heikompi työttömyysaste, alhainen koulutustaso, pienituloisten suhteellinen osuus sekä väestön sairastavuus (HS 17.1.).</em></p><p>Listassa ei jostain syystä mainittu ykkösperustetta, alueet ovat maahanmuuttovaltaisia, etenkin Hakunila ja Länsimäki. Listasta puuttuu Myyrmäki, joka vaivihkaa on kasvamassa Vantaan maahanmuuttovaltaisimmaksi alueeksi, minkä huomaa hyvin, kun hyppää Helsinkiin vievään junaan. Lisää maahanmuuttajia hyppää kyytiin Malminkartanosta ja Kannelmäestä. Usein vaunuissa kuulee puhuttavan enemmän muita kieliä kuin suomea.</p><p>Ilolan asukasaktiivi Anneli Virtanen on oikeassa, puistoruokailu pitäisi laajentaa Vantaan kaikkiin puistoihin, ilman muuta. Kesäisin on paljon lapsia yksin kotona, kun vanhemmat ovat töissä.</p><p>Oli sääli, että Vantaa lopetti leikkipuistotoiminnan. Aamupäivällä lapset saivat olla puistotädin hellässä ja jämäkässä hoivassa. Sillä aikaa kotona oleva äiti tai isä meni kauppaan, teki ruokaa, siivosi tai sitten vain lepäili.&nbsp;</p><p>Sain nauttia leikkipuistotoiminnan eduista, kun kaksi vanhinta lastani olivat pieniä 1980-luvulla. Kolme viimeistä eivät päässeet kyytiin mukaan, koska silloin leikkipuistotoiminta oli jo lopetettu kuten lähineuvolatkin.</p><p>Leikkipuistot edustavat yhteisöllisyyttä parhaimmillaan. Vanhemmatkin saivat vertaistukea toisistaan sekä ammattilaisilta, puistotädeiltä ja neuvolan työntekijöiltä.&nbsp;</p><p>Vantaan Kaivokselassa, jossa asuin, samassa piirissä oli koulu, kirjasto ja kirkko, leikkipuisto ja lähineuvola. Kirjasto, leikkipuisto ja lähineuvola lopetettiin, kirkko poltettiin, onneksi sentään koulu säilyi, mutta Kaivokselan yhteisöllisyydestä on enää rippeet jäljellä. Urheilukentän pukukoppikin on suljettu ja lahoaa kasaan.</p><p>Olin pari vuotta 1990-luvun lopulla lomautuksia karussa maikkana Helsingin puolella Malminkartanon koulussa. Aivan vieressä oli fantastinen Piianpuisto. Puistossa oli jopa eläimiä kuten hevonen, jota sai hoitaa, kanoja sekä lampaita. Koulun jälkeen pienimmät oppilaat menivät puistoon iltapäivähoitoon.&nbsp;</p><p>Kun olin itse pieni koululainen, muistan hyvin, kun kesällä aina silloin tällöin piipahdimme Tikkurilan Keskuspuistoon kevyelle lounaalle, vaikka äiti oli kotona ja teki kyllä kolmelle pojalleen ruokaa. Kivointa puistossa oli leikkipuistotyöntekijöiden järjestämät leikkituokiot. Kengurukepit olivat 1960-luvulla iso hitti.</p><p><a href="https://kaiarilundell.blogspot.com/2019/01/leikkipuistotoiminta-takaisin-kaikille_17.html">https://kaiarilundell.blogspot.com/2019/01/leikkipuistotoiminta-takaisin-kaikille_17.html</a></p><p>* * *</p><p>17.1. HS</p><p><em><a href="https://www.hs.fi/paivanlehti/17012019/art-2000005967069.html">Vantaa haluaa tarjota heikosti pärjäävien lähiöiden lapsille puistoruokailun &ndash; Omakotialueen asukas valitti päätöksestä</a></em></p><p><em>Vantaan Ilolan asukasaktiivi&nbsp;Anneli Virtanen&nbsp;on tehnyt oikaisuvaatimuksen lasten maksuttoman puistoruokailun kokeilusta.</em></p><p><em>Virtasen mielestä puistoruokailua tarvitaan ensi kesänä kaikkialla Vantaalla, ei vain niissä viidessä kaupunginosissa, jotka on valittu myönteisen erityiskohtelun ohjelmaan.</em></p><p><em>Vantaan kaupunginhallitus hyväksyi joulukuussa kolmivuotisen ohjelman, jonka avulla pyritään tasaamaan hyvinvointieroja eri puolilla kaupunkia. Kohdealueiksi on valittu: Mikkola, Havukoski, Hakunila, Länsimäki ja Martinlaakso.</em></p><p><em>Alueiden valintaperusteina ovat muun muassa olleet Vantaan keskiarvoa heikompi työttömyysaste, alhainen koulutustaso, pienituloisten suhteellinen osuus sekä väestön sairastavuus.</em></p><p><em>Virtanen tähdentää, että vähävaraisuutta ja eriarvoisuutta on muuallakin kuin nyt valituilla alueilla. Hän pitää päätöstä perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisena ja katsoo, että se täyttää syrjinnän tunnusmerkistön.</em></p><p><em>Valituille &nbsp;alueille muun muassa palkataan lisää työntekijöitä varhaiskasvatukseen ja erityisnuorisotyöhön, parannetaan ympäristöä ja tehostetaan alueen kunnossapitoa, tarjotaan suomen kielen opetusta pitkäaikaistyöttömille ynnä muuta.</em></p><p><em>Ohjelman kustannukset ovat kaksi miljoonaa euroa vuodessa.</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olin tekemässä kaupunginvaltuustossa päätöstä, joka liittyy kaupungin segregaation ehkäisyohjelmaan, johon myös maksuttoman ruokailun kokeilu kuuluu. Koko valtuusto oli ohjelman takana, sillä esimerkkejä huonosta segregaatiosta löytyy vaikkapa lähinaapuristamme Ruotsista. 

Hyvin mielenkiintoista on, että Hesari julkaisi viisi aluetta, joita ei edes kaupunginvaltuutetuille paljastettu: Mikkola, Havukoski, Hakunila, Länsimäki ja Martinlaakso. Perusteluna oli, että muuten segregaation ehkäisyohjelman alueet leimataan. 

Hesarin mukaan alueiden valintaperusteina ovat muun muassa olleet Vantaan keskiarvoa heikompi työttömyysaste, alhainen koulutustaso, pienituloisten suhteellinen osuus sekä väestön sairastavuus (HS 17.1.).

Listassa ei jostain syystä mainittu ykkösperustetta, alueet ovat maahanmuuttovaltaisia, etenkin Hakunila ja Länsimäki. Listasta puuttuu Myyrmäki, joka vaivihkaa on kasvamassa Vantaan maahanmuuttovaltaisimmaksi alueeksi, minkä huomaa hyvin, kun hyppää Helsinkiin vievään junaan. Lisää maahanmuuttajia hyppää kyytiin Malminkartanosta ja Kannelmäestä. Usein vaunuissa kuulee puhuttavan enemmän muita kieliä kuin suomea.

Ilolan asukasaktiivi Anneli Virtanen on oikeassa, puistoruokailu pitäisi laajentaa Vantaan kaikkiin puistoihin, ilman muuta. Kesäisin on paljon lapsia yksin kotona, kun vanhemmat ovat töissä.

Oli sääli, että Vantaa lopetti leikkipuistotoiminnan. Aamupäivällä lapset saivat olla puistotädin hellässä ja jämäkässä hoivassa. Sillä aikaa kotona oleva äiti tai isä meni kauppaan, teki ruokaa, siivosi tai sitten vain lepäili. 

Sain nauttia leikkipuistotoiminnan eduista, kun kaksi vanhinta lastani olivat pieniä 1980-luvulla. Kolme viimeistä eivät päässeet kyytiin mukaan, koska silloin leikkipuistotoiminta oli jo lopetettu kuten lähineuvolatkin.

Leikkipuistot edustavat yhteisöllisyyttä parhaimmillaan. Vanhemmatkin saivat vertaistukea toisistaan sekä ammattilaisilta, puistotädeiltä ja neuvolan työntekijöiltä. 

Vantaan Kaivokselassa, jossa asuin, samassa piirissä oli koulu, kirjasto ja kirkko, leikkipuisto ja lähineuvola. Kirjasto, leikkipuisto ja lähineuvola lopetettiin, kirkko poltettiin, onneksi sentään koulu säilyi, mutta Kaivokselan yhteisöllisyydestä on enää rippeet jäljellä. Urheilukentän pukukoppikin on suljettu ja lahoaa kasaan.

Olin pari vuotta 1990-luvun lopulla lomautuksia karussa maikkana Helsingin puolella Malminkartanon koulussa. Aivan vieressä oli fantastinen Piianpuisto. Puistossa oli jopa eläimiä kuten hevonen, jota sai hoitaa, kanoja sekä lampaita. Koulun jälkeen pienimmät oppilaat menivät puistoon iltapäivähoitoon. 

Kun olin itse pieni koululainen, muistan hyvin, kun kesällä aina silloin tällöin piipahdimme Tikkurilan Keskuspuistoon kevyelle lounaalle, vaikka äiti oli kotona ja teki kyllä kolmelle pojalleen ruokaa. Kivointa puistossa oli leikkipuistotyöntekijöiden järjestämät leikkituokiot. Kengurukepit olivat 1960-luvulla iso hitti.

https://kaiarilundell.blogspot.com/2019/01/leikkipuistotoiminta-takaisin-kaikille_17.html

* * *

17.1. HS

Vantaa haluaa tarjota heikosti pärjäävien lähiöiden lapsille puistoruokailun – Omakotialueen asukas valitti päätöksestä

Vantaan Ilolan asukasaktiivi Anneli Virtanen on tehnyt oikaisuvaatimuksen lasten maksuttoman puistoruokailun kokeilusta.

Virtasen mielestä puistoruokailua tarvitaan ensi kesänä kaikkialla Vantaalla, ei vain niissä viidessä kaupunginosissa, jotka on valittu myönteisen erityiskohtelun ohjelmaan.

Vantaan kaupunginhallitus hyväksyi joulukuussa kolmivuotisen ohjelman, jonka avulla pyritään tasaamaan hyvinvointieroja eri puolilla kaupunkia. Kohdealueiksi on valittu: Mikkola, Havukoski, Hakunila, Länsimäki ja Martinlaakso.

Alueiden valintaperusteina ovat muun muassa olleet Vantaan keskiarvoa heikompi työttömyysaste, alhainen koulutustaso, pienituloisten suhteellinen osuus sekä väestön sairastavuus.

Virtanen tähdentää, että vähävaraisuutta ja eriarvoisuutta on muuallakin kuin nyt valituilla alueilla. Hän pitää päätöstä perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisena ja katsoo, että se täyttää syrjinnän tunnusmerkistön.

Valituille  alueille muun muassa palkataan lisää työntekijöitä varhaiskasvatukseen ja erityisnuorisotyöhön, parannetaan ympäristöä ja tehostetaan alueen kunnossapitoa, tarjotaan suomen kielen opetusta pitkäaikaistyöttömille ynnä muuta.

Ohjelman kustannukset ovat kaksi miljoonaa euroa vuodessa.

]]>
0 http://enkeliporsas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267799-leikkipuistotoiminta-takaisin-kaikille#comments Lapset Puistoruokailu Tasa-arvo Vantaa Thu, 17 Jan 2019 07:32:05 +0000 Kai-Ari Lundell http://enkeliporsas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267799-leikkipuistotoiminta-takaisin-kaikille
Työelämässä naiset kirjoittavat pöytäkirjat ja miesten pitää jaksaa http://tarureinikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267726-tyoelamassa-naiset-kirjoittavat-poytakirjat-ja-miesten-pitaa-jaksaa <p>Tasa-arvo työelämässä on tunteita herättävä aihe. Eriarvoinen kohtelu nostaa tunteet pintaan. Epätasa-arvoinen kokemus tuntuu pahalta ja vaikuttaa käytökseen, useimmiten hyvin pitkän aikaa.</p><p>Kokemuksesta tiedän, että epätasa-arvoiseksi koetut asiat ovat usein hyvin pieniä tekoja. Joskus henkilöt syyllistyvät tekoihin täysin tiedostamattaan. Miespuolinen esimies saattaa pyytää aina naispuolisia alaisiaan kirjoittamaan muistion tiimipalaverista, järjestämään kokoustilat tai varaamaan ajat kalentereista. Esimiehen kiitoksena saat kommentin, kun se teiltä naisilta &rdquo;niin hyvin sujuu&rdquo;. Miksi vastaavat tehtävät eivät miehiltä sujuisi? Kun otat asian esille esimiehen kanssa esimerkiksi palkkakeskustelussa, saat vastaukseksi &rdquo;sinun palkkaasi ei voida nostaa, koska miespuolinen työkaverisi on koko ajan pyytämässä lisää palkkaa&rdquo;. Esimies haluaa hiljentää hänet. Minusta tuntuu käsittämättömältä, että mitä enemmän esimiestä painostetaan eri asioilla ja pidetään meteliä, sitä paremmin asiat etenevät. Kyllä naisistakin ääntä lähtee. &nbsp;Naiset vain ovat tottuneet todistamaan tekemisillään oikeuden parempaan palkkaan. Kumpa tämä toimisi myös käytännössä.</p><p>Blogia varten keskustelin asiasta muutaman miehen kanssa. He kokivat, että miehiltä odotetaan naisia kovempaa jaksamista. Eräs heistä kertoi erimerkkinä naisesimiehen naisalaisista, jotka olivat väsymystä valitettuaan saaneet helpotuksia, kun hänen kohdallaan asia oli täysin sivuutettu. Miehet kokivat, ettei heidän ole sallittua näyttää väsymystään töissä. Onko tämä seurausta sodasta ja armeijan kulttuurista?</p><p>Miesten mukaan kritiikin esittäminen naisten kesken hyväksyttiin helpommin kuin se, että mies antaa kritiikkiä naiselle. Toisaalta monet meistä naisista ovat kokeneet sen, että esittämästämme asiallisesta palautteesta saa lässyttävän eukon maineen. Miesten mielestä naiset kokevat miehen esittämän kritiikin voimakkaammin, mutta samalla naisten esittämä kritiikki miehiä kohtaan johtaa naisten mielestä heidän vähättelyynsä.</p><p>Eriarvoisuus ei koske vain naisia ja miehiä, vaan myös samaa sukupuolta olevat syyllistyvät keskinäiseen vähättelyyn. Itseni kokema pahin tytöttely on kohdistunut minuun toiselta naiselta.</p><p>Esimiesasemassa tulisi olla korostetun tarkka, ettei syyllisty edellä mainittuun käytökseen. Työnjohtajana toiminut ystäväni kertoi pitäneensä listaa ikävistä töistä, joita jokainen joutui tekemään vuorollaan. Koska kaikki joutuivat &rdquo;ikäviin&rdquo; töihin tasapuolisesti, ei ongelmia työntekijöiden kesken syntynyt. Toinen tuntemani esimies on edelleen tyytyväinen alaiseltaan saamasta palautteesta &rdquo;olet paras esimies, mitä minulla on ollut, olet tasapuolisen vittumainen kaikille&rdquo;. Esimiehen dilemma on, kun olet tasapuolinen et ole joustava yksilöä kohtaan. Toisaalta jos otat alaisesi yksilölliset tarpeet ja toiveet huomioon, et ole tasapuolinen. Tämän vuoksi on tärkeää, että esimies tekee mahdolliset poikkeavat päätökset läpinäkyvästi ja perustellusti.</p><p>Tärkeää on, että esimies olisi korostetun tietoinen omista teoistaan ja sanomisistaan. Esimiehen tulisi objektiivisesti miettiä onko hänellä piiloajattelua tai -asenteita olemassa. Erityisen herkästi kannattaa seurata työhyvinvointikyselyn tuloksia. Jos tuloksista ilmenee, että esimiehen tekemiset koetaan epätasa-arvoisiksi, ei alaisten vastauksia tule väheksyä. Jos havaitsee näin käyneen, niin anteeksipyynnöllä ja lupauksella kiinnittää asiaan jatkossa huomiota pääsee pitkälle.</p><p>Asenteet muutetaan vain pitkäaikaisella työllä. Jo varhaiskasvatuksessa tulisi kiinnittää huomiota siihen, ettei korosteta tiettyjä rooleja. Pojat ja tytöt ovat yhtä hyviä hoitamaan vauvoja ja ajamaan autoa. Kasvatustakin tärkeämpää on esimerkkien voima. Kaksi tätiä autonasentajina, presidentteinä tai upseereina sekä kaksi setää päiväkodin hoitajana (ei johtajana), keittäjänä tai siivoojana muuttavat tehokkaasti ajatusmaailmaamme.</p><p>Toivon, etten kuule koskaan enää aikuisen sanovan lapselle, ettei lapsesta ole johonkin.&nbsp;&nbsp;</p><p>Sukupuoli ei määritä ihmisen kompetenssia ja kapasiteettia. Usein miehet osaavat naisia paremmin esittää vaatimuksia työelämässä. Naisten saama tuki uralla etenemiseen on vaikeampaa kuin miespuolisella kollegalla, koska naiset eivät saa tukea valtaa pitäviltä miehiltä. Meidän naisten tulee olla päämäärätietoisia ja vaateliaita sekä tukea toinen toisiamme, siten lasikatot särkyvät.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tasa-arvo työelämässä on tunteita herättävä aihe. Eriarvoinen kohtelu nostaa tunteet pintaan. Epätasa-arvoinen kokemus tuntuu pahalta ja vaikuttaa käytökseen, useimmiten hyvin pitkän aikaa.

Kokemuksesta tiedän, että epätasa-arvoiseksi koetut asiat ovat usein hyvin pieniä tekoja. Joskus henkilöt syyllistyvät tekoihin täysin tiedostamattaan. Miespuolinen esimies saattaa pyytää aina naispuolisia alaisiaan kirjoittamaan muistion tiimipalaverista, järjestämään kokoustilat tai varaamaan ajat kalentereista. Esimiehen kiitoksena saat kommentin, kun se teiltä naisilta ”niin hyvin sujuu”. Miksi vastaavat tehtävät eivät miehiltä sujuisi? Kun otat asian esille esimiehen kanssa esimerkiksi palkkakeskustelussa, saat vastaukseksi ”sinun palkkaasi ei voida nostaa, koska miespuolinen työkaverisi on koko ajan pyytämässä lisää palkkaa”. Esimies haluaa hiljentää hänet. Minusta tuntuu käsittämättömältä, että mitä enemmän esimiestä painostetaan eri asioilla ja pidetään meteliä, sitä paremmin asiat etenevät. Kyllä naisistakin ääntä lähtee.  Naiset vain ovat tottuneet todistamaan tekemisillään oikeuden parempaan palkkaan. Kumpa tämä toimisi myös käytännössä.

Blogia varten keskustelin asiasta muutaman miehen kanssa. He kokivat, että miehiltä odotetaan naisia kovempaa jaksamista. Eräs heistä kertoi erimerkkinä naisesimiehen naisalaisista, jotka olivat väsymystä valitettuaan saaneet helpotuksia, kun hänen kohdallaan asia oli täysin sivuutettu. Miehet kokivat, ettei heidän ole sallittua näyttää väsymystään töissä. Onko tämä seurausta sodasta ja armeijan kulttuurista?

Miesten mukaan kritiikin esittäminen naisten kesken hyväksyttiin helpommin kuin se, että mies antaa kritiikkiä naiselle. Toisaalta monet meistä naisista ovat kokeneet sen, että esittämästämme asiallisesta palautteesta saa lässyttävän eukon maineen. Miesten mielestä naiset kokevat miehen esittämän kritiikin voimakkaammin, mutta samalla naisten esittämä kritiikki miehiä kohtaan johtaa naisten mielestä heidän vähättelyynsä.

Eriarvoisuus ei koske vain naisia ja miehiä, vaan myös samaa sukupuolta olevat syyllistyvät keskinäiseen vähättelyyn. Itseni kokema pahin tytöttely on kohdistunut minuun toiselta naiselta.

Esimiesasemassa tulisi olla korostetun tarkka, ettei syyllisty edellä mainittuun käytökseen. Työnjohtajana toiminut ystäväni kertoi pitäneensä listaa ikävistä töistä, joita jokainen joutui tekemään vuorollaan. Koska kaikki joutuivat ”ikäviin” töihin tasapuolisesti, ei ongelmia työntekijöiden kesken syntynyt. Toinen tuntemani esimies on edelleen tyytyväinen alaiseltaan saamasta palautteesta ”olet paras esimies, mitä minulla on ollut, olet tasapuolisen vittumainen kaikille”. Esimiehen dilemma on, kun olet tasapuolinen et ole joustava yksilöä kohtaan. Toisaalta jos otat alaisesi yksilölliset tarpeet ja toiveet huomioon, et ole tasapuolinen. Tämän vuoksi on tärkeää, että esimies tekee mahdolliset poikkeavat päätökset läpinäkyvästi ja perustellusti.

Tärkeää on, että esimies olisi korostetun tietoinen omista teoistaan ja sanomisistaan. Esimiehen tulisi objektiivisesti miettiä onko hänellä piiloajattelua tai -asenteita olemassa. Erityisen herkästi kannattaa seurata työhyvinvointikyselyn tuloksia. Jos tuloksista ilmenee, että esimiehen tekemiset koetaan epätasa-arvoisiksi, ei alaisten vastauksia tule väheksyä. Jos havaitsee näin käyneen, niin anteeksipyynnöllä ja lupauksella kiinnittää asiaan jatkossa huomiota pääsee pitkälle.

Asenteet muutetaan vain pitkäaikaisella työllä. Jo varhaiskasvatuksessa tulisi kiinnittää huomiota siihen, ettei korosteta tiettyjä rooleja. Pojat ja tytöt ovat yhtä hyviä hoitamaan vauvoja ja ajamaan autoa. Kasvatustakin tärkeämpää on esimerkkien voima. Kaksi tätiä autonasentajina, presidentteinä tai upseereina sekä kaksi setää päiväkodin hoitajana (ei johtajana), keittäjänä tai siivoojana muuttavat tehokkaasti ajatusmaailmaamme.

Toivon, etten kuule koskaan enää aikuisen sanovan lapselle, ettei lapsesta ole johonkin.  

Sukupuoli ei määritä ihmisen kompetenssia ja kapasiteettia. Usein miehet osaavat naisia paremmin esittää vaatimuksia työelämässä. Naisten saama tuki uralla etenemiseen on vaikeampaa kuin miespuolisella kollegalla, koska naiset eivät saa tukea valtaa pitäviltä miehiltä. Meidän naisten tulee olla päämäärätietoisia ja vaateliaita sekä tukea toinen toisiamme, siten lasikatot särkyvät.

]]>
2 http://tarureinikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267726-tyoelamassa-naiset-kirjoittavat-poytakirjat-ja-miesten-pitaa-jaksaa#comments Esimiestyö Osaaminen Tasa-arvo Tasapuolinen kohtelu Työelämä Wed, 16 Jan 2019 09:59:04 +0000 Taru Reinikainen http://tarureinikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267726-tyoelamassa-naiset-kirjoittavat-poytakirjat-ja-miesten-pitaa-jaksaa
Mitä on toksinen feminismi? http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267540-mita-on-toksinen-feminismi <p>Kaikkihan me tiedämme, mitä on toksinen maskulismi, se on patriarkaatin luoma ympäristö miehille, missä miehet eivät uskalla ns. &quot;käyttää hametta&quot; vaikka se parantaisi feministien mielestä kaikkien elämää.</p><p>Toksisella feminismillä on mielestäni mm. seuraavia tasa-arvon vastaisia piirteitä:</p><p>1. Toksiset feministit haluavat, että miehet muuttuvat naisten kaltaisiksi. Heidän mielestään vain naisilla on hyviä ominaisuuksia. Jotkut toksiset feministit ovat vieläkin jyrkempiä ja ajavat miehiä sukupuuttoon, kuten Valerie Solanas teki.<br />2. Toksiset feministit haluavat, että maatamme puolustetaan, mutta niin, että vain miehillä on asevelvollisuus.<br />3. Toksiset feministit haluavat samat kuukausiansiot kuin miehillä, mutta että palkkaerolaskelmassa ei saa ottaa huomioon tuottavuutta, joka on miehillä noin 25 % suurempi kuin naisilla.<br />4. Toksiset feministit haluavat, että miesten väkivalta naisia kohtaan tuomitaan, mutta että naisten tekemään lähisuhdeväkivaltaan ei saa puuttua.<br />5. Toksiset feministit sanovat, että miesten huonompi koulumenestys on miesten oma syy eikä asialle saa tehdä mitään.<br />6. Toksiset feministit sanovat, että miesten alempi-ikäisen kuolleisuuden syy on miesten alkoholin juonti ja makkaran syönti eli miesten oma vika eikä asialle tarvitse tehdä mitään.<br />7. Toksiset feministit eivät tunnusta, että eturauhassyöpä on Suomen yleisin syöpä vaan vaativat aina vaan lisää rahaa rintasyöpätutkimuksiin mm. Roosanauhakampanjalla. Eturauhassyövän tutkimusmäärärahat laahaavat vuosikymmeniä rintasyöpätutkimusten perässä. Onko eturauhasyöpäkin miesten oma vika?<br />8. Toksiset feministit puolustelevat ulkomaalaistaustaisten kulttuurisia oikeuksia niin etteivät nuoret tytöt uskalla kertoa kokemistaan raiskauksista.<br />9. Toksiset feministit vaativat, että yhteiskunta korjaa naisten olettamat naisten tasa-arvo-ongelmat. Miesten tasa-arvo-ongelmat ovat heidän mielestään miesten (eli patriarkaatin) oma vika.</p><p>Tässä on lueteteltu vain osa toksisen feminismin ominaisuuksista, ei kai mitään tärkeämpää puutu?</p><p>Hyvä esimerkki toksisesta feminististä mielestäni on nykyinen (ja entisetkin Nikulaa lukuunottamatta) tasa-arvovaltuutettu. Tähän päätelmään tulin kun luin hänen viime vuoden kertomustaan eduskunnalle. Eduskunta on kutsunut laajan joukon järjestöjä kuulemistilaisuuteen, mukana mm. paljon naisjärjestöjä ja pari kuukautta vanha feministinen miesjärjestö Miehet ry. Yhtään ei-feminististä miesten tasa-arvojärjestöä ei ole kutsuttu tilaisuuteen. Juolahtaa mieleen ajatus, että pääseekö viralliseen tasa-arvotyöhön osallistumaan vain, jos julistautuu toksikseksi feministiseksi järjestöksi?</p><p><br /><a href="https://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiakirjat/EDK-2019-AK-236822" title="https://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiakirjat/EDK-2019-AK-236822">https://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiakirjat/EDK-2019-AK-236822</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kaikkihan me tiedämme, mitä on toksinen maskulismi, se on patriarkaatin luoma ympäristö miehille, missä miehet eivät uskalla ns. "käyttää hametta" vaikka se parantaisi feministien mielestä kaikkien elämää.

Toksisella feminismillä on mielestäni mm. seuraavia tasa-arvon vastaisia piirteitä:

1. Toksiset feministit haluavat, että miehet muuttuvat naisten kaltaisiksi. Heidän mielestään vain naisilla on hyviä ominaisuuksia. Jotkut toksiset feministit ovat vieläkin jyrkempiä ja ajavat miehiä sukupuuttoon, kuten Valerie Solanas teki.
2. Toksiset feministit haluavat, että maatamme puolustetaan, mutta niin, että vain miehillä on asevelvollisuus.
3. Toksiset feministit haluavat samat kuukausiansiot kuin miehillä, mutta että palkkaerolaskelmassa ei saa ottaa huomioon tuottavuutta, joka on miehillä noin 25 % suurempi kuin naisilla.
4. Toksiset feministit haluavat, että miesten väkivalta naisia kohtaan tuomitaan, mutta että naisten tekemään lähisuhdeväkivaltaan ei saa puuttua.
5. Toksiset feministit sanovat, että miesten huonompi koulumenestys on miesten oma syy eikä asialle saa tehdä mitään.
6. Toksiset feministit sanovat, että miesten alempi-ikäisen kuolleisuuden syy on miesten alkoholin juonti ja makkaran syönti eli miesten oma vika eikä asialle tarvitse tehdä mitään.
7. Toksiset feministit eivät tunnusta, että eturauhassyöpä on Suomen yleisin syöpä vaan vaativat aina vaan lisää rahaa rintasyöpätutkimuksiin mm. Roosanauhakampanjalla. Eturauhassyövän tutkimusmäärärahat laahaavat vuosikymmeniä rintasyöpätutkimusten perässä. Onko eturauhasyöpäkin miesten oma vika?
8. Toksiset feministit puolustelevat ulkomaalaistaustaisten kulttuurisia oikeuksia niin etteivät nuoret tytöt uskalla kertoa kokemistaan raiskauksista.
9. Toksiset feministit vaativat, että yhteiskunta korjaa naisten olettamat naisten tasa-arvo-ongelmat. Miesten tasa-arvo-ongelmat ovat heidän mielestään miesten (eli patriarkaatin) oma vika.

Tässä on lueteteltu vain osa toksisen feminismin ominaisuuksista, ei kai mitään tärkeämpää puutu?

Hyvä esimerkki toksisesta feminististä mielestäni on nykyinen (ja entisetkin Nikulaa lukuunottamatta) tasa-arvovaltuutettu. Tähän päätelmään tulin kun luin hänen viime vuoden kertomustaan eduskunnalle. Eduskunta on kutsunut laajan joukon järjestöjä kuulemistilaisuuteen, mukana mm. paljon naisjärjestöjä ja pari kuukautta vanha feministinen miesjärjestö Miehet ry. Yhtään ei-feminististä miesten tasa-arvojärjestöä ei ole kutsuttu tilaisuuteen. Juolahtaa mieleen ajatus, että pääseekö viralliseen tasa-arvotyöhön osallistumaan vain, jos julistautuu toksikseksi feministiseksi järjestöksi?


https://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiakirjat/EDK-2019-AK-236822

]]>
5 http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267540-mita-on-toksinen-feminismi#comments Epätasa-arvo Feminismi Palkkaero Tasa-arvo Väkivalta Mon, 14 Jan 2019 08:27:11 +0000 Pauli Sumanen http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267540-mita-on-toksinen-feminismi
Kuka laittoi miehen (roolin) ahtaalle? http://susannahelovuori-santos.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266971-kuka-laittoi-miehen-roolin-ahtaalle <p>Olen jo jonkin aikaa&nbsp;hiljaa sivusta seurannut keskustelua miehen &rdquo;ahtaasta&rdquo; roolista. En oikein tunnu saavan &nbsp;siitä kiinni. Aiheesta mediassa näyttää pääasiassa puhuvan naiset. Miehen rooli on murroksessa&nbsp;&nbsp;&ndash; kuuluu hokema. Se on vai sen&nbsp;<em>halutaan olevan</em>, on tässä olennainen kysymys. Eletään vuotta 2019 jossa vuosituhannen vaihteen poikavauvat ovat jo aikuisia miehiä. He eivät ole kasvaneet sodanjälkeisten sotaveteraanien lapsina, perheissä jossa mies ei itke ja nainen hoitaa kodin. Ei, he ovat kasvaneet Suomessa jossa istui naispresidentti koko heidän varhaislapsuutensa aina alkavaan murrosikään asti. Ja Suomessa jossa vanhempainvapaata sai sekä äiti että isä. Tasa-arvon lapsia.&nbsp;</p><p><strong>Mitä siis ajetaan takaa kun puhutaan tarpeesta muuttaa miehen mallia ja miehisyyteen liittyviä piirteitä?</strong></p><p>Katson mitä Oulun akatemiatutkija ja Poikatutkimus -kirjan yksi kirjoittajista Outi Huuhki sanoo <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10391891" target="_blank">Ylen haastattelussa</a> lokakuussa 2018. &rdquo;Avautuu mahdollisuuksia myönteisiin, yhteiskunnallisiin muutoksiin&rdquo;. Huuhki ei kuitenkaan tarkenna minkälaisiin muutoksiin. Seuraava lauseen jatke antaa kuitenkin jotain viitettä:&nbsp;&rdquo;Tiedämme mitä ylikorostunut teknologiakeskeisyys ja rationaalisuus ovat tuottaneet planeetallemme. Sieltä ovat puuttuneet herkkyys ja hoiva sekä vastuuajattelu, jonka pitäisi kohdistua myös ympäristöön &ndash;&rdquo;&nbsp;Kyllä, miehet ovat yleisesti katsoen <a href="http://science.sciencemag.org/content/362/6412/eaas9899" target="_blank">enemmän teknologiaorientoituneita</a> ja rationaalisia kuin herkkiä ja tunteellisia. Joillain alalla / joissain tehtävissä se lienee ihan hyvä asia. Sillanrakennusprojektissa tuskin tarvitaan hoivaa tai tunneälyä. (Ehdottaisin vaikka enemmän moniammatillisempaa yhteistyötä, mutta se ei kai sovi nyt tähän agendaan). Juutun syvemmälle Huuhkin haastatteluun.&nbsp;&rdquo;Poikien pitäisi pystyä ottamaan haltuun tyttömäisinä pidettyjä ominaisuuksia, koska niitä tarvitaan elämässä&rdquo;. Nyt pääsen pikku hiljaa käsiksi siihen mistä tässä on kyse. <strong>Miehen ahdas rooli on siis liian&nbsp;</strong><strong><em>maskuliininen</em>. Ja maskuliinisuus ilmeisesti.. huono?&nbsp;</strong></p><p>Huuhkin jutut menee entistä ontommaksi. &rdquo;Meillähän on ihan valtavasti hyvin pärjääviä poikia. Jos katsomme pitkittäisesti, mitä tapahtuu, kun pojat tulevat nuoreen aikuisuuteen, niin nimenomaan nuoret miehethän nappaavat johtavat paikat työelämässä esimerkiksi. Se, jos mikä, on pärjäämisen merkki.&rdquo;&nbsp;&nbsp;Hold the horses. Katsotaanpa tilastoja hetken. <a href="http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yyti_sts_201800_2018_19722_net.pdf" target="_blank">Vuonna 2016</a> korkeakoulutettuja naisia oli ikäluokassa 25-29 38% ja miehiä 24%. Ikäluokassa 20-24 korkeakoulutettujs naisia oli 9,7% ja miehiä vain 3,5%. Hyvin pärjääviä poikia ei näiden lukujen valossa olekaan ihan niin valtavasti kuin Huuhki haluaa uskoa.&nbsp;</p><p>Mikä on se tavoitetila ja tämä utopia mitä halutaan rakentaa murtamalla nimenomaisesti miehen perinteistä roolia? Ja mitä haittaa on näistä perinteisistä <a href="https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/j.1751-9004.2010.00320.x" target="_blank">maskuliinisena nähdyistä piirteistä</a> työelämässä (kuten kilpailuvietti, korkea stressinhallintakyky) jos ne kerran tutkijoiden mukaan tarjoavatkin menestystä ja johtoasemia yrityksissä? <strong>Ristiriitoja puskee joka ovesta.</strong>&nbsp;</p><p>Vastaan nyt itse omaan kysymykseeni: Miehinen kulttuuri ja miestyypilliset ominaisuudet nähdään uhkana siinä tavoitetilassa jossa halutaan pakotetusti enemmän naisia miesvaltaisille aloille ja johtaviin asemiin. Onhan se ikävää olla herkkä ja empaattinen nainen kilpailuhenkisessä, uraorientoituneessa työyhteisössä jossa keskitytään tunteiden käsittelyn sijaan siihen sillan rakentamiseen. Onko lopulta siis ratkaisu miehen roolin murros vai naisen uran vaihdos? Go figure.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen jo jonkin aikaa hiljaa sivusta seurannut keskustelua miehen ”ahtaasta” roolista. En oikein tunnu saavan  siitä kiinni. Aiheesta mediassa näyttää pääasiassa puhuvan naiset. Miehen rooli on murroksessa  – kuuluu hokema. Se on vai sen halutaan olevan, on tässä olennainen kysymys. Eletään vuotta 2019 jossa vuosituhannen vaihteen poikavauvat ovat jo aikuisia miehiä. He eivät ole kasvaneet sodanjälkeisten sotaveteraanien lapsina, perheissä jossa mies ei itke ja nainen hoitaa kodin. Ei, he ovat kasvaneet Suomessa jossa istui naispresidentti koko heidän varhaislapsuutensa aina alkavaan murrosikään asti. Ja Suomessa jossa vanhempainvapaata sai sekä äiti että isä. Tasa-arvon lapsia. 

Mitä siis ajetaan takaa kun puhutaan tarpeesta muuttaa miehen mallia ja miehisyyteen liittyviä piirteitä?

Katson mitä Oulun akatemiatutkija ja Poikatutkimus -kirjan yksi kirjoittajista Outi Huuhki sanoo Ylen haastattelussa lokakuussa 2018. ”Avautuu mahdollisuuksia myönteisiin, yhteiskunnallisiin muutoksiin”. Huuhki ei kuitenkaan tarkenna minkälaisiin muutoksiin. Seuraava lauseen jatke antaa kuitenkin jotain viitettä: ”Tiedämme mitä ylikorostunut teknologiakeskeisyys ja rationaalisuus ovat tuottaneet planeetallemme. Sieltä ovat puuttuneet herkkyys ja hoiva sekä vastuuajattelu, jonka pitäisi kohdistua myös ympäristöön –” Kyllä, miehet ovat yleisesti katsoen enemmän teknologiaorientoituneita ja rationaalisia kuin herkkiä ja tunteellisia. Joillain alalla / joissain tehtävissä se lienee ihan hyvä asia. Sillanrakennusprojektissa tuskin tarvitaan hoivaa tai tunneälyä. (Ehdottaisin vaikka enemmän moniammatillisempaa yhteistyötä, mutta se ei kai sovi nyt tähän agendaan). Juutun syvemmälle Huuhkin haastatteluun. ”Poikien pitäisi pystyä ottamaan haltuun tyttömäisinä pidettyjä ominaisuuksia, koska niitä tarvitaan elämässä”. Nyt pääsen pikku hiljaa käsiksi siihen mistä tässä on kyse. Miehen ahdas rooli on siis liian maskuliininen. Ja maskuliinisuus ilmeisesti.. huono? 

Huuhkin jutut menee entistä ontommaksi. ”Meillähän on ihan valtavasti hyvin pärjääviä poikia. Jos katsomme pitkittäisesti, mitä tapahtuu, kun pojat tulevat nuoreen aikuisuuteen, niin nimenomaan nuoret miehethän nappaavat johtavat paikat työelämässä esimerkiksi. Se, jos mikä, on pärjäämisen merkki.”  Hold the horses. Katsotaanpa tilastoja hetken. Vuonna 2016 korkeakoulutettuja naisia oli ikäluokassa 25-29 38% ja miehiä 24%. Ikäluokassa 20-24 korkeakoulutettujs naisia oli 9,7% ja miehiä vain 3,5%. Hyvin pärjääviä poikia ei näiden lukujen valossa olekaan ihan niin valtavasti kuin Huuhki haluaa uskoa. 

Mikä on se tavoitetila ja tämä utopia mitä halutaan rakentaa murtamalla nimenomaisesti miehen perinteistä roolia? Ja mitä haittaa on näistä perinteisistä maskuliinisena nähdyistä piirteistä työelämässä (kuten kilpailuvietti, korkea stressinhallintakyky) jos ne kerran tutkijoiden mukaan tarjoavatkin menestystä ja johtoasemia yrityksissä? Ristiriitoja puskee joka ovesta. 

Vastaan nyt itse omaan kysymykseeni: Miehinen kulttuuri ja miestyypilliset ominaisuudet nähdään uhkana siinä tavoitetilassa jossa halutaan pakotetusti enemmän naisia miesvaltaisille aloille ja johtaviin asemiin. Onhan se ikävää olla herkkä ja empaattinen nainen kilpailuhenkisessä, uraorientoituneessa työyhteisössä jossa keskitytään tunteiden käsittelyn sijaan siihen sillan rakentamiseen. Onko lopulta siis ratkaisu miehen roolin murros vai naisen uran vaihdos? Go figure. 

 

]]>
14 http://susannahelovuori-santos.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266971-kuka-laittoi-miehen-roolin-ahtaalle#comments Feminismi Ideologia Miehenrooli Poikatutkimus Tasa-arvo Sat, 05 Jan 2019 22:35:15 +0000 Susanna Helovuori-Santos http://susannahelovuori-santos.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266971-kuka-laittoi-miehen-roolin-ahtaalle
Vanhustenhoito tarvitsee miestyövoimaa http://ariliimatainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266782-vanhustenhoito-tarvitsee-miestyovoimaa <p>Melkein kaikki sosiaali- ja terveyspalvelujen työntekijät ovat naisia. Kun naisenemmistö lähentelee jopa 90 prosenttia, ei haittaisi, vaikka kentälle eksyisi jokunen mies lisää.&nbsp;</p> <p>Vanhustyössä liputetaan nyt motivaation, työhyvinvoinnin ja tuloksen puolesta. Vapaus, veljeys ja tasa-arvo ei olisi hassumpi iskulause sekään.</p> <p>Muodollisesti laki velvoittaa työnantajia edistämään sukupuolten tasa-arvoa, mutta miestyövoimaa ei kannata huutaa pykäläviidakosta. Suomessa tasa-arvolain tarkoitus on&nbsp;parantaa<em> naisten </em>asemaa<em>&nbsp;</em>erityisesti työelämässä.</p> <p>Koulun käytännötkään eivät juuri lievitä sukupuolittuneisuutta. Tytöt hakeutuvat edelleen hoitoalalle, ja pojat miehittävät vanhaan tapaan tekniikan ja liikenteen koulutuspaikat.</p> <p>Joka tapauksessa vanhustyössä on pian huutava ammattilaisten tarve. Ainakin oma kokemukseni on, että myös miehiä halutaan ja tarvitaan mukaan. Välillä tuntuu kuin olisi joutunut pelaamaan naisten joukkueeseen. Ei uskalla taklata ja pukukopista puuttuu äijämeininki.</p> <p>Miesnäkökulma voisi avata uusia mahdollisuuksia ja uudenlaisia perspektiivejä. Oma persoona on vanhustyössä intensiivisesti mukana, ja jos työntekijät edustavat vain yhtä sukupuolta ja yhden sukupuolen näkökulmaa, toiminta jää väistämättä suppeaksi.</p> <p>Miesten ei myöskään pidä alistua vanhaan naisvaltaiseen työskentelytapaan. Työpaikoilla täytyy sallia rohkeasti niin monta mieltä kuin on miestäkin.</p> <p>Kupletin juoni on monipuolistaa vanhuspalvelujen sisältöä, ja keskustelemalla yhteinen sävel kyllä löytyy ajan mittaan. Kirjailija George Bernard Shaw taivutti kultaisen säännön aikoinaan muotoon &rdquo;Älä tee toisille kuten haluaisit heidän tekevän sinulle. Heillä voi olla erilainen maku.&quot;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Melkein kaikki sosiaali- ja terveyspalvelujen työntekijät ovat naisia. Kun naisenemmistö lähentelee jopa 90 prosenttia, ei haittaisi, vaikka kentälle eksyisi jokunen mies lisää. 

Vanhustyössä liputetaan nyt motivaation, työhyvinvoinnin ja tuloksen puolesta. Vapaus, veljeys ja tasa-arvo ei olisi hassumpi iskulause sekään.

Muodollisesti laki velvoittaa työnantajia edistämään sukupuolten tasa-arvoa, mutta miestyövoimaa ei kannata huutaa pykäläviidakosta. Suomessa tasa-arvolain tarkoitus on parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä.

Koulun käytännötkään eivät juuri lievitä sukupuolittuneisuutta. Tytöt hakeutuvat edelleen hoitoalalle, ja pojat miehittävät vanhaan tapaan tekniikan ja liikenteen koulutuspaikat.

Joka tapauksessa vanhustyössä on pian huutava ammattilaisten tarve. Ainakin oma kokemukseni on, että myös miehiä halutaan ja tarvitaan mukaan. Välillä tuntuu kuin olisi joutunut pelaamaan naisten joukkueeseen. Ei uskalla taklata ja pukukopista puuttuu äijämeininki.

Miesnäkökulma voisi avata uusia mahdollisuuksia ja uudenlaisia perspektiivejä. Oma persoona on vanhustyössä intensiivisesti mukana, ja jos työntekijät edustavat vain yhtä sukupuolta ja yhden sukupuolen näkökulmaa, toiminta jää väistämättä suppeaksi.

Miesten ei myöskään pidä alistua vanhaan naisvaltaiseen työskentelytapaan. Työpaikoilla täytyy sallia rohkeasti niin monta mieltä kuin on miestäkin.

Kupletin juoni on monipuolistaa vanhuspalvelujen sisältöä, ja keskustelemalla yhteinen sävel kyllä löytyy ajan mittaan. Kirjailija George Bernard Shaw taivutti kultaisen säännön aikoinaan muotoon ”Älä tee toisille kuten haluaisit heidän tekevän sinulle. Heillä voi olla erilainen maku."

]]>
1 http://ariliimatainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266782-vanhustenhoito-tarvitsee-miestyovoimaa#comments Geron Sosiaali- ja terveysala Tasa-arvo Vanhustyö Wed, 02 Jan 2019 07:09:49 +0000 Ari Liimatainen http://ariliimatainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266782-vanhustenhoito-tarvitsee-miestyovoimaa
Tarja Halonen, valehteleva presidentti, täyttää tänään 75 v. http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266403-tarja-halonen-valehteleva-presidentti-tayttaa-tanaan-75-v <p>Tarja Halonen täyttää tänään, jouluaattona, 75 vuotta.</p><p>Itse muistan hänet valehtelevana presidenttinä, joka tuhosi puheillaan miesten ja naisten yhteisen pyrkimyksen tasa-arvoon.</p><p>1. Virkaanastujaispuheessaan Tarja Halonen sanoi: &quot;Naisen euro on edelleen 80 senttiä:&quot; Tarja Halonen oli ollut aikaisemmin SAK:n lakimies. On kaksi mahhdollisuutta: Joko hän oli kiintiönainen SAK:ssa, eikä ymmärtänyt mitään työelämästä. Tai hän ymmärsi työelämää, mutta feministinä hän valehteli, että myytti &quot;naisen euro on 80- senttiä&quot; on palkkasortoa naisia kohtaan. Joka tapauksessa tästä valheesta tuli totta valtionhallinnossa ja virallisissa tasa-arvoelimissä, olihan se sanottu presidentin suulla. Kun laskemme palkkaeron tuntipalkoista, niin kuin se tehdään virallisesti EU:ssa, Suomessa miehet ja naiset saavat suunnilleen samaa tuntipalkkaa tehtyä työtuntia kohden laskettuna. Tämä on todistettu kirjassa Työelämän myytit ja todellisuus, toimittanut Pasi Pyöriä, (2017 Gaudeamus), luvussa 8: Yrittäjien työaika ja tulot, jonka ovat kirjoittaneet tamperelaiset työelämän tutkijatohtorit Satu Ojala, Pasi Pyöriä, Hanna-Mari Ikonen ja Tuija Koivunen. He saivat tuloksen, että naisten keskituntipalkka on 99 % miesten keskituntipalkasta. Ylityöt poistaen tulos menee yli sadan prosentin.</p><p>2. Puheessaan Tarja Halonen puhui &quot;naisten kaksoistaakasta&quot;, tarkoittaen, että naiset tekevät kaksinkertaisen työmäärän miehiin verrattuna, koska he tekevät ansiotyön lisäksi valtaosan kotitöistä. Naisten kaksoistaakka on kuitenkin feministien levittämä valhe. Raportissa Sosiaaliministeriön selvityksiä 2006:73 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö - äidit ja ikääntyvät -, tutkijat Hannu Piekkola ja O-P Ruuskanen todistavat sivulla 22, että parisuhteessa elävät miespuolisot tekevät viikossa 8,5 tuntia enemmän yhteenlaskettua ansio- ja kotityötä kuin heidän naispuolisonsa. Se tekee päivässä keskimäärin paljon yli tunnin.&nbsp; Päinvastoin miehillä on kaksoistaakka. He tekevät pitkän työpäivän jälkeen nurisematta lisäksi niin paljon kotitöitä, että tämän kaksoistaakan vuoksi esimerkiksi vuonna 2015 kuolleet miehet elivät 7,8 vuotta naisia lyhyemmän eliniän.</p><p>Presidentin pitäisi yhdistää kansa, feministipresidentti Tarja Halonen keskittyi lyömään juopaa miesten ja naisten välille. Siitä hänet muistan, enkä näe siinä onnittelun aihetta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tarja Halonen täyttää tänään, jouluaattona, 75 vuotta.

Itse muistan hänet valehtelevana presidenttinä, joka tuhosi puheillaan miesten ja naisten yhteisen pyrkimyksen tasa-arvoon.

1. Virkaanastujaispuheessaan Tarja Halonen sanoi: "Naisen euro on edelleen 80 senttiä:" Tarja Halonen oli ollut aikaisemmin SAK:n lakimies. On kaksi mahhdollisuutta: Joko hän oli kiintiönainen SAK:ssa, eikä ymmärtänyt mitään työelämästä. Tai hän ymmärsi työelämää, mutta feministinä hän valehteli, että myytti "naisen euro on 80- senttiä" on palkkasortoa naisia kohtaan. Joka tapauksessa tästä valheesta tuli totta valtionhallinnossa ja virallisissa tasa-arvoelimissä, olihan se sanottu presidentin suulla. Kun laskemme palkkaeron tuntipalkoista, niin kuin se tehdään virallisesti EU:ssa, Suomessa miehet ja naiset saavat suunnilleen samaa tuntipalkkaa tehtyä työtuntia kohden laskettuna. Tämä on todistettu kirjassa Työelämän myytit ja todellisuus, toimittanut Pasi Pyöriä, (2017 Gaudeamus), luvussa 8: Yrittäjien työaika ja tulot, jonka ovat kirjoittaneet tamperelaiset työelämän tutkijatohtorit Satu Ojala, Pasi Pyöriä, Hanna-Mari Ikonen ja Tuija Koivunen. He saivat tuloksen, että naisten keskituntipalkka on 99 % miesten keskituntipalkasta. Ylityöt poistaen tulos menee yli sadan prosentin.

2. Puheessaan Tarja Halonen puhui "naisten kaksoistaakasta", tarkoittaen, että naiset tekevät kaksinkertaisen työmäärän miehiin verrattuna, koska he tekevät ansiotyön lisäksi valtaosan kotitöistä. Naisten kaksoistaakka on kuitenkin feministien levittämä valhe. Raportissa Sosiaaliministeriön selvityksiä 2006:73 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö - äidit ja ikääntyvät -, tutkijat Hannu Piekkola ja O-P Ruuskanen todistavat sivulla 22, että parisuhteessa elävät miespuolisot tekevät viikossa 8,5 tuntia enemmän yhteenlaskettua ansio- ja kotityötä kuin heidän naispuolisonsa. Se tekee päivässä keskimäärin paljon yli tunnin.  Päinvastoin miehillä on kaksoistaakka. He tekevät pitkän työpäivän jälkeen nurisematta lisäksi niin paljon kotitöitä, että tämän kaksoistaakan vuoksi esimerkiksi vuonna 2015 kuolleet miehet elivät 7,8 vuotta naisia lyhyemmän eliniän.

Presidentin pitäisi yhdistää kansa, feministipresidentti Tarja Halonen keskittyi lyömään juopaa miesten ja naisten välille. Siitä hänet muistan, enkä näe siinä onnittelun aihetta.

]]>
20 http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266403-tarja-halonen-valehteleva-presidentti-tayttaa-tanaan-75-v#comments Epätasa-arvo Kotityö Palkkaero Palkkatasa-arvo Tasa-arvo Mon, 24 Dec 2018 10:56:11 +0000 Pauli Sumanen http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266403-tarja-halonen-valehteleva-presidentti-tayttaa-tanaan-75-v
Epätieteellinen yliopistollinen oppikirja "Työelämän perustietoa" http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266241-epatieteellinen-yliopistollinen-oppikirja-tyoelaman-perustietoa <p>Suomalainen lääkäriseura Duodecim on julkaissut &quot;Työelämän perustietoa&quot; - kirjan, joka on tarkoitettu mm. yliopisto-opetukseen. Ilmeisesti lääkäriseura on jo feministien valtaama, sillä Työelämän perustietoa -kirjassa palkkatasa-arvoa tarkastellaan vain feministien toimesta. Metsään mennään ja reippaasti.</p><p>Pari esimerkkiä:</p><p>1. Päivi Korvajärvi kirjoittaa omassa luvussaan: &quot;Ilman, että ottaa kantaa siihen, miten palkkaero tulisi laskea ja kuinka paljon se oikeasti on, se on olemassa&quot;. Tämä on sitä kuuluisaa feministinaisen logiikkaa, josta logiikka tieteenä on kateissa. Oikeassa logiikassa mitään ei voi todistaa, jos sääntöjä ei ole olemassa.</p><p><br />2. Paula Koskinen Sandberg sanoo: &quot;Keskimääräisessä noin 20 prosentin palkkaerossa ei ole vakioitu taustamuuttujia, kuten koulutusta, työkokemusta tai toimialaa.&quot; Tässä on poimittu feministiseen &quot;kuin piru Raamattua&quot; - tapaan vain ne taustamuuttujat, jotka itseä miellyttävät. ILO:n ja EU- komission oikeudellisen pääosaston mukaan suomalaisessa palkkaerovertailussa ei ole otettu huomioon: Characteristics of individuals and of the organizations; Educational level and field of study; Labour market experience and seniority; Number of working hours;&nbsp; Size of organization and sector activity; Type of job, etc. Tärkeimmät Koskinen Sandbergilta puuttuvat ovat: Erot tehdyissä työtunneissa ja esimiesasemassa.</p><p><br />Paula Koskinen Sandberg ei tunnusta, että tuottavuus (tehdyt työtunnit ja työteho tunnissa) vaikuttaisi mitenkään palkkaan, vaikka tuottavuus on keskeisin palkan peruste. Työmarkkinajärjestöjen mukaan kolme tärkeintä palkan määräytymisen elementtiä ovat: Työn vaativuus (sisältäen vaatimukset esimiestyössä), työkokemus (josta koulutus on vain osa) ja työstä suoriutuminen (kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen tuottavuus).</p><p><br />Miesten tuottavuus tehdyissä työtunneissa Suomessa on noin 20 % korkeampi kuin naisten, usean tutkijan tutkimuksen mukaan, joten Suomessa ei ole eroa palkkatasossa. Ansiotasossa on noin 20 % ero johtuen siitä, että miehet tekevät noin 20 % enemmän vuosityötunteja kuin naiset.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomalainen lääkäriseura Duodecim on julkaissut "Työelämän perustietoa" - kirjan, joka on tarkoitettu mm. yliopisto-opetukseen. Ilmeisesti lääkäriseura on jo feministien valtaama, sillä Työelämän perustietoa -kirjassa palkkatasa-arvoa tarkastellaan vain feministien toimesta. Metsään mennään ja reippaasti.

Pari esimerkkiä:

1. Päivi Korvajärvi kirjoittaa omassa luvussaan: "Ilman, että ottaa kantaa siihen, miten palkkaero tulisi laskea ja kuinka paljon se oikeasti on, se on olemassa". Tämä on sitä kuuluisaa feministinaisen logiikkaa, josta logiikka tieteenä on kateissa. Oikeassa logiikassa mitään ei voi todistaa, jos sääntöjä ei ole olemassa.


2. Paula Koskinen Sandberg sanoo: "Keskimääräisessä noin 20 prosentin palkkaerossa ei ole vakioitu taustamuuttujia, kuten koulutusta, työkokemusta tai toimialaa." Tässä on poimittu feministiseen "kuin piru Raamattua" - tapaan vain ne taustamuuttujat, jotka itseä miellyttävät. ILO:n ja EU- komission oikeudellisen pääosaston mukaan suomalaisessa palkkaerovertailussa ei ole otettu huomioon: Characteristics of individuals and of the organizations; Educational level and field of study; Labour market experience and seniority; Number of working hours;  Size of organization and sector activity; Type of job, etc. Tärkeimmät Koskinen Sandbergilta puuttuvat ovat: Erot tehdyissä työtunneissa ja esimiesasemassa.


Paula Koskinen Sandberg ei tunnusta, että tuottavuus (tehdyt työtunnit ja työteho tunnissa) vaikuttaisi mitenkään palkkaan, vaikka tuottavuus on keskeisin palkan peruste. Työmarkkinajärjestöjen mukaan kolme tärkeintä palkan määräytymisen elementtiä ovat: Työn vaativuus (sisältäen vaatimukset esimiestyössä), työkokemus (josta koulutus on vain osa) ja työstä suoriutuminen (kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen tuottavuus).


Miesten tuottavuus tehdyissä työtunneissa Suomessa on noin 20 % korkeampi kuin naisten, usean tutkijan tutkimuksen mukaan, joten Suomessa ei ole eroa palkkatasossa. Ansiotasossa on noin 20 % ero johtuen siitä, että miehet tekevät noin 20 % enemmän vuosityötunteja kuin naiset.

]]>
2 http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266241-epatieteellinen-yliopistollinen-oppikirja-tyoelaman-perustietoa#comments Epätasa-arvo Palkkaero Palkkatasa-arvo Tasa-arvo Tuottavuus Fri, 21 Dec 2018 08:30:02 +0000 Pauli Sumanen http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266241-epatieteellinen-yliopistollinen-oppikirja-tyoelaman-perustietoa
Syrjinnän ehkäisy tasa-arvolaissa - STM:n julkaisu oppaana http://jiihooantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266012-syrjinnan-ehkaisy-tasa-arvolaissa-stmn-julkaisu-oppaana <p>Tasa-arvolain (laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 609/1986) uudistus laajensi sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellot koskemaan myös syrjintää sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella. Lakiuudistus ulottii syrjinnänsuojan piiriin siten myös kaikki sukupuolivähemmistöt.</p><p>Laki velvoittaa lain soveltamisalueilla hallinnoivia tahoja ennaltaehkäisemään sukupuoleen (sukupuoli, sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu) perustuvaa syrjintää - esimerkiksi kouluissa, oppilaitoksissa ja työpaikoilla laadittavien tasa-arvosuunnitelmien yhteydessä olisi siis syytä&nbsp; aktiivisesti kehittää&nbsp; tehokkaita toimenpiteitä sukupuoleen perustuvan syrjinnän ehkäisemiseksi. Myös viranomaisilla on lakiin perustuvana erityinen velvollisuus edistää tasa-arvoa kaikessa toiminnassaan ja palveluiden ja tavaroiden&nbsp; tarjoajilla on velvollisuus puuttua liiketoiminnan yhteydessä esiintyvään häirintään ja syrjintään.</p><p>Syrjinnän ennaltaehkäisyä ovat kaikki sellaiset mukauttavat toimet, joilla luodaan syrjimättömyyden ilmapiiriä ja kannustetaan yhteisössä toimivia toisia kunnioittavaan käytökseen - esimerkiksi asiakkkaiden tai henkilökunnan henkilötietojen keräämisen yhteydessä sukupuoli-identiteetin vaihteluvuus voidaan huomioida lisäämällä täytettävään henkilötietolomakkeeseen kahta useampi sukupuolivaihtoehto. Tällaisia henkiltiedoilla täydennettäviä verkko- tai tulostettavia lomakkeita, joissa sukupuolivaihtoehtoja on useita, näyttää olevankin käytössä&nbsp; jo melko <u><a href="https://asiointi.diak.fi/lomakkeet/91/lomakkeet.html">kiitettävässä</a><a href="https://www.hoas.fi/lomakkeet/kesaasuntohakemus/"> määrin </a></u>erityisesti <u><a href="https://aava.it.helsinki.fi/aava/jatko/jatko:ehl">yliopistoilla</a>&nbsp;</u>&nbsp;ja <u><a href="https://matkustusilmoitus.fi/public_html?command=jump&amp;t=ilm_matkustaja">viranomaisilla</a></u>.</p><p>Sukupuoleen perustuvan syrjinnän ennaltaehkäisyssä oleellisinta on tunnistaa sukupuolen moninaisuus, koska kaavaantuneet menettelytavat voivat perustua vanhentuneiden sukupuolistereotypioiden varaan ja siten ne voivat toimia ainoastaan näennäisesti syrjimättöminä. Sosiaali- ja terveysministeriön hyvinkin yksityiskohtainen t<u><a href="http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/74462/URN_ISBN_978-952-00-3583-9.pdf">ietopaketti sukupuolen moninaisuudesta</a></u> johdattaa toivon mukaan sen ensisijaisen kohderyhmän edustajat kehittämään parempia ratkaisuja sukupuolisuuden laajalla toimintakentällä ja julkaisu on mielestäni suositeltavaa luettavaa jokaiselle muullekin tiedonhaluiselle ihan vaan yleistiedon kartuttamiseksi :)</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tasa-arvolain (laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 609/1986) uudistus laajensi sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellot koskemaan myös syrjintää sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella. Lakiuudistus ulottii syrjinnänsuojan piiriin siten myös kaikki sukupuolivähemmistöt.

Laki velvoittaa lain soveltamisalueilla hallinnoivia tahoja ennaltaehkäisemään sukupuoleen (sukupuoli, sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu) perustuvaa syrjintää - esimerkiksi kouluissa, oppilaitoksissa ja työpaikoilla laadittavien tasa-arvosuunnitelmien yhteydessä olisi siis syytä  aktiivisesti kehittää  tehokkaita toimenpiteitä sukupuoleen perustuvan syrjinnän ehkäisemiseksi. Myös viranomaisilla on lakiin perustuvana erityinen velvollisuus edistää tasa-arvoa kaikessa toiminnassaan ja palveluiden ja tavaroiden  tarjoajilla on velvollisuus puuttua liiketoiminnan yhteydessä esiintyvään häirintään ja syrjintään.

Syrjinnän ennaltaehkäisyä ovat kaikki sellaiset mukauttavat toimet, joilla luodaan syrjimättömyyden ilmapiiriä ja kannustetaan yhteisössä toimivia toisia kunnioittavaan käytökseen - esimerkiksi asiakkkaiden tai henkilökunnan henkilötietojen keräämisen yhteydessä sukupuoli-identiteetin vaihteluvuus voidaan huomioida lisäämällä täytettävään henkilötietolomakkeeseen kahta useampi sukupuolivaihtoehto. Tällaisia henkiltiedoilla täydennettäviä verkko- tai tulostettavia lomakkeita, joissa sukupuolivaihtoehtoja on useita, näyttää olevankin käytössä  jo melko kiitettävässä määrin erityisesti yliopistoilla  ja viranomaisilla.

Sukupuoleen perustuvan syrjinnän ennaltaehkäisyssä oleellisinta on tunnistaa sukupuolen moninaisuus, koska kaavaantuneet menettelytavat voivat perustua vanhentuneiden sukupuolistereotypioiden varaan ja siten ne voivat toimia ainoastaan näennäisesti syrjimättöminä. Sosiaali- ja terveysministeriön hyvinkin yksityiskohtainen tietopaketti sukupuolen moninaisuudesta johdattaa toivon mukaan sen ensisijaisen kohderyhmän edustajat kehittämään parempia ratkaisuja sukupuolisuuden laajalla toimintakentällä ja julkaisu on mielestäni suositeltavaa luettavaa jokaiselle muullekin tiedonhaluiselle ihan vaan yleistiedon kartuttamiseksi :)

 

 

 

 

]]>
1 http://jiihooantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266012-syrjinnan-ehkaisy-tasa-arvolaissa-stmn-julkaisu-oppaana#comments Tasa-arvo Mon, 17 Dec 2018 15:22:02 +0000 Juho Antikainen http://jiihooantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266012-syrjinnan-ehkaisy-tasa-arvolaissa-stmn-julkaisu-oppaana
Lääkäriliitto häröilee mies- ja naislääkärien palkkaerosta http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265718-laakariliitto-haroilee-mies-ja-naislaakarien-palkkaerosta <p>Omituista, kuinka niin fiksut ihmiset kuin lääkärit antavat Lääkäriliiton kirjoitella omituisia kirjoituksia lääkäreiden palkkaerosta. Johtuisiko siitä, että naiset ovat jo enemmistönä lääkäreissä ja kai naislääkäreissäkin on feministejä, jotka valloittavat liiton.</p><p>Lukekaapa tämä lääkärilehden juttu:<br /><a href="https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/mies-tienaa-yha-naista-enemman/" title="https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/mies-tienaa-yha-naista-enemman/">https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/mies-tienaa-yha-naista-...</a></p><p>Jutussa sekoitetaan ansiotaso ja palkkataso. Ensin on isot taulukot lääkärien ansioista ja sitten heti perään sanotaan: &quot;Kunnissa työskentelevät mieslääkärit saavat edelleen hieman parempaa palkkaa kuin naislääkärit, kertoo viime vuoden palkkatilasto.&quot;</p><p>EU:ssa virallinen palkkaero lasketaan tuntipalkoista, sen pitäisi jokaisen tietää, ainakin Lääkäriliiton tutkimuspäällikkö Jukka Vänskän. Palkkatasoa kuvaa keskituntipalkka, joka lasketaan jakamalla vuosiansiot tehdyillä vuosityötunneilla. (EU-parlamentin päätöslauselma 2008/2012(INI)).</p><p>Lääkäriliiton tutkija Piitu Parmanne arvioi: &quot;Kaikilla palkansaajilla palkkaerot ovat suurimmat yksityisellä sektorilla.&quot; Tutkijan ei kannattaisi arvioida mitää aiheesta, josta hän on ulkona kuin lumiukko. Eihän palkkaeroista ole Suomessa tehty yhtään virallista tasa-arvoista tutkimusta, jos hän tarkoittaa sukupuolten välistä palkkaeroa.</p><p>Juttua ei pelasta edes viimeinen lause: &quot;Tilastoissa näkyvä palkkaero ei aina tarkoita palkkasyrjintää.&quot; AINA?, lukijaa kiinnostaisi tietää, tarkoittiko tämän jutun tilastoissa näkyvä palkkaero palkkasyrjintää. Lukijalle asia jää auki.<br />______________________________</p><p>Mitä tiedämme aikaisemmista tutkimuksista mies- ja naislääkärien palkkaerosta.</p><p>1. Yli 50 vuotta sitten ilmestyi Elina Haavio-Mannilan tutkimus kirjana &rdquo;Suomalainen nainen ja mies&rdquo; (WSOY Porvoo, 1968). Tässä naistutkimuksen perusteoksessa hän vertaa sivulla 69 neljältä eri vuodelta eri ammattiryhmien naisten ansioiden prosenttiosuutta miesten ansioista. Lainaus: &rdquo;Tässä ei ole selvitetty sitä, tekevätkö miehet ja naiset yhtä paljon työtä näiden erisuuruisten palkintojen saavuttamiseksi. Eräät tiedot esimerkiksi lääkärien ja hammaslääkärien työstä osoittavat, että naisten pienemmät tulot liittyvät siihen, että he tekevät päivittäin vähemmän työtä kuin miehet (Haavio-Mannila 1964, Kääriä 1965/66).&rdquo; Tämän Haavio-Mannilan hypoteesin mukaan myös yleisen palkkaeron syynä voi siis olla miesten ja naisten erisuuruinen työpanos. Haavio-Mannila teki siis tutkimuksen lääkärien työtunneista ja ansioista ja totesi, että eron ansioissa selittää se, että mieslääkärit tekevät enemmän työtä kuin naislääkärit.</p><p>2. Lääkärilehti 7.11.2008: Lainaus Ulla Järven artikkelista &rdquo;Onko nainen erilainen lääkäri?&rdquo;: &rdquo;Suomessakin mieslääkärit etenevät uralla naisia paremmin ja tekevät pidempää työpäivää, mikä myös näkyy heidän tulotasossaan, Kaisa Kauppinen huomauttaa.&rdquo; Kaisa Kauppinen on Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori ja Helsingin yliopiston dosentti. Toinen lainaus samasta artikkelista: &quot;Tutkimusten mukaan naislääkäreiden työaika on noin viidenneksen lyhyempi kuin mieslääkärien, ja naiset käyttävät myös hieman enemmän aikaa yhteen potilaaseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että naislääkäreitä tarvitaan enemmän tekemään samat työt.&quot;<br />__________________________________</p><p>Jos Lääkäriliitossa ei eroteta ansiotasoa ja palkkatasoa toisistaan eikä välitetä siitä, mitä tutkimuksia asiasta on olemassa yli 50 vuoden ajalta, Lääkäriliitto harhauttaa ihmisiä epäkelvolla artikkelillaan ja heittää rahansa hukkaan. Älkää antako feministien määrätä siellä Lääkäriliitossa kuinka palkkaero lasketaan. Sellaisesta on huonoja kokemuksia STM:n tasa-arvoyksikön ja Tilastokeskuksen suunnalta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Omituista, kuinka niin fiksut ihmiset kuin lääkärit antavat Lääkäriliiton kirjoitella omituisia kirjoituksia lääkäreiden palkkaerosta. Johtuisiko siitä, että naiset ovat jo enemmistönä lääkäreissä ja kai naislääkäreissäkin on feministejä, jotka valloittavat liiton.

Lukekaapa tämä lääkärilehden juttu:
https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/mies-tienaa-yha-naista-enemman/

Jutussa sekoitetaan ansiotaso ja palkkataso. Ensin on isot taulukot lääkärien ansioista ja sitten heti perään sanotaan: "Kunnissa työskentelevät mieslääkärit saavat edelleen hieman parempaa palkkaa kuin naislääkärit, kertoo viime vuoden palkkatilasto."

EU:ssa virallinen palkkaero lasketaan tuntipalkoista, sen pitäisi jokaisen tietää, ainakin Lääkäriliiton tutkimuspäällikkö Jukka Vänskän. Palkkatasoa kuvaa keskituntipalkka, joka lasketaan jakamalla vuosiansiot tehdyillä vuosityötunneilla. (EU-parlamentin päätöslauselma 2008/2012(INI)).

Lääkäriliiton tutkija Piitu Parmanne arvioi: "Kaikilla palkansaajilla palkkaerot ovat suurimmat yksityisellä sektorilla." Tutkijan ei kannattaisi arvioida mitää aiheesta, josta hän on ulkona kuin lumiukko. Eihän palkkaeroista ole Suomessa tehty yhtään virallista tasa-arvoista tutkimusta, jos hän tarkoittaa sukupuolten välistä palkkaeroa.

Juttua ei pelasta edes viimeinen lause: "Tilastoissa näkyvä palkkaero ei aina tarkoita palkkasyrjintää." AINA?, lukijaa kiinnostaisi tietää, tarkoittiko tämän jutun tilastoissa näkyvä palkkaero palkkasyrjintää. Lukijalle asia jää auki.
______________________________

Mitä tiedämme aikaisemmista tutkimuksista mies- ja naislääkärien palkkaerosta.

1. Yli 50 vuotta sitten ilmestyi Elina Haavio-Mannilan tutkimus kirjana ”Suomalainen nainen ja mies” (WSOY Porvoo, 1968). Tässä naistutkimuksen perusteoksessa hän vertaa sivulla 69 neljältä eri vuodelta eri ammattiryhmien naisten ansioiden prosenttiosuutta miesten ansioista. Lainaus: ”Tässä ei ole selvitetty sitä, tekevätkö miehet ja naiset yhtä paljon työtä näiden erisuuruisten palkintojen saavuttamiseksi. Eräät tiedot esimerkiksi lääkärien ja hammaslääkärien työstä osoittavat, että naisten pienemmät tulot liittyvät siihen, että he tekevät päivittäin vähemmän työtä kuin miehet (Haavio-Mannila 1964, Kääriä 1965/66).” Tämän Haavio-Mannilan hypoteesin mukaan myös yleisen palkkaeron syynä voi siis olla miesten ja naisten erisuuruinen työpanos. Haavio-Mannila teki siis tutkimuksen lääkärien työtunneista ja ansioista ja totesi, että eron ansioissa selittää se, että mieslääkärit tekevät enemmän työtä kuin naislääkärit.

2. Lääkärilehti 7.11.2008: Lainaus Ulla Järven artikkelista ”Onko nainen erilainen lääkäri?”: ”Suomessakin mieslääkärit etenevät uralla naisia paremmin ja tekevät pidempää työpäivää, mikä myös näkyy heidän tulotasossaan, Kaisa Kauppinen huomauttaa.” Kaisa Kauppinen on Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori ja Helsingin yliopiston dosentti. Toinen lainaus samasta artikkelista: "Tutkimusten mukaan naislääkäreiden työaika on noin viidenneksen lyhyempi kuin mieslääkärien, ja naiset käyttävät myös hieman enemmän aikaa yhteen potilaaseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että naislääkäreitä tarvitaan enemmän tekemään samat työt."
__________________________________

Jos Lääkäriliitossa ei eroteta ansiotasoa ja palkkatasoa toisistaan eikä välitetä siitä, mitä tutkimuksia asiasta on olemassa yli 50 vuoden ajalta, Lääkäriliitto harhauttaa ihmisiä epäkelvolla artikkelillaan ja heittää rahansa hukkaan. Älkää antako feministien määrätä siellä Lääkäriliitossa kuinka palkkaero lasketaan. Sellaisesta on huonoja kokemuksia STM:n tasa-arvoyksikön ja Tilastokeskuksen suunnalta.

]]>
1 http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265718-laakariliitto-haroilee-mies-ja-naislaakarien-palkkaerosta#comments Ansiotaso Palkkaero Palkkatasa-arvo Palkkataso Tasa-arvo Wed, 12 Dec 2018 14:43:05 +0000 Pauli Sumanen http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265718-laakariliitto-haroilee-mies-ja-naislaakarien-palkkaerosta
Miehet http://jiihooantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264408-miehet <p>Kansainvälisen Miestenpäivän kunniaksi, sen johdosta tai siitä huolimatta ryhmä emansipoituneita miehiä on päättänyt perustaa tänään pidettävässä perustamiskokouksessa uuden ja uudenlaisen miesjärjestön.<u> </u><a href="https://www.hbl.fi/artikel/ny-forening-vill-spranga-trang-mansroll-2"><u>MIehet ry</u> </a>tulee ennakkotietojen mukaan täydentämään&nbsp; MIessakkien ja MIesjärjestöjen keskusliiton kaltaisten jo vakiintuneiden miesjärjestöjen luomaa toimintokenttää intersektionaalista feminismiä painottavalla asenteella :</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp;<em>&quot;Se, että yhdistys tulee olemaan&nbsp; feministinen, tarkoittaa sitä, että se hyödyntää feministisiä työkaluja.</em></p><p><em>Tämä tarkoittaa rakenteiden ja normien tarkastelua kriittisestä ja myös intersektionaalisesta näkökulmasta - sukupuoli ei siten ole ainoa tekijä.&nbsp;Toinen asia on se, että feministiset työkalut helpottavat valtarakenteiden tarkastelua, koska niillä, joilla itsellään on etuoikeus, on usein vaikeaa havaita syrjintää&quot;</em></p><p>&nbsp;</p><p>MIesasia-aktivismi on mielestäni peilautunut julkisuudessa&nbsp; liiaksi reaktiivisena purinana -&nbsp; miesten kohtaamat sukupuoleen liittyvät ongelmat koetaan siis julkisessa keskustelussa usein&nbsp; seurauksiksi yleisestä tasa-arvon kehittymisestä ja ratkaisuksi näihin ongelmiin esitään&nbsp; usein konservatiivista &quot;paluuta menneisiin hyviin aikoihin&quot;.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>No, ne menneet aikakaudet eivät niin auvoisia olleet todellisuudessa, mitä esimerkiksi Tauno Palon ja Ansa Ikosen tähdittämien SF-elokuvien juonenkäänteitä seuraamalla voisi luulla...</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kansainvälisen Miestenpäivän kunniaksi, sen johdosta tai siitä huolimatta ryhmä emansipoituneita miehiä on päättänyt perustaa tänään pidettävässä perustamiskokouksessa uuden ja uudenlaisen miesjärjestön. MIehet ry tulee ennakkotietojen mukaan täydentämään  MIessakkien ja MIesjärjestöjen keskusliiton kaltaisten jo vakiintuneiden miesjärjestöjen luomaa toimintokenttää intersektionaalista feminismiä painottavalla asenteella :

 

     "Se, että yhdistys tulee olemaan  feministinen, tarkoittaa sitä, että se hyödyntää feministisiä työkaluja.

Tämä tarkoittaa rakenteiden ja normien tarkastelua kriittisestä ja myös intersektionaalisesta näkökulmasta - sukupuoli ei siten ole ainoa tekijä. Toinen asia on se, että feministiset työkalut helpottavat valtarakenteiden tarkastelua, koska niillä, joilla itsellään on etuoikeus, on usein vaikeaa havaita syrjintää"

 

MIesasia-aktivismi on mielestäni peilautunut julkisuudessa  liiaksi reaktiivisena purinana -  miesten kohtaamat sukupuoleen liittyvät ongelmat koetaan siis julkisessa keskustelussa usein  seurauksiksi yleisestä tasa-arvon kehittymisestä ja ratkaisuksi näihin ongelmiin esitään  usein konservatiivista "paluuta menneisiin hyviin aikoihin". 

 

 

 

No, ne menneet aikakaudet eivät niin auvoisia olleet todellisuudessa, mitä esimerkiksi Tauno Palon ja Ansa Ikosen tähdittämien SF-elokuvien juonenkäänteitä seuraamalla voisi luulla...

 

 

 

 

 

]]>
4 http://jiihooantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264408-miehet#comments Tasa-arvo Mon, 19 Nov 2018 07:58:37 +0000 Juho Antikainen http://jiihooantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264408-miehet
Leskeneläke on uudistettava vastaamaan nykypäivää http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264258-leskenelake-on-uudistettava-vastaamaan-nykypaivaa <p>Kun työeläkelakeja sorvattiin 1950-luvun lopussa, maailma oli varsin erinäköinen kuin nykyisin. Sanaa avoliitto ei edes tunnettu vaan puhuttiin &quot;susipareista&quot;. Ja melko harvinaista oli, että &quot;susiparille&quot; syntyi lapsia.</p><p>Lasten saaminen ei yleensä aiheuttanut työstä poisoloa, sillä naimisissa olevien naisten palkkatyö oli melko harvinaista. Ja kun päiväkotijärjestelmä oli sosiaaliperustainen, tuntui luonnolliselta, että aviovaimo jäi pois töistä, kunnes lapset olivat sikäläisen ajattelutavan mukaisesti kyllin vanhoja (eli kouluikäisiä). Naisten kotonaolo katsottiin välttämättömäksi ja siksi luotiin käsite &quot;naisleskeneläke&quot; korvaamaan edes osittain naisten lastenhoitoa kotona.</p><p>Asiat selviävät lain valmistelupapereista, mutta lakiin asiaa ei kirjattu perusteluita vaan työeläkejärjestelmän mukaan kaikki avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa olevat naiset saivat aviomiehen kuoltua noin puolet miehen ja naisen eläkkeiden erosta, toki lapseton avioliitto piti olla solmittu ennen ikävuotta 50.</p><p>Naisleskeneläkkeen katsottiin olevan korvausta aviopuolisolle siitä, että tämä on hoitanut kotia ja lapsia mahdollistaen aviomiehelle esteettömän työssäolon. Aviomiehen kuolema ei saanut pudottaa leskeksi jääneen aviovaimon toimeentuloa kohtuuttomasti.</p><p>Miehillekin alettiin maksaa leskeneläkettä monta vuosikymmentä myöhemmin, vasta 1990-luvulla tasa-arvovaltuutettu Paavo Nikulan ajamana.</p><p>Leskeneläkkeen mediaani oli vuonna 2017 noin 600 euroa naisille ja noin 200 euroa miehille. Ja se oli tietysti veronalaista tuloa, eli nyrkkisäännön mukaan liki puolet siitä meni veroihin.</p><p><strong>Kuka maksaa leskeneläkkeen kustannukset?</strong></p><p>Vastaus: Miehet, etenkin aviomiehet. Työssä käyvistä miehistä yli 90 % elää parisuhteessa ja verotietojen mukaan aviomiehet ovat parhaiten ansaitsevia. Kun miehiltä kerätään työeläkemaksuja noin 2,5 miljardia enemmän kuin mitä miehille maksetaan eläkkeitä, yli jää tarpeeksi, että niistä maksetaan leskeneläkkeet, vuonna 2017 noin 1,6 miljardia euroa.</p><p>Helsingin Sanomissa Maria-Lisa Rodhin kirjoittaa suunnilleen kerran vuodessa &quot;epäoikeudenmukaisesta&quot; leskeneläkkeestä sanoen mm: &quot;Järjestelmä on epäoikeudenmukainen yksin jääneitä ja eronneita kohtaan.&quot; Ei se ole epäoikeudenmukainen yksin jääneitä kohtaan, sillä heidän rahojaan ei tässä käytetä mihinkään. Leskeneläkkeiden rahoitus peritään parisuhteessa eläviltä miehiltä. Tietysti sinkut haluaisivat päästä käsiksi noihin parisuhteessa eläviltä miehiltä kerättyihin rahoihin, mutta sitä minä sanoisin epäoikeudenmukaiseksi ryöstöksi.</p><p><strong>Mikä mättää leskeneläkkeessä nyt?</strong></p><p><strong>Ensinnäkin</strong> se, ettei avoliitossa olevalla ole leskeneläkeoikeutta. Lapsilla on toki aina perhe-eläkeoikeus.<br /><strong>Toiseksi</strong> se, että avioeron sattuessa leski menettää oikeutensa leskeneläkkeeseen, poikkeuksena se, että jos eronnut saa elatusapua ja elatusavun maksaminen perustuu tuomioistuimen lainvoimaiseen päätökseen tai tuomioon tai sosiaalilautakunnan vahvistamaan sopimukseen, leski voi saada työeläkejärjestelmästä osan ex-puolisonsa ansioeläkkeestä leskeneläkkeenä.</p><p><strong>Miten asiat korjataan helposti:</strong></p><p>Siirrytään eräistä Euroopan maista tutun &quot;parisuhde-eläkekertymän&quot; käytäntöön.<br />Parisuhteessa elävät voivat ilmoittaa eläkeyhtiölle, että haluavat jakaa eläkertymänsä puoliksi. Yhteisiä lapsia omaaville yhteiseläkekertymä olisi pakollista. Eläkeyhtiö laskee parin kertyneet eläkemaksut yhteen ja molemmat parisuhteessa elävät kerryttävät eläkettä yhtä paljon, yhteenlaskun puolikkaan verran. Voidaanpa puolikas eläkekertymä laskea taannehtivastikin yhteisestä sopimuksesta, jos niin lakiin halutaan kirjata. Muuten entiset eläkekertymät jäävät voimaan.</p><p>Yksinkertaista ja halvalla tietokoneella hoidettavaa.</p><p>Kerran tasajakoiseen eläkekertymään siirryttyään siitä pääsisi eroon vain eroamalla kumppanistaan ja ilmoittamalla erosta Eläketurvakeskukselle. Sovussa eroavat kumppanit voivat toki jatkaa yhteistä puolikasta eläkekertymää, jos kumpikin osapuoli niin haluaa.</p><p>Noin 90-100 vuoden päästä, kun kaikki nykyiseen leskeneläkkeeseen oikeutetut ovat kuolleet, leskeneläkettä ei enää olisi. Olisi vain pakollinen tasakertymä eläkkeelle niille, joilla on yhteisiä lapsia ja vapaaehtoinen muille, jotka elävät parisuhteessa. Kun meillä tunnetaan käsite avioehto, pareille, joilla ei ole yhteisiä lapsia, sallittakoon yhteinen eläkekertymä vain vapaaehtoisesti otettuna.</p><p>Parisuhteen ulkopuolella elävät kerryttävät yksin eläkettään niin kuin nytkin.</p><p><strong>Kysyttekö, ketkä elävät parisuhteessa?</strong> Kysykää Kelasta, siellä näitä ratkotaan joka ikinen arkipäivä.</p><p>Ja olen sitä mieltä, että tästä parisuhde-eläkekertymästä olisi apua myös nykyiseen syntyvyysongelmaan. Ei se ainakaan alenna syntyvyyttä, kun nainen tietää eläkeasiansa olevan kunnossa joka hetki.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kun työeläkelakeja sorvattiin 1950-luvun lopussa, maailma oli varsin erinäköinen kuin nykyisin. Sanaa avoliitto ei edes tunnettu vaan puhuttiin "susipareista". Ja melko harvinaista oli, että "susiparille" syntyi lapsia.

Lasten saaminen ei yleensä aiheuttanut työstä poisoloa, sillä naimisissa olevien naisten palkkatyö oli melko harvinaista. Ja kun päiväkotijärjestelmä oli sosiaaliperustainen, tuntui luonnolliselta, että aviovaimo jäi pois töistä, kunnes lapset olivat sikäläisen ajattelutavan mukaisesti kyllin vanhoja (eli kouluikäisiä). Naisten kotonaolo katsottiin välttämättömäksi ja siksi luotiin käsite "naisleskeneläke" korvaamaan edes osittain naisten lastenhoitoa kotona.

Asiat selviävät lain valmistelupapereista, mutta lakiin asiaa ei kirjattu perusteluita vaan työeläkejärjestelmän mukaan kaikki avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa olevat naiset saivat aviomiehen kuoltua noin puolet miehen ja naisen eläkkeiden erosta, toki lapseton avioliitto piti olla solmittu ennen ikävuotta 50.

Naisleskeneläkkeen katsottiin olevan korvausta aviopuolisolle siitä, että tämä on hoitanut kotia ja lapsia mahdollistaen aviomiehelle esteettömän työssäolon. Aviomiehen kuolema ei saanut pudottaa leskeksi jääneen aviovaimon toimeentuloa kohtuuttomasti.

Miehillekin alettiin maksaa leskeneläkettä monta vuosikymmentä myöhemmin, vasta 1990-luvulla tasa-arvovaltuutettu Paavo Nikulan ajamana.

Leskeneläkkeen mediaani oli vuonna 2017 noin 600 euroa naisille ja noin 200 euroa miehille. Ja se oli tietysti veronalaista tuloa, eli nyrkkisäännön mukaan liki puolet siitä meni veroihin.

Kuka maksaa leskeneläkkeen kustannukset?

Vastaus: Miehet, etenkin aviomiehet. Työssä käyvistä miehistä yli 90 % elää parisuhteessa ja verotietojen mukaan aviomiehet ovat parhaiten ansaitsevia. Kun miehiltä kerätään työeläkemaksuja noin 2,5 miljardia enemmän kuin mitä miehille maksetaan eläkkeitä, yli jää tarpeeksi, että niistä maksetaan leskeneläkkeet, vuonna 2017 noin 1,6 miljardia euroa.

Helsingin Sanomissa Maria-Lisa Rodhin kirjoittaa suunnilleen kerran vuodessa "epäoikeudenmukaisesta" leskeneläkkeestä sanoen mm: "Järjestelmä on epäoikeudenmukainen yksin jääneitä ja eronneita kohtaan." Ei se ole epäoikeudenmukainen yksin jääneitä kohtaan, sillä heidän rahojaan ei tässä käytetä mihinkään. Leskeneläkkeiden rahoitus peritään parisuhteessa eläviltä miehiltä. Tietysti sinkut haluaisivat päästä käsiksi noihin parisuhteessa eläviltä miehiltä kerättyihin rahoihin, mutta sitä minä sanoisin epäoikeudenmukaiseksi ryöstöksi.

Mikä mättää leskeneläkkeessä nyt?

Ensinnäkin se, ettei avoliitossa olevalla ole leskeneläkeoikeutta. Lapsilla on toki aina perhe-eläkeoikeus.
Toiseksi se, että avioeron sattuessa leski menettää oikeutensa leskeneläkkeeseen, poikkeuksena se, että jos eronnut saa elatusapua ja elatusavun maksaminen perustuu tuomioistuimen lainvoimaiseen päätökseen tai tuomioon tai sosiaalilautakunnan vahvistamaan sopimukseen, leski voi saada työeläkejärjestelmästä osan ex-puolisonsa ansioeläkkeestä leskeneläkkeenä.

Miten asiat korjataan helposti:

Siirrytään eräistä Euroopan maista tutun "parisuhde-eläkekertymän" käytäntöön.
Parisuhteessa elävät voivat ilmoittaa eläkeyhtiölle, että haluavat jakaa eläkertymänsä puoliksi. Yhteisiä lapsia omaaville yhteiseläkekertymä olisi pakollista. Eläkeyhtiö laskee parin kertyneet eläkemaksut yhteen ja molemmat parisuhteessa elävät kerryttävät eläkettä yhtä paljon, yhteenlaskun puolikkaan verran. Voidaanpa puolikas eläkekertymä laskea taannehtivastikin yhteisestä sopimuksesta, jos niin lakiin halutaan kirjata. Muuten entiset eläkekertymät jäävät voimaan.

Yksinkertaista ja halvalla tietokoneella hoidettavaa.

Kerran tasajakoiseen eläkekertymään siirryttyään siitä pääsisi eroon vain eroamalla kumppanistaan ja ilmoittamalla erosta Eläketurvakeskukselle. Sovussa eroavat kumppanit voivat toki jatkaa yhteistä puolikasta eläkekertymää, jos kumpikin osapuoli niin haluaa.

Noin 90-100 vuoden päästä, kun kaikki nykyiseen leskeneläkkeeseen oikeutetut ovat kuolleet, leskeneläkettä ei enää olisi. Olisi vain pakollinen tasakertymä eläkkeelle niille, joilla on yhteisiä lapsia ja vapaaehtoinen muille, jotka elävät parisuhteessa. Kun meillä tunnetaan käsite avioehto, pareille, joilla ei ole yhteisiä lapsia, sallittakoon yhteinen eläkekertymä vain vapaaehtoisesti otettuna.

Parisuhteen ulkopuolella elävät kerryttävät yksin eläkettään niin kuin nytkin.

Kysyttekö, ketkä elävät parisuhteessa? Kysykää Kelasta, siellä näitä ratkotaan joka ikinen arkipäivä.

Ja olen sitä mieltä, että tästä parisuhde-eläkekertymästä olisi apua myös nykyiseen syntyvyysongelmaan. Ei se ainakaan alenna syntyvyyttä, kun nainen tietää eläkeasiansa olevan kunnossa joka hetki.

 

]]>
5 http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264258-leskenelake-on-uudistettava-vastaamaan-nykypaivaa#comments Eläke Epätasa-arvo Leskeneläke Tasa-arvo Fri, 16 Nov 2018 07:43:06 +0000 Pauli Sumanen http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264258-leskenelake-on-uudistettava-vastaamaan-nykypaivaa
Pneumokokkirokotus ja kansalaisten välinen tasa-arvo Suomessa? http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264222-pneumokokkirokotus-ja-kansalaisten-valinen-tasa-arvo-suomessa <p>Sain joitakin viikkoja sitten kirjeen Siilinjärven terveyskeskuksesta. Siinä kerrottiin syksyn influessarokotuspäivistä&nbsp; kotikunnassamme ja siitä, että rokotukset ovat maksuttomina tietyille riskiryhmille (yli 65-vuotiaat, jokin yleistä terveydentilaa alentava pitkäaikaissairaus tai lääkitys). Kirjeessä tarjottiin myös mahdollisuutta samanaikaiseen pneumokokkirokotukseen. Silloin piti hankkia resepti pneumokokkirokotteeseen ja lunastaa rokote apteekista sekä viedä se mukanaan rokotuspisteeseen.&nbsp;</p><p>Pneumokokkirokotus suojaa pneumokokkibakteerin aiheuttamia tauteja vastaan. Niitä ovat mm. keuhkokuume, aivokalvontulehdus ja verenmyrkytys. Bakteeri leviää pisaratartuntana. Lääkärilapsieni suosituksesta hankin reseptin. Reseptin kanssa menin apteekkiin ja lunastin rokotteen (88,80&euro;). Sen jälkeen rokotuspisteeseen ja homma hoitui. On myöskin syytä huomata, että rokote ei ole sairausvakuutuksen korvaama lääke. Näin siksi, ettei rokotuksessa ole kysymyksessä sairaanhoidosta vaan terveydenhoidosta.</p><p>Puhuin illalla puhelimessa Joensuussa asuvan kaverini kanssa. Hän kertoi, että oli myös ottanut ko. rokotuksen. Mutta Pohjois-Karjalassa mhyös pneumokokkirokote oli maksuton riskiryhmille. Melkoisen tasa-arvoista Suomessa! Valtava ero kahden naapurimaakunnan välillä!</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sain joitakin viikkoja sitten kirjeen Siilinjärven terveyskeskuksesta. Siinä kerrottiin syksyn influessarokotuspäivistä  kotikunnassamme ja siitä, että rokotukset ovat maksuttomina tietyille riskiryhmille (yli 65-vuotiaat, jokin yleistä terveydentilaa alentava pitkäaikaissairaus tai lääkitys). Kirjeessä tarjottiin myös mahdollisuutta samanaikaiseen pneumokokkirokotukseen. Silloin piti hankkia resepti pneumokokkirokotteeseen ja lunastaa rokote apteekista sekä viedä se mukanaan rokotuspisteeseen. 

Pneumokokkirokotus suojaa pneumokokkibakteerin aiheuttamia tauteja vastaan. Niitä ovat mm. keuhkokuume, aivokalvontulehdus ja verenmyrkytys. Bakteeri leviää pisaratartuntana. Lääkärilapsieni suosituksesta hankin reseptin. Reseptin kanssa menin apteekkiin ja lunastin rokotteen (88,80€). Sen jälkeen rokotuspisteeseen ja homma hoitui. On myöskin syytä huomata, että rokote ei ole sairausvakuutuksen korvaama lääke. Näin siksi, ettei rokotuksessa ole kysymyksessä sairaanhoidosta vaan terveydenhoidosta.

Puhuin illalla puhelimessa Joensuussa asuvan kaverini kanssa. Hän kertoi, että oli myös ottanut ko. rokotuksen. Mutta Pohjois-Karjalassa mhyös pneumokokkirokote oli maksuton riskiryhmille. Melkoisen tasa-arvoista Suomessa! Valtava ero kahden naapurimaakunnan välillä!

 

]]>
8 http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264222-pneumokokkirokotus-ja-kansalaisten-valinen-tasa-arvo-suomessa#comments Pneumokokkirokotus Sairauden hoito Tasa-arvo Terveyden hoito Thu, 15 Nov 2018 12:40:27 +0000 Pekka Lukkala http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264222-pneumokokkirokotus-ja-kansalaisten-valinen-tasa-arvo-suomessa
Miesten tasa arvo - Liian loukkaavaa Åbo Akademille http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263820-miesten-tasa-arvo-liian-loukkaavaa-abo-akademille <p><object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/mJuVTPikS8g?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/mJuVTPikS8g?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p>Muistatteko, kun viime viikolla Helsingin Sanomien artikkelissa Tampereen yliopiston mediakulttuurin professori Mikko Lehtonen ylenkatsoi huolia miesten sananvapauden kaventumisesta leimaamalla ne &quot;miesjurnutukseksi&quot;? Sanomattakin oli selvää, että niin moni oman elämänstä tasa-arvoaktiivi riemuitsi uudesta seksistisestä ja alentuvasta sanasta, ja yltyi ivallisesti kyselemään, että missä sitä miesten sananvapautta muka olisi kavennettu? Kuka muka on estänyt miehiä sanomasta mitään?</p><p>Ja pari päivää myöhemmin Åbo Akademi sitten tarttui tuumasta toimeen näyttäen esimerkkiä siitä, miten tämä akatemian eräillä osa-alueilla muhiva totalitaristinen liikehdintä todella uhkaa tuhota kampuksilta niin sananvapauden kuin akateemisen vapaudenkin, erityisesti miehiltä.&nbsp;</p><p>Kyse on Åbo Akademin kampuksella kansallisena miestenpäivänä järjestettävästä seminaarista nimeltään Tasa-arvo miesnäkökulmasta &ndash; provosoiva itsestäänselvyys. Seminaarin nimen todenperäisyyttä ei olisi voinut paljon räikeämmin alleviivata kuin kieltämällä miesten tasa-arvoseminaari liian provosoivana ja laitoksen arvojen vastaisena.&nbsp; Tapahtumaan oli kutsuttu laajalla skaalalla väkeä mm. feministijärjestöistä sekä yksi männävuosien kuumimmista homoikoneista, Army of Loversin Alexander Bard. Samassa tapahtumassa aiottiin näyttää Cassie Jayen dokumenttielokuva, The Red Pill movie, joka kertoo miesten tasa-arvoliikkeestä Yhdysvalloissa.</p><p>Muutaman opiskelijan ja henkilökunnan edustajan muodostama porukka vaati tilavuokran ja tapahtuman peruuttamista. Syinä oli mm. se, että Bard on vaatinut #metoo-kampanjan aktiiveja noudattamaan oikeusvaltioperiaatetta, jottei syyttömiä miehiä tuomittaisi ilman todisteita. Samoin karvoja oli nostattanut Red Pill-elokuvan väitetty feminismivastaisuus ja rahoituskytkökset äärioikeistoon, vaikka Jaye itse on tunnustava feministi ja maksoi projektinsa omista rahoistaan sekä joukkorahoituksella.</p><p>Seminaarin juontajaksi ja moderaattoriksi oli kutsuttu Yle Svenskan toimittaja Bettina Sågbom, joka ei ottanut uutista peruutuksesta ilomielin vastaan. Itse asiassa Sågbom paljasti, että tähän miesten tasa-arvoa käsittelevään tapahtumaan oli kutsuttu keskustelijoiksi myös feministejä, joista maltillisimmat olivat luvanneet osallistua, mutta sittemmin peruuttaneet tulonsa, kun äärifeministinen Geheime Campuspolizei oli herännyt ja alkanut masinoida tapahtuman kieltämistä. Sågbomin mukaan Åbo Akademin ajatuspoliiseille ei kuitenkaan ollut ongelma esittää miesten tasa-arvoa käsittelevän paneelin osallistujaksi ruotsalaista äärifeministiä, joka on julkisesti sanonut miesten olevan sairaus. Sågbom myös sanoi, että Ylen journalisteja on häiriköity feministiaktivistien toimesta. Aika erikoista ottaen huomioon, että nettihäiriköintiä on kolmannen aallon feministien juhlapuheissa pidetty yhtenä patriarkaalisen sorron julmimmista työkaluista.</p><p>Ajallemme tyypillisesti Åbo Akademin johto alistui näiden parin äänekkään valehtelijan edessä lähettäen ympäri maailmaa signaalin, jonka mukaan oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen, akateeminen väittely sekä tutkiva journalismi ovat niin suuria uhkatekijöitä, että niiden pääsy oppilaitoksen tiloihin on estettävä. Toki, yksityisellä toimijalla tulee edelleenkin olla oikeus valita, millaiseen toimintaan tilojaan antaa käyttöön, mutta Åbo Akademi on julkista rahoitusta saava oppilaitos. Sillä ei tule olla oikeutta estää akateemista keskustelua tiloissaan nyt esitetyillä perusteilla. Toki, jos Åbo Akademilta vedetään kaikki julkinen rahoitus pois, niin siinäpähän sitten syrjivät sukupuolen perusteella sen minkä haluavat.</p><p>Tiedän, että näiden aktivistien joukko on marginaalisen pieni ja niinpä toivonkin, että akatemian edustajat ottavat nyt näkyvästi kantaa tähän asiaan. Åbo Akademin johdolta voisi esimerkiksi vaatia täsmennystä siitä, mikä miesten tasa-arvossa on niin halventavaa ja loukkaavaa, että asiasta keskusteleminenkin pitää kieltää kampusalueella?</p><p>Sen valtavan akateemisen enemmistön, joka vielä arvostaa totuuden etsimistä avoimen keskustelun kautta, on nyt viimeistään herättävä todellisuuteen ja estää akatemian valuminen näiden kolmannen aallon feministiaktivistien ja muiden fasistien käsiin.&nbsp; Koska jos asialle ei tehdä mitään, ja akatemia politisoituu Yhdysvalloista nähdyllä tavalla, niin mitä jää jäljelle? Ei mitään muuta kuin ajatuspoliisi, joka tuhoaa akateemisen vapauden ja sananvapauden. #terestroika</p><p><a href="https://www.hs.fi/nyt/art-2000005885577.html" title="https://www.hs.fi/nyt/art-2000005885577.html">https://www.hs.fi/nyt/art-2000005885577.html</a><br /><a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005890098.html?ref=rss" title="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005890098.html?ref=rss">https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005890098.html?ref=rss</a><br /><a href="https://minedu.fi/documents/1410845/3992590/%C3%85bo+Akademi+avtal+2017-2020" title="https://minedu.fi/documents/1410845/3992590/%C3%85bo+Akademi+avtal+2017-2020">https://minedu.fi/documents/1410845/3992590/%C3%85bo+Akademi+avtal+2017-...</a><br /><a href="https://minedu.fi/yliopistot-sopimukset" title="https://minedu.fi/yliopistot-sopimukset">https://minedu.fi/yliopistot-sopimukset</a><br /><a href="https://www.hs.fi/nyt/art-2000005890343.html" title="https://www.hs.fi/nyt/art-2000005890343.html">https://www.hs.fi/nyt/art-2000005890343.html</a><br /><a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005890784.html?ref=rss" title="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005890784.html?ref=rss">https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005890784.html?ref=rss</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> www.youtube.com/watch?v=mJuVTPikS8g

Muistatteko, kun viime viikolla Helsingin Sanomien artikkelissa Tampereen yliopiston mediakulttuurin professori Mikko Lehtonen ylenkatsoi huolia miesten sananvapauden kaventumisesta leimaamalla ne "miesjurnutukseksi"? Sanomattakin oli selvää, että niin moni oman elämänstä tasa-arvoaktiivi riemuitsi uudesta seksistisestä ja alentuvasta sanasta, ja yltyi ivallisesti kyselemään, että missä sitä miesten sananvapautta muka olisi kavennettu? Kuka muka on estänyt miehiä sanomasta mitään?

Ja pari päivää myöhemmin Åbo Akademi sitten tarttui tuumasta toimeen näyttäen esimerkkiä siitä, miten tämä akatemian eräillä osa-alueilla muhiva totalitaristinen liikehdintä todella uhkaa tuhota kampuksilta niin sananvapauden kuin akateemisen vapaudenkin, erityisesti miehiltä. 

Kyse on Åbo Akademin kampuksella kansallisena miestenpäivänä järjestettävästä seminaarista nimeltään Tasa-arvo miesnäkökulmasta – provosoiva itsestäänselvyys. Seminaarin nimen todenperäisyyttä ei olisi voinut paljon räikeämmin alleviivata kuin kieltämällä miesten tasa-arvoseminaari liian provosoivana ja laitoksen arvojen vastaisena.  Tapahtumaan oli kutsuttu laajalla skaalalla väkeä mm. feministijärjestöistä sekä yksi männävuosien kuumimmista homoikoneista, Army of Loversin Alexander Bard. Samassa tapahtumassa aiottiin näyttää Cassie Jayen dokumenttielokuva, The Red Pill movie, joka kertoo miesten tasa-arvoliikkeestä Yhdysvalloissa.

Muutaman opiskelijan ja henkilökunnan edustajan muodostama porukka vaati tilavuokran ja tapahtuman peruuttamista. Syinä oli mm. se, että Bard on vaatinut #metoo-kampanjan aktiiveja noudattamaan oikeusvaltioperiaatetta, jottei syyttömiä miehiä tuomittaisi ilman todisteita. Samoin karvoja oli nostattanut Red Pill-elokuvan väitetty feminismivastaisuus ja rahoituskytkökset äärioikeistoon, vaikka Jaye itse on tunnustava feministi ja maksoi projektinsa omista rahoistaan sekä joukkorahoituksella.

Seminaarin juontajaksi ja moderaattoriksi oli kutsuttu Yle Svenskan toimittaja Bettina Sågbom, joka ei ottanut uutista peruutuksesta ilomielin vastaan. Itse asiassa Sågbom paljasti, että tähän miesten tasa-arvoa käsittelevään tapahtumaan oli kutsuttu keskustelijoiksi myös feministejä, joista maltillisimmat olivat luvanneet osallistua, mutta sittemmin peruuttaneet tulonsa, kun äärifeministinen Geheime Campuspolizei oli herännyt ja alkanut masinoida tapahtuman kieltämistä. Sågbomin mukaan Åbo Akademin ajatuspoliiseille ei kuitenkaan ollut ongelma esittää miesten tasa-arvoa käsittelevän paneelin osallistujaksi ruotsalaista äärifeministiä, joka on julkisesti sanonut miesten olevan sairaus. Sågbom myös sanoi, että Ylen journalisteja on häiriköity feministiaktivistien toimesta. Aika erikoista ottaen huomioon, että nettihäiriköintiä on kolmannen aallon feministien juhlapuheissa pidetty yhtenä patriarkaalisen sorron julmimmista työkaluista.

Ajallemme tyypillisesti Åbo Akademin johto alistui näiden parin äänekkään valehtelijan edessä lähettäen ympäri maailmaa signaalin, jonka mukaan oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen, akateeminen väittely sekä tutkiva journalismi ovat niin suuria uhkatekijöitä, että niiden pääsy oppilaitoksen tiloihin on estettävä. Toki, yksityisellä toimijalla tulee edelleenkin olla oikeus valita, millaiseen toimintaan tilojaan antaa käyttöön, mutta Åbo Akademi on julkista rahoitusta saava oppilaitos. Sillä ei tule olla oikeutta estää akateemista keskustelua tiloissaan nyt esitetyillä perusteilla. Toki, jos Åbo Akademilta vedetään kaikki julkinen rahoitus pois, niin siinäpähän sitten syrjivät sukupuolen perusteella sen minkä haluavat.

Tiedän, että näiden aktivistien joukko on marginaalisen pieni ja niinpä toivonkin, että akatemian edustajat ottavat nyt näkyvästi kantaa tähän asiaan. Åbo Akademin johdolta voisi esimerkiksi vaatia täsmennystä siitä, mikä miesten tasa-arvossa on niin halventavaa ja loukkaavaa, että asiasta keskusteleminenkin pitää kieltää kampusalueella?

Sen valtavan akateemisen enemmistön, joka vielä arvostaa totuuden etsimistä avoimen keskustelun kautta, on nyt viimeistään herättävä todellisuuteen ja estää akatemian valuminen näiden kolmannen aallon feministiaktivistien ja muiden fasistien käsiin.  Koska jos asialle ei tehdä mitään, ja akatemia politisoituu Yhdysvalloista nähdyllä tavalla, niin mitä jää jäljelle? Ei mitään muuta kuin ajatuspoliisi, joka tuhoaa akateemisen vapauden ja sananvapauden. #terestroika

https://www.hs.fi/nyt/art-2000005885577.html
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005890098.html?ref=rss
https://minedu.fi/documents/1410845/3992590/%C3%85bo+Akademi+avtal+2017-2020
https://minedu.fi/yliopistot-sopimukset
https://www.hs.fi/nyt/art-2000005890343.html
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005890784.html?ref=rss

]]>
65 http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263820-miesten-tasa-arvo-liian-loukkaavaa-abo-akademille#comments Åbo Akademi Akatemia Kampus Miestenpäivä Tasa-arvo Thu, 08 Nov 2018 06:15:00 +0000 Tere Sammallahti http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263820-miesten-tasa-arvo-liian-loukkaavaa-abo-akademille
Tasa-arvo kotouttamispolitiikassa http://evatawasoli.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262931-tasa-arvo-kotouttamispolitiikassa <p>Minun vanhempani ovat molemmat Afganistanista ja joskus 80-luvulla pakenivat sotaa Iraniin. Minä olen syntynyt Iranin pääkaupungissa, Teheranissa ja sieltä 13 vuotta sitten muutin kiintiöpakolaisena Suomeen. Suomeen muutettiin äitini ja sisarusteni kanssa. Tänne muutto oli perheelleni todella iloinen asiaa, sillä se merkitsi meille turvallisuutta ja normaalia elämää. Minun esimerkiksi ei pitänyt enää olla lapsityöläinen ja sain mahdollisuuden keskittyä opiskeluun ja elää kuten tavallinen teini-ikäinen tyttö. Muutto Suomeen oli kuitenkin pelottava asia minulle. Minua pelotti se, että jouduin jättämään kaiken taakseni ja aloitin uuden elämän maassa, josta en tiennyt mitään muuta kuin sen, että se on Nokian maa. Kuten monelle muullekin maahanmuuttajalle pahin shokki minulle oli Suomen sää ja lakritsin syöminen. Mutta äkkiä sopeuduin ympäristöön, sillä tässä maassa on todella paljon arvokkaita asioita, jotka lämmittävät sydäntä.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Minun&nbsp;kohdalla asiat oli suunniteltu kotouttamisen osalta tosi hyvin, koska varsinainen kotouttamisen prosessi alkoi jo ennen kuin&nbsp;tulin Suomeen. Meille tuli Teheraniin viranomainen, joka kertoi suomalaisesta yhteiskunnasta, tasa-arvosta ja naisen asemasta. Kiintiöpaikolaisuuden ansiosta kotouttaminen alkoi minun perheeni kohdalla heti ensimmäisenä päivänä, kun saavuimme Suomeen. Suomen kielen intensiivikurssi alkoi heti ja äkkiähän minä ja minun muut sisarukseni olimme opiskelemassa muiden suomalaisten lasten kanssa. Koulun jälkeen opiskelin lähihoitajaksi ja myöhemmin terveydenhoitajaksi. Tällä hetkellä työskentelen vastaanottokeskuksessa terveydenhoitajana ja työ ohella toimin aktiivisesti naisjärjestötoiminnoissa ja Vantaan kaupungin luottamustehtävissä.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Elämä täällä Suomessa patriarkaaliseen yhteiskuntaan tottuneelle nuorelle tytölle oli alusta alkaen voimaannuttavaa. Muistan edelleen, että teini-ikäisenä seisoskelin huoneessani peilin edessä ja sanoin ääneen itselleni: &rdquo;Täällähän on ihana olla tyttö&rdquo;. Täällä on ihana olla tyttö, sillä ihmiset vaalivat tasa-arvoa ja suomalaiset ovat vuosikausia tehneet sinnikkäästi töitä tasa-arvon eteen. Täällä on ihana olla tyttö, koska ei tarvitse sukupuolensa takia kokea sortoa ja haaveilla esimerkiksi opiskelusta. Vaikka Suomessa tasa-arvon eteen on tehty sinnikkäästi työtä, täälläkin tapahtuu paljon törkeitä ihmisoikeusrikkomuksia suljettujen ovien takana. Etenkin vähemmistöryhmissä tapahtuvat ihmisoikeusloukkaukset jäävät usein muulta yhteiskunnalta piiloon. Rikoksen tunnusmerkit täyttävä sorto tyttöjä kohtaan on yhteiskunnallisella tasolla tuttu vain teoreettisena ilmiönä. Tyttöihin kohdistuvaa sortoa ei usein osata tunnistaa tai sortoon ei puututa riittävän ajoissa.</p><p>&nbsp;</p><p>Monissa etnisten ja vähemmistöuskontojen ryhmissä syrjitään tyttöjä systemaattisesti nimenomaan sukupuolen takia. Vähemmistöyhteisöissä tyttöihin kohdistuva sorto ilmenee esimerkiksi pakkoavioliittona, sukupuolielimien silpomisena ja kunniaväkivaltana. Patriarkaalisilla arvoilla on hallitseva rooli yhteisöjen ilmapiirissä ja monia ihmisoikeusrikkomuksia saatetaan perustella kulttuurisilla ja uskonnollisilla syillä.&nbsp;<strong>Tapakulttuurin tai uskonnollisten perusteluiden ei voida sallia menevän ihmisoikeuksien tai Suomen lain edelle.&nbsp;</strong>Sorto ja syrjintä eivät johdu aina yhteiskunnallisista rakenteista vaan se on usein myös vähemmistöyhteisöjen sisältä kumpuavaa. Esimerkiksi naisten itsemääräämisoikeus ja päätäntävalta omasta kehostaan ja elämästään eivät aina ole yksiselitteisesti taattuja oikeuksia vähemmistöyhteisöissä. Pyrin edistämään maahanmuuttajanaisten asemaa nimenomaisesti yhteisöjen sisältä, sillä vakavat naisiin kohdistuvat ongelmat eivät ratkea ilman vähemmistöyhteisöjen jäsenten tahtotilan muutosta. Olen toiminnallani onnistunut aktivoimaan lukuisia maahanmuuttajia puuttumaan yhteisöidensä epäkohtiin. Olen vakuuttunut, että miten laajemmin viestimme pääsee leviämään, sitä paremmin voimme aiheuttaa murroksen patriarkaatin kitkemiseksi. Uskon, että meissä maahanmuuttajissa etenkin maahanmuuttajanaisissa on paljon käyttämätöntä potentiaalia. Miksi heittää voimavarojamme hukkaan?&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Kuten on tutkimuksissa todettua, maahanmuuttajien, erityisesti konfliktialueilta tulleiden työttömyys on pitkään ollut korkeammalla tasolla kuin kantasuomalaisten. Maahanmuuttajanaisten työmarkkina-asema on miehiä heikompi lähes kaikissa maahanmuuttajaryhmissä. Lisäksi työllistyminen pakolaistaustaisilla näyttää kuitenkin erityisen vaikealta. Maahanmuuttajien kotouttamisprosessin on oltava nopea ja tehokas, jotta maahanmuuttaja ei jämähdä paikoilleen pitkiksi ajoiksi. Kotouttamisen alkuvaiheeseen panostaminen ehkäisee samalla mahdollisesta syrjäytymisestä syntyviä ongelmia ja vähentää siten kustannuksia tulevaisuudessa.</p><p>&nbsp;</p><p>Suureksi ongelmaksi koen, että tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden vahvistaminen kotouttamispalveluissa unohdettu. Monen maahanmuuttajanaisen kohdalla ongelmana on usein se, että kodin ja lastenhoito on vain naisten vastuulla. Naisille ei tarjota sellaista mahdollisuutta, että he saisivat apua lastenhoitoon ja he itse pääsisivät opiskelemaan. Monissa kulttuureissa se on naisen oma ongelma, miten hän onnistuu järjestämään&nbsp;asiat ja hoitamaan kodin sekä lapset. Tilanne on niin, että kotona lapsia hoitavat naiset jäävät syrjään virallisista kotoutumispalveluista.&nbsp; He saattavat olla eristyksissä yhteiskunnasta monta vuotta, jolloin suomen kielen taito ja yhteiskunnassa toimimisen valmiudet eivät kehity. Tilanteet vahvistavat naisten epätasa-arvoista asemaa ja luovat rakenteen, jossa syrjäytymisen malli siirtyy vanhemmilta lapsille. Perheen lapset joutuvat ottamaan aikuiselle kuuluvaa vastuuta, mikä hidastaa heidän omaa tasapainoista kotoutumistaan uuteen maahan.Varhaiskasvatuksen pitää uudistaa niin, että maahanmuuttajanaisten on mahdollista saada yhteiskunnallista tukea lasten hoitoon ja samalla itse pääsee vaikka opiskelemaan ja löytämään paikkaansa tässä yhteiskunnassa. Jos maahanmuuttajaäiti on hyvin integroitunut, se tavallaan heijastuu positiivisesti koko perheen, etenkin lasten kotoutumiseen ja integrointiin.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Vähemmistöyhteisöissä ilmeneviin tyttöihin kohdistuviin ihmisoikeusongelmiin ei ole Suomessa pureuduttu riittävästi. Esimerkiksi kotouttamispalveluissa pitää tuoda selkeämmin ilmi Suomen lainsäädännön, uskonnonvapauden, tasa-arvon ja yhteiskunnan toiminnan periaatteita. On tärkeää, että maahanmuuttajat saavat kulttuurista ja sosiaalista kotoutusta kielen opetuksen ohella. Lisäksi viranomaissektorin koulutukseen on panostettava, jotta tyttöihin kohdistuva sorto tunnistetaan helpommin. Kotouttamispalveluissa resurssit on kohdistettava matalan kynnyksen ja ns. yhden luukun periaatteella toimivaan palvelumuotoon, josta maahanmuuttajat voisivat kysyä heitä askarruttavia asioita, sillä etenkin maahanmuuttajanaisen on vaikeaa tunnistaa omia tarpeitaan.&nbsp;Maahanmuuttajien kotoutuminen helpottuu, kun he löytävät kotoutumista, kielikoulutusta, työllistymistä ja yrittäjyyttä tukevat palvelut saman katon alta. Tällä hetkellä maahanmuuttajille ja heitä palkkaaville työnantajille suunnatut palvelut ovat liian hajallaan eri virastoissa.&nbsp;Mielestäni siis kotouttamispalveluihin pitää panostaa ja maahanmuuttopolitiikan pitää olla tulevaisuuteen katsova, tällä tavoin pystytään vähentämään yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia ja ehkäisemään lieveilmiöitä.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Minun vanhempani ovat molemmat Afganistanista ja joskus 80-luvulla pakenivat sotaa Iraniin. Minä olen syntynyt Iranin pääkaupungissa, Teheranissa ja sieltä 13 vuotta sitten muutin kiintiöpakolaisena Suomeen. Suomeen muutettiin äitini ja sisarusteni kanssa. Tänne muutto oli perheelleni todella iloinen asiaa, sillä se merkitsi meille turvallisuutta ja normaalia elämää. Minun esimerkiksi ei pitänyt enää olla lapsityöläinen ja sain mahdollisuuden keskittyä opiskeluun ja elää kuten tavallinen teini-ikäinen tyttö. Muutto Suomeen oli kuitenkin pelottava asia minulle. Minua pelotti se, että jouduin jättämään kaiken taakseni ja aloitin uuden elämän maassa, josta en tiennyt mitään muuta kuin sen, että se on Nokian maa. Kuten monelle muullekin maahanmuuttajalle pahin shokki minulle oli Suomen sää ja lakritsin syöminen. Mutta äkkiä sopeuduin ympäristöön, sillä tässä maassa on todella paljon arvokkaita asioita, jotka lämmittävät sydäntä. 

 

Minun kohdalla asiat oli suunniteltu kotouttamisen osalta tosi hyvin, koska varsinainen kotouttamisen prosessi alkoi jo ennen kuin tulin Suomeen. Meille tuli Teheraniin viranomainen, joka kertoi suomalaisesta yhteiskunnasta, tasa-arvosta ja naisen asemasta. Kiintiöpaikolaisuuden ansiosta kotouttaminen alkoi minun perheeni kohdalla heti ensimmäisenä päivänä, kun saavuimme Suomeen. Suomen kielen intensiivikurssi alkoi heti ja äkkiähän minä ja minun muut sisarukseni olimme opiskelemassa muiden suomalaisten lasten kanssa. Koulun jälkeen opiskelin lähihoitajaksi ja myöhemmin terveydenhoitajaksi. Tällä hetkellä työskentelen vastaanottokeskuksessa terveydenhoitajana ja työ ohella toimin aktiivisesti naisjärjestötoiminnoissa ja Vantaan kaupungin luottamustehtävissä. 

 

Elämä täällä Suomessa patriarkaaliseen yhteiskuntaan tottuneelle nuorelle tytölle oli alusta alkaen voimaannuttavaa. Muistan edelleen, että teini-ikäisenä seisoskelin huoneessani peilin edessä ja sanoin ääneen itselleni: ”Täällähän on ihana olla tyttö”. Täällä on ihana olla tyttö, sillä ihmiset vaalivat tasa-arvoa ja suomalaiset ovat vuosikausia tehneet sinnikkäästi töitä tasa-arvon eteen. Täällä on ihana olla tyttö, koska ei tarvitse sukupuolensa takia kokea sortoa ja haaveilla esimerkiksi opiskelusta. Vaikka Suomessa tasa-arvon eteen on tehty sinnikkäästi työtä, täälläkin tapahtuu paljon törkeitä ihmisoikeusrikkomuksia suljettujen ovien takana. Etenkin vähemmistöryhmissä tapahtuvat ihmisoikeusloukkaukset jäävät usein muulta yhteiskunnalta piiloon. Rikoksen tunnusmerkit täyttävä sorto tyttöjä kohtaan on yhteiskunnallisella tasolla tuttu vain teoreettisena ilmiönä. Tyttöihin kohdistuvaa sortoa ei usein osata tunnistaa tai sortoon ei puututa riittävän ajoissa.

 

Monissa etnisten ja vähemmistöuskontojen ryhmissä syrjitään tyttöjä systemaattisesti nimenomaan sukupuolen takia. Vähemmistöyhteisöissä tyttöihin kohdistuva sorto ilmenee esimerkiksi pakkoavioliittona, sukupuolielimien silpomisena ja kunniaväkivaltana. Patriarkaalisilla arvoilla on hallitseva rooli yhteisöjen ilmapiirissä ja monia ihmisoikeusrikkomuksia saatetaan perustella kulttuurisilla ja uskonnollisilla syillä. Tapakulttuurin tai uskonnollisten perusteluiden ei voida sallia menevän ihmisoikeuksien tai Suomen lain edelle. Sorto ja syrjintä eivät johdu aina yhteiskunnallisista rakenteista vaan se on usein myös vähemmistöyhteisöjen sisältä kumpuavaa. Esimerkiksi naisten itsemääräämisoikeus ja päätäntävalta omasta kehostaan ja elämästään eivät aina ole yksiselitteisesti taattuja oikeuksia vähemmistöyhteisöissä. Pyrin edistämään maahanmuuttajanaisten asemaa nimenomaisesti yhteisöjen sisältä, sillä vakavat naisiin kohdistuvat ongelmat eivät ratkea ilman vähemmistöyhteisöjen jäsenten tahtotilan muutosta. Olen toiminnallani onnistunut aktivoimaan lukuisia maahanmuuttajia puuttumaan yhteisöidensä epäkohtiin. Olen vakuuttunut, että miten laajemmin viestimme pääsee leviämään, sitä paremmin voimme aiheuttaa murroksen patriarkaatin kitkemiseksi. Uskon, että meissä maahanmuuttajissa etenkin maahanmuuttajanaisissa on paljon käyttämätöntä potentiaalia. Miksi heittää voimavarojamme hukkaan? 

 

Kuten on tutkimuksissa todettua, maahanmuuttajien, erityisesti konfliktialueilta tulleiden työttömyys on pitkään ollut korkeammalla tasolla kuin kantasuomalaisten. Maahanmuuttajanaisten työmarkkina-asema on miehiä heikompi lähes kaikissa maahanmuuttajaryhmissä. Lisäksi työllistyminen pakolaistaustaisilla näyttää kuitenkin erityisen vaikealta. Maahanmuuttajien kotouttamisprosessin on oltava nopea ja tehokas, jotta maahanmuuttaja ei jämähdä paikoilleen pitkiksi ajoiksi. Kotouttamisen alkuvaiheeseen panostaminen ehkäisee samalla mahdollisesta syrjäytymisestä syntyviä ongelmia ja vähentää siten kustannuksia tulevaisuudessa.

 

Suureksi ongelmaksi koen, että tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden vahvistaminen kotouttamispalveluissa unohdettu. Monen maahanmuuttajanaisen kohdalla ongelmana on usein se, että kodin ja lastenhoito on vain naisten vastuulla. Naisille ei tarjota sellaista mahdollisuutta, että he saisivat apua lastenhoitoon ja he itse pääsisivät opiskelemaan. Monissa kulttuureissa se on naisen oma ongelma, miten hän onnistuu järjestämään asiat ja hoitamaan kodin sekä lapset. Tilanne on niin, että kotona lapsia hoitavat naiset jäävät syrjään virallisista kotoutumispalveluista.  He saattavat olla eristyksissä yhteiskunnasta monta vuotta, jolloin suomen kielen taito ja yhteiskunnassa toimimisen valmiudet eivät kehity. Tilanteet vahvistavat naisten epätasa-arvoista asemaa ja luovat rakenteen, jossa syrjäytymisen malli siirtyy vanhemmilta lapsille. Perheen lapset joutuvat ottamaan aikuiselle kuuluvaa vastuuta, mikä hidastaa heidän omaa tasapainoista kotoutumistaan uuteen maahan.Varhaiskasvatuksen pitää uudistaa niin, että maahanmuuttajanaisten on mahdollista saada yhteiskunnallista tukea lasten hoitoon ja samalla itse pääsee vaikka opiskelemaan ja löytämään paikkaansa tässä yhteiskunnassa. Jos maahanmuuttajaäiti on hyvin integroitunut, se tavallaan heijastuu positiivisesti koko perheen, etenkin lasten kotoutumiseen ja integrointiin. 

 

Vähemmistöyhteisöissä ilmeneviin tyttöihin kohdistuviin ihmisoikeusongelmiin ei ole Suomessa pureuduttu riittävästi. Esimerkiksi kotouttamispalveluissa pitää tuoda selkeämmin ilmi Suomen lainsäädännön, uskonnonvapauden, tasa-arvon ja yhteiskunnan toiminnan periaatteita. On tärkeää, että maahanmuuttajat saavat kulttuurista ja sosiaalista kotoutusta kielen opetuksen ohella. Lisäksi viranomaissektorin koulutukseen on panostettava, jotta tyttöihin kohdistuva sorto tunnistetaan helpommin. Kotouttamispalveluissa resurssit on kohdistettava matalan kynnyksen ja ns. yhden luukun periaatteella toimivaan palvelumuotoon, josta maahanmuuttajat voisivat kysyä heitä askarruttavia asioita, sillä etenkin maahanmuuttajanaisen on vaikeaa tunnistaa omia tarpeitaan. Maahanmuuttajien kotoutuminen helpottuu, kun he löytävät kotoutumista, kielikoulutusta, työllistymistä ja yrittäjyyttä tukevat palvelut saman katon alta. Tällä hetkellä maahanmuuttajille ja heitä palkkaaville työnantajille suunnatut palvelut ovat liian hajallaan eri virastoissa. Mielestäni siis kotouttamispalveluihin pitää panostaa ja maahanmuuttopolitiikan pitää olla tulevaisuuteen katsova, tällä tavoin pystytään vähentämään yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia ja ehkäisemään lieveilmiöitä.

 

 

]]>
0 http://evatawasoli.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262931-tasa-arvo-kotouttamispolitiikassa#comments Kotouttamispolitiikka Tasa-arvo Mon, 22 Oct 2018 12:05:00 +0000 Eva Tawasoli http://evatawasoli.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262931-tasa-arvo-kotouttamispolitiikassa